Sampo Terho

Pakkoruotsi on sekä järjen että kansalaismielipiteen vastaista

Suomalaisuuden Liitto teetti 2.-8.1. mielipidetiedustelun, jossa kysyttiin: "Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?" Kysely teetettiin Taloustutkimuksella ja siihen osallistui 1000 kansalaista. Tulokset olivat seuraavat: 63 % kannatti vapaaehtoisuutta, 33 % vastusti, 4 % ei osannut sanoa kantaansa.

Nyt voisi olla osuva hetki lainata Vennamoa ja todeta ”kyllä kansa tietää”. Pakkoruotsille ei nimittäin ole minkäänlaisia järjellisiä perusteita. Olen vuosittain julkaissut listaa kaikista tuntemistani pakkoruotsin puolesta esitetyistä perusteluista, ja pyrkinyt osoittamaan niiden heikkouden. Tässä vuoden 2013 luettelo pakkoruotsin kumotuista perusteluista.

 

  1. Kaksikielisyys on rikkaus – Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta toisaalta kukaan ei voi toisen puolesta määrätä, mitä hän kokee rikkaudeksi.
  2. Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi – Tällaiset universaalit aineet ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat. Yhtäkään niistä ei toisin sanoen tarvitse perustella sillä, “että onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä opiskellaan”, jossa ei perusteluna ole mitään asiallista sisältöä.
  3. Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta – Miten monimuotoisuus kasvaa siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä, laajemman kielivalikoiman sijaan?
  4. Ruotsin opettelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä – Varmasti vielä parempi tapa oppia jotain maailmankieltä on lukea sitä itseään, eikä välissä vuosia ruotsia. Ja vastaavasti nämä muut kielet varmaankin olisivat sitten myös hyvä tapa tarpeen tullen oppia ruotsia.
  5. Pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä – Todellisuudessa kouluopetuksen hirttäytyminen kahteen kansainvälisesti pieneen kieleen (suomi, ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.
  6. Ruotsin kieli on sivistävää – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista voisi lukea ruotsia mieluummin.
  7. Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme – Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historiantunneilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyteen. Menneisyyteen ei voi työllistyä eikä lähteä edes turistimatkalle kieliosaamistaan hyödyntämään.
  8. “En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä” - Tämä on varmasti periaatteessa totta, mutta itse ainakin olen kuullut hyvin monien valittavan sitä, että joutui lukemaan nimenomaan ruotsia kieliosaamisensa laajentamiseksi, eikä saanut vapautta lukea jotain suurempaa maailmankieltä sen sijaan.
  9. Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin – Pakkoruotsijärjestelmän purkaminen tulisikin aloittaa juuri virkakelpoisuusvaatimuksista, joille ei ole mitään käytännöllisiä perusteita. Riittää, että kaikissa virastoissa, laitoksissa jne. on joku, joka osaa antaa ruotsinkielistä palvelua, kaikkien ei sitä tarvitse osata.
  10. Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua – Ruotsinkieliset palvelut tulee tietysti ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, mutta tätä voidaan lisäksi täydentää vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti riittäisi edelleen paljon. On muistettava, että ruotsinkielisiä on vain noin 5% kansasta. Jos siis esimerkiksi puolet suomenkielisistä lukisi ruotsia, olisi potentiaalisia palvelun tarjoajia jo kymmenkertainen väestönosa ruotsinkielisiin nähden. Vaikka vain 10% suomenkielisistä lukisi ruotsia, ruotsinkielisten omaa palvelutyötä täydentävä väestönosa olisi yhä kaksinkertainen koko ruotsinkieliseen väestöön nähden. Toisaalta taas RKP ei itsekään usko pakkoruotsin turvaavan palvelut, koska vuonna 2010 Keski-Pohjanmaan aluehallintopäätöksessä RKP vaati liitoksen Vaasan kanssa ja esitti perusteluksi, että Oulun pakkoruotsin läpäisseitten virkamiesten ruotsinkielentaito oli riittämätöntä ruotsinkielisten palveluiden tarjoamiseen.
  11. Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille, kun eihän sitä koskaan tiedä, ettei joskus vanhemmiten muuta Ruotsiin – Sitäkään ei tiedä, muuttaako Viroon, Venäjälle, Espanjaan, Kiinaan tai EU-hommiin ympäri Länsi-Eurooppaa. Jokaiseen tulevan elämän mahdolliseen käänteeseen ei koulussa voida varautua pakko-opetuksella, vaan on parempi harjoitella uusia taitoja vasta sitten, kun tarvetta todella ilmaantuu.
  12. Meidän pitäisi opetella enemmän kieliä, ei vähemmän – Kielivapauden ajatus ei ole vähentää kielten opiskelua, vaan että ruotsin sijaan saisi koulussa lukea jotain muuta kieltä. Eli kielivapauden myötä suomalaisten kielitaito ei vähenisi vaan monipuolistuisi.
  13. Pakkoruotsia pitää lukea, koska Suomi on kaksikielinen maa - Toteamus ei tarkoita mitään ilman täsmennystä, sillä itse maahan ei puhu mitään kieltä. Jos tällä tarkoitetaan, että Suomen valtio on perustuslaillisesti kaksikielinen, niin väite on totta mutta perustuslaissa ei sen sijaan sanota mitään siitä, että jokaisen suomalaisen täytyisi opiskella ruotsia. Jos toteamuksella taas väitetään, että Suomen kansa on kaksikielistä, niin väite on totta vain pieneltä osin. Suurin osa Suomesta ja suomalaisista ovat yksikielisesti suomenkielisiä, jos kohta meillä on nykyään valtava määrä erilaisia kielivähemmistöjä, joista ruotsinkieliset ovat vain yksi. Suomea voi siis käytännössä kutsua monikieliseksi maaksi, mutta kaksikieliseksi ainoastaan perustuslaillisessa mielessä, eikä perustuslaista löydy tukea pakkoruotsille. Edelleen, jos suomalaiset olisivat oikeasti kaksikielisiä, niin silloinhan nykymuotoista pakkoruotsia ei edes tarvittaisi.
  14. Pakkoruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme – Jokaisella on oikeus itse päättää identiteetistään, eikä kaikille suomalaisnuorille nimenomaan pohjoismaisuus ole keskeisin osa identiteettiä. Erityisen omituista on, että ”pohjoismaisuus” syntyisi nimenomaan ruotsin osaamisella, eikö suomi ole aivan yhtä pohjoismainen kieli?
  15. Pakkoruotsi on välttämätöntä elävän kaksikielisyyden ylläpitämiseksi – Tämäkään perustelu ei pohjaudu minkäänlaiseen osaamistarpeeseen tai yleiseen hyötyyn, vaan on poliittinen tavoite ylläpitää pakkotoimenpitein maamme kaksikielisyyttä. Mielenkiintoisinta väitteessä on, että se olettaa niin sanotun ”elävän” kaksikielisyyden itse asiassa perustuvan keinotekoiseen pakkoon. Tavoite on kuitenkin sekä mahdoton että moraaliton. Pakkoruotsin oppimistulokset ovat erittäin heikot, eikä suomenkielisiä suomalaisia ole kyetty edes 40 vuoden pakkoruotsin opintojenkaan jälkeen muuttamaan kaksikielisiksi. Omasta mielestäni tämä perustelu hipoo lisäksi ihmisoikeusrikosta, koska jos suomenkielisiä suomalaisia ylipäänsä yritetään valtion pakkotoimenpitein muokata identiteetiltään kaksikielisiksi, ollaan moraalisesti samassa tilanteessa kuin sortovuosien venäläistämispyrkimyksissä.

 

Valtakunnallisen, poikkeuksettoman pakkoruotsin puolesta ei siis ole yhtäkään järjellisesti kestävää perustetta. Kuitenkin monen yksittäisen kansalaisen elämälle tai uralle ruotsin opiskelulla voi olla paljonkin merkitystä. Muistutan jälleen kerran, että pakkoruotsin lakkauttaminen ei vie tätä opiskelumahdollisuutta yhdeltäkään kansalaiselta. Päinvastoin valinnanvapaus parantaa motivoituneiden oppilaiden oppimismahdollisuuksia, kun opetusryhmiä ei täytetä oppilailla, joille ruotsin opiskelu on tarpeetonta. Samalla ruotsin kielen imago nousisi oppilaiden parissa kohisten.

Pakkoruotsin lakkautus olisi siten kaikkien osapuolten voitto.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

93Suosittele

93 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (412 kommenttia)

Ville Salonen

Otsikossa voisi tuon "pakkoruotsin" muuttaa moneen toiseenkin sanaan esim Kehitysapu.
Ja noi blogissa esiintyvät syytkin voisi olla lähes samoja juuri tuon kehitysavun kohdalla.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Kun itse pakkoruotsivaatimusta usein perustellaan historialla, niin sana-pakkoruotsi itsessään on myös historiaa ja etenkin koulujen historiaa, sillä se tulee ihan suoraan alkuperäisestä laista.

Kun pakkoruotsittajat huomasivat, että "lääke on pahanmakuinen" ja nimi sillä lailla huono, nimikettä -pakkoruotsi muutettiin käsitteeksi ja sanaksi "toinen kotimainen". Ruotsi ei ainakaan minusta kylläkään ole mikään "toinen kotimainen", ennemmin saame on toinen kotimainen. Ruotsi on puoluepoliittisesta toisen kotimaisen hämäystermistä huolimatta suomalaislapsille vieraan maan Ruotsin kieli ja tulee sellaisena aina pysymään.

Mielestäni pakkoruotsi-sana tilalle voisi ehkä ajatella ja kuvitella myös sanoja riesaruotsi, hukkaruotsi tai rituaaliruotsi.

Käyttäjän PetriEskelinen kuva
Pedro Esko

Suomi on kaksikielinen maa. Sopii, jos kielet on englanti ja suomi. Mitä kehitysapuun tulee, niin siitä mutkan kautta pääsee maahanmuuttoon. Moni maahanmuuttaja osaa englantia. Miten tasa-arvoa voi toteuttaa vähemmistöjen välillä, jos toisia suositaan ja toisia ei. Enkä panisi pahakseni, jos Suomi olisi monikielimaa esimerkiksi Ahvenanmaalla ei ole pakko opiskella suomea, joten siellä voisi opiskella somalia ja ruotsia. Itärajan suunnassa suomea ja venäjää. Tälläinen tarve perusteinen kielipolitiikka. Nooh suomessa kyl pitäis olla yksi yleiskieli eli suomi ja alueellisesti voi olla tarve perusteista kielipolitiikkaa.

Muutenkin alkaa ihmetyttää toi virastojen erilliset apartheid palvelut. Miksi kukaan ei ole huutelemassa tästä seikasta mitään? Eri palvelut ulkomaisille ja suomalaisille. Onko tämä tätä sopeuttamis politiikkaa, että pidetään erillään ja asioidaan eri luukulla. Kuka muuten tämän apartheid politiikan kannattaja muuten on? Rasistisia rakenteita.

Otetaan Kanadasta mallia - kai jostain löytyisi ranskalais aluekin. Tämä, jos mikä olisi kansainvälistä ja erikoistumista alueittain.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Samalla voitaisiin lopettaa ruotsinkielisten privilegiot esimerkiksi opiskelupaikkojen suhteen, ei ole mitään mieltä kouluttaa privilegioilla kaikista huonointa ainesta, joka ei pärjää kilpailussa muiden kanssa samoilla ehdoilla.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

"kaikista huonointa ainesta"

Et varmaan pane Markku pahaksesi, että otin kuvankaappauksen tästä ulostulostasi.

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen

Ruotsinkieliset koululaiset pärjäävät PISA-tutkimuksessa huonommin kuin suomenkieliset. Eli ovat siis tyhmempiä.

Esko Matinporo

Muista sitten käyttää koko kontekstia. Kiintiössä sisäänpäässyt on aina, absoluuttisesti huonompi, koska sisäänpääsypisteet ovat alhaisemmat kuin muilla. Tämä ei siis ole, Petra, mielipidekysymys vaan fakta.

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #119

Ei ole fakta, esimerkiksi on vaikeampi päästä ruotsinkielisiin lukioihin , helsingissä, espoossa, paraisilla, turussa, porvoossa jne. Kiintiöitä ei juuri ole. Kaikkihan saavat hakea ruotsinkielisiin opintolinjoihin...

Ruotsinkieliste pärjäävät myös paremmin yo-lirjoituksessa.

Teemu Tilaeus Vastaus kommenttiin #133

Nyt on tarkentavan kysymyksen paikka.

''Ruotsinkieliset pärjäävät myös paremmin yo-kirjoituksissa.''

Kirjoittavatko ruotsinkieliset samanlaiset ylioppilaskirjoitukset kuin suomenkieliset ja mikä taho tarkastaa heidän kokeensa?

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #157

Kyllä kirjoittavat, ja ihan sama taho tarkastaa kokeet.

Matti Palviainen Vastaus kommenttiin #164

Sama taho on jakautunut suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin tarkastajiin. Jostain syystä myöskin ruotsinkielisten ylioppilastodistukset ovat paremmat kuin suomenkielisten.

Silti todella yhteismitalliset PISA-tulokset kertovat ruotsinkielisten oppilaiden selvästi heikommasta menestyksestä. Jos ruotsinkielisten taso ei laskisi Suomen PISA-menestystä, Suomi voiosi olla edelleen maailman paras.

Jokainen, jolla on silmät päässään ja kokemusta työelämästä, tietää usein omastakin kokemuksesta suomenruotsalaisten suosivan epärehellisesti toisiaan.

Suomen on syytä toteuttaa Ruotsin mallin mukainen kielipolitiikka. Sitä toteuttavat muutkin Itämeren maat sekä Norja.

Matti Mottonen Vastaus kommenttiin #157

En ihmettellisi tulosta - onhan yo-koe kvasikielitaidon testausta pääosin.

Suomella ja ruotsilla pääsee pitkälle jo.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #119

Matinporoa muistuttaisin sitten todellakin koko kontekstista. Ruotsinkielisillä on luonnollisesti vähemmän opinahjoja. Esim. yksi yliopisto, jonka opintoja hyödyntävät myös monet suomenkieliset. Moni ruotsinkielinen AMK kouluttaa tälläkin hetkellä monia suomenkielisiä opiskelijoita, jotka haluavat pääasiallisen opiskelukielensä olevan ruotsi. Tämä hyödyttää molempia kieliryhmiä. Näihin on hieman helpompi päästä sisälle kuin joihinkin suomenkielisiin yliopistoihin. Sitä hyödyntävät monet ne, jotka jäivät ilman opiskelupaikkaa suomenkielisissä yliopistoissa ja korkeakouluissa. Paikat saadaan täytettyä ja ihmiset saavat ammatteja ja tutkintoja.

Pidetään kiinni kaikista opinahjoista, jotka on Suomeen saatu. Jokainen hyödyttää suomalaisia, oli pääopiskelukieli kumpi tahansa.

Matti Mottonen Vastaus kommenttiin #134

Suomessa on kaksi ruotsinkielistä korkeakoulua, ei vain yksi. Ei yhtään suomenkielistä. No, eihän suomeksi niin kauaa ole opetustakaan saanut.

Ruotsinkieliseen kouluun päästäkseen pitää suorittaa kielikoe, kaksikielisessä sitä ei vaadita (lisäksi voi suorittaa kokeet omalla kielellään).

Ruotsinkielisille on lisäksi kiintiönsä lääkikseen ja oikikseen.

Ruotsinkieliset ovat toki niin pal suomenkielisiä fiksumpia, osoittaahan sen korkeampi koulutustasokin - eiks.

Käyttäjän VilleSalomki kuva
Ville Salomäki Vastaus kommenttiin #134

Petralle
- "Ruotsinkielisillä on luonnollisesti vähemmän opinahjoja."

Viittaatko tällä sellaiseen ajatteluun, että suomenruotsalaiset eivät voi opiskella suomenkielisissä kouluissa?

- "Näihin on hieman helpompi päästä sisälle kuin joihinkin suomenkielisiin yliopistoihin."

Positiivista syrjintää, ihan kivaahan se on. Perustuslain vastaisesti ihmisiä asetetaan eri asemaan mm. kielen takia.

- "Pidetään kiinni kaikista opinahjoista, jotka on Suomeen saatu. Jokainen hyödyttää suomalaisia, oli pääopiskelukieli kumpi tahansa."

Veronmaksajat maksavat pääosin kaikki opinahjot, eivät ne mistään taivaasta tipahda. Jotkin opinahjot saattavat perustua kokonaan yksityiseen rahoitukseen, mutta yksityiset koulut eivät ole kovin merkittävässä osassa kokonaisuutta ajatellen.

Minun mielestäni ihmisten pitäisi todeta se fakta, että Suomi on vain alueellisesti kaksikielinen. Rannikolla kaksikiellisyys on ihan todellista, kun ruotsinkielisiä voi olla esim. 20% kunnan asukkaista. Mutta ei tämän rannikkoruotsin takia pitäisi kaikkia pakottaa lukemaan ruotsia Hangosta Inariin. Pakkoruotsi on jäänne siltä ajalta, kun suomalaisia lähti Ruotsiin suurissa määrissä ja kielen osaaminen oli tarpeellista valtakunnallisestikin.

Kaiken kaikkiaan, kielikeskustelussa pitäisi eriyttää kaksi eri asiaa, miksi kieliä edes opiskellaan:

- Tulevien virkamiesten kielitaito. Ketä tulevat virkamiehet (poliisit jne) palvelevat ja missä? Kaikista ei tule virkamiehiä.

- Maailmanlaajuisessa kaupankäynnissä käytettävät kielet. Englannilla pääsee pitkälle eri maissa, myös Ruotsissa. Mutta englannin lisäksi pitäisi opiskella jotain vapaavalintaista kieltä, esim. venäjää.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #134

Petra Nyquist:
"Ruotsinkielisillä on luonnollisesti vähemmän opinahjoja."

Eihän tuo pidä paikkaansa. Kaikki suomenkieliset opinahjot ovat myös ruotsinkielisten käytettävissä! Ei niihin valita opiskelijoita äidinkielen perusteella.

Toisin kuin esim. Åbo Akademissa,jossa järjestetään erilliset kielikokeet ruotsin kielessä,vaikka pääsykoe on ruotsiksi muissa yliopistoissa riittää,että selviää pääsykokeista.

Veikko Penttinen

No voikos tuon järkevämmin enää sanoa, mutta miksi se ei uppoa, vaikka vasemmiston poliitikkoihin tai vielä enemmän Keskustan. Siinäpä miettimistä.

Lasse Laaksonen

Jokainen kommentti on aivan oikea, josta kymppi esittäjälle.

Kolme argumenttia kuitenkin puuttuu, nimittäin:

1. Pakkoruotsi ja ylileveä kaksikielisyys ovat erittäin suuri taloudellinen riippa. Ne merkitsevät vakavaa motivoitumisongelmaa ja aiheuttavat koko kansan koulutustason laskua laajemminkin kuin tarpeellisissa kielissä, jopa tutkintojen tasolla ja keskeisten aineitten tasolla.

Aktuaali esimerkki on venäläisten valtava turismi Suomeen sekä Suomen poliitikkojen ja virkamiesten virallinen rasistinen viha venäläisiä vastaan, josta johtuen bisnes on arvioitu 80% potentiaaliaan pienemmäksi.

2. Pakkoruotsi on rasistinen syrjintärikkomus aivan suoraan direktiivin EY 2000/43 perusteella. Siinä nimittäin oli kieli sovellusesimerkki etnisestä ominaisuudesta, jota saa vaatia vain: a) erittäin harvinaisissa tapauksissa JA b) kun se on aidosti välttämätöntä (kuten esimerkiksi ruotsin opettajalla) JA c) kun tapaus on selkeästi laillistettu JA d) kun vaatimus on oikeasuhtainen (mitä 100-prosenttisuus ei todellakaan ole).

3. Pakkoruotsin viralliset, mutta järjenvastaiset perustelut aiheuttavat sen, että koko kansa lapsesta alkaen joutuu kokemaan sen, että poliitikkojen ja viranomaisten toiminta on epäasiallista.

Terveisin

Lalli - se kirvesmies

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Sampo Terho,

mikäli valtaosa suomalaisista kannattaa molempien kotimaisten kielten vapaaehtoisuutta, eiköhän tämä ole vain opetuksen järjestelykysymys. Verkkokeskusteluissa ns. pakkoruotsi on laajennettu käsittämään koko kaksikielisen Suomen järjestelmää. On siis kaksi rinnakkaista ilmiötä.

Eilen puoluetoverisi Laura Huhtasaari Porista bloggasi myös Suomalaisuuden liiton antimista, nimittäin arviosta, jonka mukaan Suomen kaksikielisyys maksaa vuosittain valtiolle 4,7 miljardia. Tämähän on tietysti vain arvio, koska mitään laskelmia ei ole koskaan tehty, mutta herätti lukijoissa tuohtumusta, miten kalliiksi systeemi tuleekaan.

Arvio kattanee myös ruotsinkielisten yliopiston, koulutuksen ja palvelut. Niistä kai ei ole tarkoitus kuitenkaan luopua? Jos on, minä ja moni muu suomalainen protestoi jyrkästi. Ei ole mitään säästöä tai kehitystä valtiossa ruveta leikittelemään ajatuksella, että lähdetään purkamaan esim. kouluja ja yliopistoa ruotsinkielisiltä. Åbo Akademi on myös suomenkielisten käytössä.

Sen sijaan ruotsin kielen opetus koulussa tuskin on sen kalliimpaa kuin kuin matematiikan tai kuvaamataidon opetus. Kielijärjestelmä voidaan laittaa kai aika helpostikin uusiksi, mutta sillä tuskin säästetään 4,7 miljardia.

Lasse Laaksonen

"Arvio kattanee myös ruotsinkielisten yliopiston, koulutuksen ja palvelut. Niistä kai ei ole tarkoitus kuitenkaan luopua?"

Tuota järjestelmää kutsutaan apartheidiksi, kotoisesti åpårtheid. Palvelut on hoidettava aina, mutta hirveä kustannuskirves on jo heilahtava aivan EU-politiikan järjettömyyden vuoksi. Periaatteellisestikin jokaisen mustan pitää saada istua samassa bussissa kuin valkoinen.

Koska opetus on kallista ja aika rajallista, niin opetetaan sitä, mikä on tärkeätä. Tärkeän saavat ihmiset (vanhemmat ja tarpeeksi vanhat lapset) ratkaista itse vai onko vapaa markkinatalous jotenkin outo käsite.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Lasse Laaksonen, en pidä tavastasi rinnastaa huipputason sivistys- ja hyvinvointivaltiotamme apartheidin aikaiseen Etelä-Afrikkaan, jossa tapahtui verilöylyjä ja äärimmäistä sortoa. Se on häpäisyä todellisen apartheidin uhreja kohtaan. Koita käyttäytyä. En usko että kirjoitat vankilasta jossa virut kidutettuna, koska olet suomenkielinen.

Lasse Laaksonen Vastaus kommenttiin #8

Suomessa tapahtui äärimmäistä sortoa ja verilöylyjä omastakin takaa n. vuonna 1918. Innokkaimpia taisivat olla ruotsinkieliset.

Tarkoittanet, että åpårtheid on sallittava siksi, että se ei tänään ole yhtä julmaa kuin EA:n apartheid eilen. Minun mielestäni kaikki åpårtheid on kiellettyä. Kaikki rasismi on kiellettyä.

Koskeeko sananvapaus vasta kidutettuja?

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #16

"Kaikki rasismi on kiellettyä." niin muista se!

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #8

Nyqvist, kaikki väkivalta ei ole fyysistä..
Kaksikielisyysidentiteetin pakottaminen pakkoruotsin muodossa koko kansalle on henkistä väkivaltaa, vieläpä institutionaalista.
Emmem viru fyysisesti vankilassa, mutta henkisessä vankilassa me virumme,
ja mikä pahinta, lapsemme ovat siellä panttivankeina.

Naiset ovat kovin ymmärtäväisiä tälle pakottamiselle, mutta jostain syystä vapauden puolesta kautta aikojen myös fyysisesti taistelevat miehet vastustavat tätä henkistä miehitystä...

Yritä edes! Siis yritä ymmärtää,
että pakotettu ruotsi ei ole suomalaiselle miehelle mikään ilo!
Suomalainen mies tekee asialliset hommat mukisematta, mutta kaikenlaisiin simputuksiin hän suhtautuu äärimmäisen vihamielisesti.
Luulisi nyt pakkoruotsin ystävienkin lukeneen "Tuntemattomansa"!
Suomalainen mies on kuin karhu, se kestää aikansa ärsyttämistä, mutta sitten nostaa kämmenensä ja lyö!
Me tosin lyömme täällä vain näppäimistön kautta,
herrasmiehiä kun olemme.
Mutta suomalaisen miehen mitta on nyt täysi!
Etkö tajua ?

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #52

Kuitenkin monet tässkin palstalla ilosesti halua pakkosuomentaa suomenruotsalaisia? Eikös sekin sitten ole samanlainen väkivaltaa? Muista, kyllähän suomekieliset ovat ihan yhtä tervettulleita ruotsinkielisiin kouluihin, yliopistoihin kuin muut, siksi on aika alatyylistä puhua apharteidista.

Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #72

"Kuitenkin monet tässkin palstalla ilosesti halua pakkosuomentaa suomenruotsalaisia?"

Millä tavalla tämä ilmenee?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #72

Ei, kysymys on tosiasioiden tunnustamisesta.
Ruotsi on de facto vähemmistökieli, mutta 5 %:lla sen ympärille on luotu tehoton kaksikielisyysbyrokratia, jossa pääpaino on byrokratialla, ei suinkaan kielellisillä oikeuksilla.
Perustuslaki ja sen oikeudet eivät vaadi pakkoruotsia eikä kaksikielisyysbyrokratiaa!
Tutustu teeseihini! Jos löydät niistä jotain, kommentoi vapaasti.

Suomenkieliset eivät ole tervetulleita ilman, että muuttuvat suomenruotsalaisiksi.

http://www.iltalehti.fi/helsinki/200808228137027_h...

Late Virta Vastaus kommenttiin #72

Sekö on pakkosuomentamista, kun haluaa itseltään pois pakkoruotsin. Emme me vaadi ruotsinkielisiä pakkosuomea opiskelemaan. Ruotsinkieliset vapautuvat myös samalla pakkosuomesta, kun suomenkieliset vapautuvat pakkoruotsista. Ruotsinkieliset ovat myös tervetulleita suomenkielisiin kouluihin, jos haluavat samasta ovesta kulkea sisään.;-))

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #72

Ei kai se noin mene? Muinainen ministeri Stefan Wallin nyt kumminkin sanoi, että närpiöläisen koululaisen on opiskeltava suomea voidakseen tulla toimeen myös kasvihuoneensa ja tomaattiviljelmänsä ulkopuolella.

Pakkosuomi on siis suomenruotsalaisille vapaaehtoinen pakko. Edes sitäkään vapaaehtoista pakkoa ei suomenruotsalaisilta kukaan suomalainen vaadi. Sehän olisi mieletöntä. Mutta yleensä sivistyneissä Pohjoismaissakin on ollut tapana opiskella edes valtakunnan pääkieltä, joka suomi nyt sentään vielä tässä maassa on.

Yksikään suomalainen koululainen ei välty pakkoruotsilta, mutta kuka tahansa suomenruotsalainen koululainen välttää pakkosuomen siirtymällä opiskelemaan Ahvenanmaalle. Sieltä voi sitten taas hiipata muina miehinä ilman suomen kieltä yliopistoon, kun aika koittaa.

Opetusneuvos Asseri Joutsimäki, joka oli itse sorvaamassa peruskoulululakeja asiantuntijajäsenenä, vakuutti, että pakkoruotsia lakiin säädettäessä RKP:n ja kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston virkamiesten mielestä ainut painava peruste pakkoruotsille oli tasavertaisuus. RKP ja kumppanit käsittivät asian niin, että suomenkieliset lapset voivat käyttää aikansa hyödyllisesti vaikka englannin tai matematiikan opiskeluun sillä aikaa kun suomenruotsalaislapset opiskelevat pakkosuomea. Siksi suomenkielisille lapsille oli lakiin säädettävä pakkosuomea vastaava kiusa ja näin tehtiin. Asseri Joutsimäki korosti, että tämä oli pakkoruotsin ainut peruste lakia luotaessa.

Eli, jos hieman värikkäämpi ilmaisu ja havaintovertaus luvallanne tilanteeseen sallitaan, niin jos suomenruotsalaisella lapsella oli niin sanotusti "paise pyllyssä", niin suomenkielisellä lapsellakin piti olla tismalleen samanlainen "paise pyllyssä". Meistä itse kukin voi päätellä, oliko moinen peruste pätevä ja järkevä. Minun mielestäni ei haittaisi, vaikka lasten kouluaineilla olisi rationaalisesti ja moraalisesti pätevät perusteet.

Pakkoruotsin lakiin ymppääminen oli siis Asseri Joutsimäen mukaan pelkkää valtapolitiikkaa, ei mitään kielipolitiikkaa.

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #52

Henkinen väkivalta ei lähde kropasta. Ihmisen alentaminen tyhmyyteen/turhaan saa kapinoimaan. Ruotsin kielen pakko-opetus (tarkoitan koko pakettia) on ollut täällä Suomessa hyväksytty kidutusmuoto.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #52

Näinhän se on. Ihminen voidaan kytkeä kahleilla seinään ja selittää hänelle sen jälkeen, että nyt hänet vapautettiin henkisesti.

Pakkoruotsin kanssa on hieman sama tilanne.

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen Vastaus kommenttiin #8

Etelä-Afrikan valkoisilla oli huomattavasti korkeampi elintaso kuin suomalaisilla. Taitaa olla edelleenkin.
Apartheid on apartheidia vaikka olisi silkkihanskat kädessä.

Käyttäjän oiskonoin kuva
Juhani Kautto

Petra: Olen hyvin pitkälti samaa mieltä mutta kommenttisi (ensimmäistä kappaletta lukuun ottamatta) kuuluisi Lauran blokimerkintään. Tässä ei ole kustannuksista mitään.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Totta, mutta halusin tähdentää, että kun puhutaan pakkoruotsista, käydään samanaikaisesti kahta keskustelua jotka limittyvät ainakin ihmisten ajattelussa voimakkaasti.

Käyttäjän oiskonoin kuva
Juhani Kautto Vastaus kommenttiin #11

Juuri sen takia mielestäni Sampon "teesit" tulisikin käsitellä erillisinä asioina selkeyden vuoksi. Keskustellahan saa ihan mistä vaan mutta jos keskustelu rönsyää kovastikin niin kohta kukaan ei tiedä mistä keskustellaan.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #13

Nämä muutamat kommentoijat vääntävät keskustelua aina sivupoluille,
pysyttäisiin asiassa eli pakkoruotsin mielekkyydessä.

Onko pakkoruotsissa mieltä vai ei ?
Siihen haetaan vastausta.

Mieltä ei ole, mutta "kaksi kansalliskieltä vaatii pakkoruotsin."
Ei muuten vaadi. Kaksikielisyysbyrokratia vaatii,
siksi tämä byrokratia on purettava.
Pakkoruotsi on nimenomaan alistavaa byrokratiaa

"Pakollisen ruotsin kielen asema on Suomessa niin vahva, ettei siihen aiota puuttua, vaikka tarvetta venäjän kielen osaajille olisi."

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/01/1...

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Pakkoruotsin kustannuksia on kysytty opetushallitukselta (taisi olla Heikki Tala) ja saatu vastaus rahoituksesta vastaavalta Raakel Tiihoselta. Raakelin vastaus kiteytyi kylmiksi sanoiksi: Kustannuksia ei ole ollut tapana laskea kielittäin. Monenmoista hömppää tilastoidaan ja kuuhun lennetään, mutta pakkoruotsin kustannukset ovat tabu.

Sekin on merkittävä säästö, jos pakkoruotsin tilalla yleensä voidaan opiskella tärkeämpiä ja hyödyllisempiä kieliä ja kasvattaa niin kansalaisten kielivarantoa.

SUKOL:in eli Suomen uusien kielten opettajien laskelman mukaan pakkoruotsiin käytetään opetusajasta 10 %. Jos kouluasteittain lasketaan riesa-hukka-rituaaliruotsin tahkoamiseen kulutettua aikaa, niin siihen kuluu peruskoulussa 3 vuotta, lukiossa 3 vuotta, ammattikoulussa 1 vuosi, ammattikorkeakoulussa 1/2 (kaiketi 2-6 opintoviikkoa) ja yliopistossa 1/2 vuotta plus pakolliset virakamieskurssitukset päälle niitten jälkeen. Ei se ihan ilmaista ole 40 vuoden aikana eikä nyt taantuman aikanakaan.

OAJ:ssä on pyöreästi 120 000 jäsentä, joista ruotsin lehtoreita eri asteilla 2 000. Heidän palkkansa näkyy taulukoista. Niitten lisäksi tulevat tietysti kaikki muut asiaan kuuluvat matariaali-, tila ym. kulut.

Pakkoruotsilaki astui voimaan 1968 ja käytäntöön peruskoulun alkaessa vyöryä 1972 Lapista etelään tavoittaen Helsingin 1977. Tähän mennessä 40 peruskouluvuoden aikana pitkälti yli kaksi (2) miljoonaa suomalaista on nautiskellut paremmalla tai huonommalla menestyksellä pakkoruotsista. Armovitoseen yltäneitä on paljon. Panos/tuotos- suhde oppimisessa on erittäin heikko. Sen näkee siitä, ettei edes Jyrki Kataisen ja Henna Virkkusen pakkoruotsin taito riittänyt TV:ssä ruotsin puhumiseen, vaikka sitä heiltä pyydettiin.

Jopa itse tasavallan presidentti Niinistö ja pääministeri Katainen korostivat historiaa pakkoruotsin perusteena. Venäjän, puolan, saksan tai viron opintoja voisi perustella samoin perustein. Suomenruotsalaislle, ruotsin kielelle ja Ruotsille ollaan siis historian takia pystyttämässä patsasta. Monikaan sielu ei kysy peruskysymystä siitä, minkä takia koulua yleensa käydään ja miksi siellä kannattaisi valita esimerkiksi sellaisia tärkeitä kieliä, joista oppilaalle on hyötyä tulevaisuudessa. Jos suomenruotsalaisia on 2050-luvun paikkeilla enää vain 2,5 %, niin sekään ei puolla pakkoruotsia.

Perusteista kaikkein huvittavin on se, että vihjaillaan tähän tyyliin:

- Jos ette opiskele pakkoruotsia, niin "ryssä" tulee ja vie teidät Siperiaan.
- Ei tule, eikä vie.

Yksin ruotsin kielen omiminen sivistykseksi on myös huvittava. Itse asiassa se on mitä puhtainta rasismia, sillä jos vain ruotsin kieli on sivistystä, niin mitä saksan, ranskan, espanjan, venäjän, kiinan, suomen, viron jne. kielet sitten ovat?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Korkeakouluissa menee kyllä enemmän kuin vuosi, koska suurin osa ei läpäise tenttiä, vaan joutuvat kertauskurssille.
Näillä kertauskursseilla ei aikaa eikä rahaa säästetä,
parhaimmassa tapauksessa pääsee vielä psykologin vastaanotolle,
joka kysyy, pelkääkö opiskelija puhua ruotsia..

Siksi yliopistojen kielikeskukset ovat jo ehdottaneet pakkoruotsista luopumista, samoin tutkija Hannu Niemi.

"Vuosittain vähintään 20 prosenttia korkeakouluopiskelijoista saa tutkimustuloksen perusteella tutkintotodistukseensa merkinnän virkamiesruotsin hyväksytystä kielitaidosta, vaikka kielitaito ei todellisuudessa vastaa kielilainsäädännössä määrättyä vähimmäistasoa. Niinpä ensimmäisenä vaihtoehtona ehdotetaan, että virkamiesruotsin kirjallisen ja suullisen taidon vaatimusosa poistettaisiin korkeakoulututkinnoista."

http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos08/niemi...

http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17404/1893...

http://yle.fi/uutiset/virkamiesruotsi_on_ongelma_a...

http://www.tylkkari.fi/turun-ylioppilaslehti/valmi...

Timo Partanen

Minulla ei ole aavistustakaan kuinka tuohon 4,7 miljardiin on päädytty - luku kuulostaa todellakin hurjan korkealla eikä voine pitää paikkaansa. Se on noin 2.5% BKT:stä ja vastaa yli 15 000 euron summaa per suomenruotsalainen. Sen vertaa ei käytetä kaksikielisyyden ylläpitämiseen. Vaikka kaikki ruotsinkieliset koulut, sairaalat, varuskunnat jne. lakkautettaisiinkin (mitä kukaan ei toivottavasti ole tekemässä), pitäisi suomenruotsalaisille tarjota vastaava määrä suomenkielisiä palveluita, jotka nyt ovat korkeintaan marginaalisesti halvempia.

Mutta jos arvioidaan että laajempi kielitaito kiihdyttäisi ulkomaankauppaa esim. Venäjän kanssa, niin yhden prosentin lisäys BKT:hen toisi pari miljardia lisää.

Jarmo Makkonen

"Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi"

Tämän väitteen kumoamiseksi voisi lisätä että kaikilla oppiaineilla pitää olla omat perusteet, ja pakollisilla aineilla näiden pitää olla vankat.

ulf fallenius

Järjetön on Suomenkielikin kun sillä ei tee mitään ja kallis ylläpitää.Englanti pääkieleksi niin kuin yrityksissäkin Suomessa niin jo alkaa kulkemaan asiat eteenpäin.

Lasse Askolin

"Järjetön"kielemme ei ole,vaikka sitä täälläkin käyttävät eivät oikein osaa käyttää sitä.
Parissa rivissäsi jokunen iso virhe: ei Suomenkieli, vaan suomen kieli;ei alkaa kulkemaan, vaan alkaa kulkea tai paremminkin alkavat kulkea.

Jukka Palo

On aivan oikein, että Lasse Askolin huoltaa kieltä. Yksi suomalaisuusliikkeen johtoajatuksista oli suomen kielen edistäminen. Sopisi se nykyäänkin johtoajatukseksi eli:

Täällä Suomen kieli on suomen kieli. => Suomi-nimisen maan kieli on suomen kieli. Kieleen viitattaessa suomen kirjoitetaan todella pienellä alkukirjaimella.

Sana "alkaa" vaatii liittomuodokseen ensimmäisen infinitiivin lyhyen muodon: alkaa tehdä.

Sana "ruveta" puolestaan vaatii liittomuodokseen KOLMANNEN infinitiivin illatiivin: ruveta tekemään.

Ruvettaisiinko panemaan muodot kohdalleen, jotta alkaisi toimia paremmin?

Tuula Saskia

Olen jokseenkin varma, että et tarkoita sitä mitä kirjoitat.

Suomen kieli on suomalaisen identiteetin peruspilari, kuten taatusti tiedät.

Tämä viesti on siis suunnattu Falleniukselle.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Myös saamen- ja ruotsin kielet ovat yhtä lailla suomalaisen identiteetin peruspilareita. Suomalainen identiteetti on sitä paitsi pitkällisen kehityksen tulos, suomalaiset ovat eri kansojen sekoitus, joille mm. Lönnrot kavereineen alkoi muovata jonkinlaista yhtenäistä identiteettiä, heimoista kansallistunteeseen. Hienoa että tällainen tunne on.

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen Vastaus kommenttiin #59

Petra se vaan yrittää ajaa käärmettä pyssyyn. Saamen kieli on saamelaisten identiteetin peruspilari, sillä ei ole mitään tekemistä suomalaisten identiteetin kanssa. Samoin on asia ruotsin kielen kanssa. Se on surujen identiteettiä, ei suomalaisten.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #121

Ei se noin mene. Suomalaisuus ei ole mikään kielimäärre pelkästään vaan suomalainen on ihminen joka asuu Suomessa. Et voi kieltää. Ljud högt, joku miten se menee, Suomis sång. Ruotsinkieliset jopa tuossa laulussa käyttää sanaa Suomi.

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen Vastaus kommenttiin #218

Sini, typerämpää väitöstä ei luulisi edes sinulta pääsevän.
Kysypä vaikka Alainilta tai Freddyltä ovatko hän suomalaisia vai ranskalainen/Belgialainen. Tai kaikilta diplomaateilta jotka asuvat Suomessa.
Suomalainen on äidinkieleltään suomenkielinen. Äidinkieleltään ruotsinkielinen joka asuu suomessa on suomenruotsalainen. Surut itse tekevät eron selväksi. Finne ja finländare.
Minäkin olen suomalainen vaikka asun ulkomailla.
Poikani, vaikka onkin Suomen kansalainen, ei ole suomalainen, ja tietää sen.
Tyttäreni ei ihan vielä tiedä mitä hän on.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #473

Jo on törkeää ihmisten ulkoistamista suomalaisuudesta. Törkeää.

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen Vastaus kommenttiin #474

Olen samma mieltä, on erittäin törkeää sinulta väittää että minä ja muut ulkosuomalaiset emme ole suomalaisia koska emme asu Suomessa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #490

Kaikkea keksit kaiken kaikkiaan ala.arvoista ajatusmaailmaa edustat. En ole sanonut niin.

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen Vastaus kommenttiin #494

"vaan suomalainen on ihminen joka asuu Suomessa."

Johanna Fredriksson Vastaus kommenttiin #59

Ruotsalaisuus (myös venäläisyys) on kuulunt yhtenä aikakautena Suomen historiaan ja siitä syystä on Suomeen jäänyt pieni vähemmistö ruotsinkielisiä, joiden identiteettiin ruotsin kieli osaksi kuuluu. Sitä ei kuitenkaan saa sotkea siihen että ruotsinkielisyys kuuluisi suomalaisuuteen.

Jos ruotsin kieli/kulttuuri kuuluisi suomalaiseen identiteettiin se kantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli/kulttuuri kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle.

Ruotsin kielen ja kulttuurin pakottaminen koko kansalle on osoitus ruotsin kuulumattomuudesta suomalaisten identiteettiin.

Suomalaisuuteen ei kuulu ruotsalaisuus koska ruotsi kuuluu suomenruotsalaisten identiteettiin. Suomalaisten identiteettiin se ei edes voi kuulua. Syykin on selvä - jos ruotsi kuuluisi suomalaisten identiteettiin silloin meitä kaikkia pitäisi kutsua suomenruotsalaisiksi.

Nimitysten ero sen sanoo keiden identiteettiin ruotsi kuuluu.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #59

Petra: Siinä mielessä ruotsin kieli ja hurrit tosiaan kuuluvat suomenkielisten identiteettiin, että onpa yhteinen naurunaihe.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #287

Ai nykyäänkö sua hurrit naurattaa? Viimeksi kun asiasta keskustelin kanssasi, sinua lähinnä itketti, kun olit nähnyt ruotsinkielisessä teeveessä juttua suomalaisesta alkoholistista ja ruotsalaisessa lastenkirjassa juopon jonka nimi taisi olla Matti tai Jussi.

Eihän se voi totta olla, suomalainen juoppo, vai? No, hyvä että ahdistuksesi on kääntynyt riemuksi. Täytyyhän sinullakin jotain iloa elämässä olla.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Fallenius, kyllä me suomalaiset pidämme huolen suomen kielestä ja sen tulevaisuudesta. Emme tarvitse siihen ruotsinkielistä byrokratiaa.

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen

Suomalaiset opiskelevat tietysti suomea äidinkielenään. Ruotsinkielisten ei muutoksen jälkeen tarvitse opiskella suomea, jos luulevat pärjäävänsä ilman.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hei Ulf, se on vain niin, että jokainen rakastaa äidinkieltään, joten eihän siitä kukaan vapaaehtoisesti halua luopua. Meidän suomenkielisten on siis erinomaisen helppo luopua pakkoruotsista:)

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Suomen kieli, vaikka pieni onkin, on kuitenkin valtakunnan pääkieli ja missäs sellainen valtakunta on, jossa opiskeltaisiin vain 5 %:n vähemmistön kieltä?

Juuri senkin takia pakkoruotsia, toista pientä, on turha tahkota päihin.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #254

Iiri on irlantilaisten kotoperäinen kieli, jonka valloittajakieli englanti syrjäytti. Suomessa ruotsi ei onnistunut syrjäyttämään suomen kieltä.
Muutenhan meillä olisi irlantilaisten kohtalo:
Valloittajakieli söi oman kielen!
Jos Ruotsissa opiskeltaisiin suomea pakollisena,
Nyqvistin vertaus olisi paikallaan.
Tyypillistä Magma-kamaa, sori vaan :-))

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Sampo Terho, erittäin hyvin perusteltu kirjoitus pakkoruotsin opiskelun torppaamiseksi.

Tämä pakko tulisi puolueen ottaa myös omaan ohjelmaansa näkyvästi ja ajaa sitä "täysin palkein" myös kansalaisia jatkuvasti infoten. siis myös puolueena. Seuraavissa eduskuntavaalien kampanjoinneissa kieliasia tulee ottaa painokkaasti esille ja viedä sitä myös eteenpäin mahdollisesti jopa hallitusneuvotteluissa. Noilla esittämilläsi perusteilla tuskin RKP ja Kokoomus puolueinakaan voivat esittää pätevämpiä perusteita pakkoruotsin puolesta.

Käyttäjän ilekahila kuva
Ilkka Kahila

Henkisen hyvinvoinnin mahdollisuus sivistysvaltion kansalaisten perusoikeutena kuuluu se, että valtiovalta toimii eettisesti oikeudenmukaisesti yksilöitä kohtaan.

Se, että jokainen suomalainen PAKOTETAAN OPISKELEMAAN ruotsin kieltä, on moraaliseettisesti väärin. Menettelylle ei ole ns. "hyviä perusteita", minkä asian Sampo Terho tuo hyvin esille.

Valtiovallan yksilöihin kohdistamilla mielivaltaisilla pakkotoimilla on MIELTÄ ORJUUTTAVA LUONNE. Arvokasta tällainen menettely ei ole minään aikana ollut, mutta erityisen huonosti tällainen sopii tähän maailman aikaan.

Jyri Terttu

Suomessahan ei ole pakkosuomea. On vain kaikille pakollinen pakkoruotsi.

Johan Lom

Ahvenanmaata lukuunottamatta Suomessa on pakkosuomi - myös ruotsinkielisille.

Tuula Saskia

Otetaanko esimerkki Keski-Euroopasta, vaikkapa Saksa. Maassa on turkkilaisia varmaankin lähes saman verran kuin Suomessa ruotsia puhuvia.
Ja jos ei ihan, niin ainakin huomattava vähemmistö.

Mitä luulisit tapahtuvan, jos maa haluttaisiin muutta kaksikieliseksi eli turkista tulisi saksaan rinnastettava kieli?

Tai pakollisena opiskeltava kieli?

Ei taitaisi mennä läpi.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #47

Jos turkkilaiset olisivat Saksan naapurimaasta ja yhteisestä valtiosta, ja olleet tuhat vuotta Saksassa, saattaisi asiat hyvin ollakin niin.

Tuula Saskia Vastaus kommenttiin #50
Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #50

"Yhteistä valtiota" ei tee se, että joku valtio on toisen siirtomaa tai puskurivyöhyke. Sitä paitsi uusimman tutkimuksen mukaan Suomi oli itsenäistyessään enemmän kiinni Venäjässä kuin Ruotsissa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #63

Jos Kymen lääni nyt joutuisi Virolle niinkuin Itä-Ruotsi joutui Venäjälle ja sitten joskus itsenäistyisi Kymeksi niin voisihan se olle että ne olisivat lähempänä Viroa kuin Suomea josta ne muinoin erkanivat.

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen Vastaus kommenttiin #50

Nimeä edes yksi suomenruotsalainen joka on ollut 1000 vuotta suomessa.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Jos joku kokee suomen kielen pakkosuomeksi Suomessa,
kyllä minä mielelläni annan hänelle vapautuksen siitä.
On se verran korkean luokan vakaumus, että sitä pitää kunnioittaa.
Tulkkipalveluilla kielelliset oikeudet turvataan,
myös suomen kielestä kieltäytyvien oikeudet.

Jyri Terttu

Juuri niin. Vain pakkoruotsi koskee kaikkia.

Johanna Fredriksson

Suomessa on lain mukaan yksikielinen alue, Ahvenanmaa. Suomi on siis kaksinkertaisesti yksikielinen, koska Ahvenanmaa on ruotsinkielisesti yksikielinen ja manner käytännössä suomenkielellä yksikielinen.

Suomi on ruotsinkieliselle ruotsin kielellä yksikielinen, koska hän voi asua ja toimia koko maassa yksikielisesti ruotsin kielellä. Suomenkielisen on oltava kaksikielinen ja osattava ruotsia Ahvenanmaalla voidakseen toimia koko maassa. Suomenkielinen ei voi omistaa Ahvenanmaalla mitään kiinteää omisuutta jos ei osaa ruotsia. Siksi hän ei voi omistaa edes asuntoa jos ei osaa ruotsia. Tälläistä toimintaa pitää kutsua syrjinnäksi.

Ainoa koko maassa virallinen kieli on ruotsi. Suomi on virallisesti vasta toinen kieli, kun ainoa valtakieli on ruotsi. Ahvenanmaalla on suomen kieli monessa paikassa kielletty, mm. sairaaloissa. Ruotsia saa puhua kaikkialla, suomea taas ei saa puhua ruotsinkielisessä tilassa. Näihin tiloihin kuuluvat ruotsinkieliset koulut, ruotsinkieliset siirtolapuutarhat, Ahvenanmaa, ruotsinkieliset nuorisotalot, ruotsinkieliset terveyskeskukset, ym. ym.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Sinne Ahvenanmaalle muuttamallahan se pakkosuomi juuri voidaan kiertää.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #260

Aivan, mutta suomalainen joutuu muuttamaan ulkomaille, jotta saa olla täysipainoisesti suomenkielinen...Ruotsinkielisillä tässäkin privilegio.

Tapio Ahti

Yksi aika yleinen argumentti pakkoruotsin puolesta menee niin, että sen poistamista haluavat ovat poikkeuksellisen juntteja. Sitten viitataan nettikeskusteluihin.

Ja pakkohan se on myöntää, että "aina" kun asiasta puhutaan paikalle ryntää junttikuoro julistamaan tietämättömyyttään ja purkamaan mitä kummallisempia kaunojaan (ks. esim. yllä). Ikävä kyllä juntit, muuten, ovat usein persuja, vaikka joukossa on Sampo Terhon kaltaista fiksuakin väkeä.

Suurin osa poistamista haluavista osaa kuitenkin argumentoida järkevämmin kuin junteiksi haukkujat itse. Hauska paradoksi.

Jos Terho liittää tämän argumentin vuoden 2014 listaan, vasta-argumentin voi helposti keksiä: Tunteita herättäviin nettikeskusteluihin liittyy aina jokunen hörhö mukaan. Tämän voi varmistaa vaikka lukemalla HBL:n keskustelupalstan pakkoruotsin puolustajien kommentteja. On kuitenkin itsestään selvää, että pakkoruotsin hyödyllisyyttä ei päätetä kaikkein sivistymättömimpiä kommentoijia naureskelemalla.

Tuula Saskia

Voisitko täsmentää näkemystäsi? Mitkä yllä esitetyt mielipiteet edustavat mielestäsi "junttiutta", mitä tämä käsite sitten pitääkin sisällään.

Olen käsittänyt sen olevan tietty typeryyden laji, mutta itse en kyllä kovinkaan "typeriä" näkemyksiä yllä havainnut, ehkä lukuunottamatta muutamaa äidinkieltämme suomea vähättelevää.

Omaa näkemystäni perustelen ja olen aina perustellut sillä, että näen valtakielet, kuten kiina, ranska, saksa, espanja ja venäjä,niin tärkeinä, että mahdollisuutta niiden opiskeluun on lisättävä ja pakkoruotsi on suurin este sille. Ruotsi voi toki säilyä valinnaisena.

Vastaukseni on suunnattu Tapio Ahdille.

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk

Ottamatta kantaan juuri ruotsia- tai suomea pakolisena opetusaineena peruskoulussa, haluaisin kuitenkin tietää miten vapaakielivalintaa rahoitetaan. Nyky tuntikehyksen pohjalta ei riitä että pakolisia kotimaisia kielet lopetetaan, vaan muitakin aineita pitäisä vähentää tai poistaa että se edes olisi mahdollista. Mikä muu aine pitäisi lakkauttaa?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Aletaan purkaa systeemiä yliopistoista: Siellä ollaan jo täysin kypsiä pakkoruotsiin.

http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17404/1893...

Rahoitus järjestyy kyllä vaikka lainaamalla.
Suomen pitää lainata rahaa järkeviin investointeihin.
Investointi kielitaitoon on investointi tulevaisuuteen.
Investointi kaksikielisyysbyrokratiaan on investointi menneisyyteen.
Kumpaan haluamme investoida, tulevaisuuteen vai menneisyyteen ?
Minä ainakin investoin tulevaisuuteen, en loistavaan menneisyyteen.

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk

ok, elikkä lisä lainotuksella. Tästäkin olisi hyvää keskustella, ihme kyllä vapaa kielivalintaa on ottanut tämän asian itsekseen.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #88

Ongelman ydin on se, että Suomessa ei asiasta käydä avointa yhteiskunnallista keskustelua. RKP hoitaa asiat kabineteissa, ilman avoimuutta. Sitten määräykset ja käskyt annetaan kansalle: NÖYRTYKÄÄ!

Tuula Saskia Vastaus kommenttiin #88

Kysyit yllä, millä rahoitetaan lisäkielten opetus.

Yksi keino on pakkoruotsin opetuksen lopettaminen. Toinen, huomattavasti tehokkaampim on maamme muuttaminen yksikieliseksi, mitä se tosiasiassa jo on.

Johanna Fredriksson

Järjestelmä voidaan purkaa samalla tavalla kuin se aikoinaan pystytettiin. Eli Lapista alkaen aletaan purkaa pakkoruotsia jatkuen etelää kohti muutaman vuoden siirtymäajalla.

Jari Vuorinen

"Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta – Miten monimuotoisuus kasvaa siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä, laajemman kielivalikoiman sijaan?"

Pakkoruotsi polkee niiden oikeuksia,joilla ei ehkä ole hyvä kielipää.Mehän olemme kaikki eri yksilöitä mutta pakkoruotsi ahtaa kaikki oppilaat yhteen ja samaan muottiin.Missä vapaus valita ?

Opiskelijan aika on rajallista ja opiskelijan energia opiskella on rajallista.Me emme kaikki ole lukukoneita niin kuin pakkoruotsin puolustajat luulevat.

Miksi pakkoruotsi saa olla ylimääräisenä rasitteena niille, jotka haluaisivat käyttää aikaa enemmän mieleiseensä oppiaineeseen.Kuten esim.Venäjään.Venäjähän näyttäis olevan tulevaisuudessa tärkeä kauppakumppanikin.

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Sampo Terhon tiivistelmä pakkoruotsin perustelujen järjettömyydestä on vastaansanomaton. Näillä älyttömillä perusteluilla, kuten "onhan meillä pakkomatematiikkakin", kehtaavat kuitenkin änkyräruotsittajat puolustella vaatimuksiaan vielä vuosikausia, ja suomenkieliset poliitikot tulevat kumartamaan syvään ruotsinkielisten säätiöitten almuja anoessaan.

Pakkoruotsi on poistettava koulutuksen kaikilta tasoilta, virkamiesruotsin vaatimuksia järkeistettävä, korkeakoulujen kielikiintiöistä luovuttava, kuntien kaksikielisyysrajaksi vähemmistön 20 %:n osuus ja näiden välttämättöimien uudistusten jälkeen Suomi on julistettava pääkieleltään suomenkieliseksi.

Nykyisellään Suomi on kuin kehitysmaa, jota entinen siirtomaaisäntä yhä hallitsee. On aika itsenäistyä myös henkisesti.

Alain Chiaroni

Sampo, voisit lisätä listaan ne valtavat taloudelliset menetykset, jotka Suomen elinkeinoelämä kärsii vuosittain.

Jokainen täysijärkinen tajuaa, että jos suomalainen yritysjohtaja menee myymään tuotteensa Ranskaan englanninkielellä ja jos ruotsalainen yrityysjohtaja menee myymään vastaavanlaisen tuotteen ranskankielellä, on enemmän kuin todennäköistä, että ruotsalainen vie kaupan.
Pakkoruotsin kannattajat tietävät sen, mutta kun tässä on kysymys siitä, että ruotsalaisen ylimielisyyden mukaisesti, muut kansat ovat herrakansan alamaisia, koska näin oli ennen.
Petran ylimielisyyskin paistaa tässäkin läpi.

Miksi ruotsalainen osaa ranskaa ja saksaa mutta suomalainen ei?
Koska Ruotsissa ei ole mitään pakkosuomea. Ruotsalaiset opiskelevat kansainvälisiä kieliä. Eivät niin hulluja ole.

Miten muuten nimitetään ihmisiä, jotka toimivat maansa etujen vastaisesti ja ajavat toisten maiden etuja? Maanpettureiksi?

Tuula Saskia

On se vaan hienoa ja samalla hiukan hämmästyttävää, että ei-syntyperäinen suomalainen näkee kielikysymyksen selkeämmin ja järkevämmin kuin monet supisuomalaiset.

Tai ehkä AC juuri siksi osaakin nähdä tämänkin kysymyksen objektiivisesti ja terävästi.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ranskassa työn puolesta asuneena voin täysin vahvistaa havaintosi. Ainakin tekniikan alalla Suomesta on äärimmäisen hankala löytää ketään, joka osaisi edes tärkeimmät kohteliaisuudet ja lukusanat ranskaksi, venäjäksi tai saksaksi. Luffe-koiran seikkailut sen sijaan jokainen osaa ulkoa.

Ilmeisesti toiminnan tavoitteena on, että ulkomaankauppa säilyisi oikeiden henkilöiden käsissä. Tämä on tietysti valtava kansantaloudellinen menetys.

Tuula Saskia

Jussi L, voisiko se todellakin olla eräs peruste?

Itse olen arvellut ( siis, vain arvellut), että vanha ruotsinkielisten raha- ja valta-asema sinänsä niin teollisuudessa kuin ja eritoten säätiöissä, on ottanut kokoomuksen pihteihinsä siinä määrin, että järki on tämän kysymyksen suhteen puristettu pois.

Tuskin edes pääministeri Katainen voi olla tajuamatta, että tässä tehdään koko kansakunnalle hallaa.

Mutta poliitikot tietävät, että pitämällä esillä mikroasioita makroasiat saadaan peitettyä.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Nå jåå. Siitä on kauan kun koulun penkillä istuin. Ennen peruskoulun keksimistä. Eikä tuo niin kovin hyvin mennyt. Ans´olla kun pääsin ammattiin tähtäävään koulutukseen. Olin isekkin ihmeissäni kun numerot olivat sieltä paremmasta päästä. Keskikoulussa mätti tosi pahasti ja niiden joukossa ruotsi.

Koko kielen opetus on pakkopullaa ja se näkyy kyllä oppilaitten motivaatiossa. Pitäisi varmaan verrata lukuja siitä, miten hyvin esim. englannin kielen numerot oppilailla synkaavat ruottin kanssa. Voi olla, että ruotsin osaamisen kriteerejä on laskettu, jotta tilastot näyttäisivät kauniimmilta.

Suomen kieliopin tunnit olivat ihan mielenkiintoisia ja soisinpa sellaisen opetuksen lisääntyvän, jossa selitetttäisiin kieliopillisia eroja suomen ja muiden yleiskielien kuten englannin kesken. Meinaan helpottaisi, kun jo varhaisessa vaiheessa lapsi tajuaisi missä se genetiivin paikka on vieraalla.

Sampon luettelo on sitä ihteään. Täyttä asiaa mitäpä tuohon lisäämistä. Kysymys ei tietenkään ole kielen opetuksesta vaan kielipolitiikasta ja siinä on vissi ero. Turha väittää etteikö englanti olisi se ensimmäinen toisen kielen paras vaihtoehto. Sitä kun alkaa hallitsemaan niin ruottikin taipuu kyllä ymmärrettäväksi jos tarvetta on. Englanti siksi, että se on mukana jo niin monissa jutuissa, että sen etenemistä ei oikeastaan mikään tule pysäyttämään.

Muuten yhdelle asialle nostan hattua ja se on se, että esim. ulkolaiset elokuvat, sarjat yms. esitetään yleensä alkuperäiskielellä suomeksi tekstitettynä. Se jos mikä on parasta kielikorvalle.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Terho, kyse on vallasta.

Kuka hyötyy pakkoruotsista ?
Selvittäkää se, niin ratkaisette ongelman.

Minä äänestin persuja kielikysymyksen takia.
Odotan jotain konkreettista ääneni vastineeksi!
Vai pitääkö kansalaisen hoitaa tämäkin asia itse ? PRKL

Jari Vuorinen

Pakkoruotsihan on kaiku historiasta nykyajassa.Ruotsin vallan ajoilta sen vallan ulkoinen tunnusmerkistö on pakkoruotsi !

Vallataan Ruotsi ja pidetään se 600 vuotta vallan alla ja laitetaan Ruotsalaisille PAKKOSUOMI ikeeksi.Ei ne oppis Suomea senkään vertaa kuin mitä Suomalaiset oppivat nyt Ruotsia.

Vasta vuonna 1863 sai Suomalaisissa kouluissa opettaa hiukan Suomen kielellä.

Suomen kielen Perusti Mikael Acricola joskus 1500 luvun puolessa välissä.

Taisipa maksaa Suomen kielen parustamisesta vieläpä hengellään.Ei siitä valtaa pitävät tykänneet että hyväksi käytettävät Suomalaiset saivat virallisen oman kielen.

Jukka Palo

Agricolan sanottiin kuolleen tautiin matkalla rauhanneuvotteluista Moskovasta Iivana IV Julman luota.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jotkut ovat osanneet kysyä oikean kysymyksen jo 2100 vuotta sitten:

http://en.wikipedia.org/wiki/Cui_bono

Suomessa tätä ei kysytä vieläkään. Sen vuoksi pakkoruotsin hyödyllisyyttä pohtii työryhmä, joka koostuu lähes yksinomaan siitä hyötyvistä ihmisistä, katsastusten hyödyllisyyttä pohtii Saksalainen katsastusjätti, valvontalaitteiden tarpeellisuutta pohtii niitä valmistavan yrityksen johtaja jne...

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Koska olen moukka, en jaksa lukea kaikkia kommentteja. Eli joku on saattanut tämän sanoakin, mutta kiistämätön argumentti pakkoruotsin puolesta kuitenkin löytyy:

n) Pakkoruotsi, tai tarkemminkin ruotsin virallinen asema, on poliittinen päätös, jossa erittäin usein vaa'ankieliasemassa oleva RKP saa tahtonsa läpi, koska lähes poikkeuksetta hallituskumppanit katsovat että RKP:n varaukseton tuki hallitukselle on poliittisesti laskelmoiden painavampi* asia kuin pakkoruotsin haitat toisessa vaakakupissa. Tästä johtuen parlamentaarisessa demokratiassa ei luovuta vähemmistökielen virallisesta asemasta ja sen sisällyttämisestä opetussuunnitelmaan.

*poliittisesti lasketaan kaikkien asioiden painoarvo, kun arvion tekevät poliitikot, kansanedustajat, jotka perustuslain mukaan edustavat koko kansaa. Jos vaikkapa lasketaan että yksi kansanedustaja on yksi piste, niin RKP:n tarjous: "saatte 9 pistettä ihan mihin tahansa äänestykseen, jos 'pakkoruotsi' säilyy" on kieltämättä houkutteleva. Minkä tahansa tavallisen lakimuutoksen läpimenemiseen riittää sata "pistettä". Jos hallitusohjelmassa on enemmän kuin 11 kohtaa, niin RKP:lle kannattaa antaa periksi. (laskelma osin viihteellinen, mutta ajatus esitetty tosissaan)

Tapio Ahti

Tämä ei ollut argumentti vaan kuvaus.

Mauri Kontkanen

Pakkoruotsin poistosta voisi joku aktiivinen tehdä kansalaisaloitteen. Varmaan tulisi 50 000 kannattajaa nopeasti täyteen.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Odottakaa vuosikymmen niin sitten pakkoruotsi poistuu koska viiden prosentin vähemmistöstatukseen vedoten viim. 2020 mennessä suomessa pitäisi olla 3-4 virallista kieltä

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kunnan kaksikielisyyteen ei tarvita 5% osuutta. Riittää, että 3000 henkilöä, tai "muu merkittävä väkimäärä" on ilmoittautunut ruosinkieliseksi.
Muutenkin jo tällä hetkellä suurimmassa osassa Suomen kuntia suurin kielivähemmistö on venäjänkieliset.

Tuula Saskia

Hyvä JL, enpä tiennyt, mutta siinä meille ajateltavaa.

" Muu merkittävä määrä": ei voi olla totta!

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #142

Tässä eräs esimerkki:

http://www.kymensanomat.fi/Online/2012/12/03/Kotka...

Todennäköisesti paikalliset osaavat kertoa asiasta enemmän.

Jarmo Makkonen

"Taulukosta ilmenee kunkin maan kolmen eniten
osatun vieraan kielen prosenttiosuus väestöstä

Tanska

Englanti..75 %
Saksa.....50 %
Ranska...10 %

Ruotsi

Englanti..75 %
Saksa.....25 %
Tanska...10 %

Suomi

Englanti..50 %
Ruotsi.....35 %
Saksa.....15 %

Tuloksista ilmenee pakollisen ruotsin haitta Suomen kielipääomalle.
Pohjoismaisilla kilpailijoillamme, Tanskalla ja Ruotsilla, on väkilukuun
suhteutettuna englannin taitoisia 50 % ja saksan n. 90 - 330 % enemmän.

Lähde: LANGUAGES OF EUROPE

Euroopan neuvosto läksyttää Ruotsia
1.2.2008 19:34
Euroopan neuvosto läksyttää Ruotsia vähemmistökielten laiminlyömisestä.

Euroopan neuvosto läksyttää Ruotsia vähemmistökielten laiminlyömisestä. Neuvoston mielestä vähemmistökieliä kuten suomea opetetaan aivan liian vähän kouluissa."

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

"Euroopan neuvosto läksyttää Ruotsia vähemmistökielten laiminlyömisestä. Neuvoston mielestä vähemmistökieliä kuten suomea opetetaan aivan liian vähän kouluissa"

Suomessa tiedetään varsin hyvin, että Ruotsi laiminlyö vähemmistökielien opetusta ja sortaa vähemmistökielisiä kansalaisiaan.

Ruotsissa, varsinkin Tornionjokilaaksossa ja Taalainmaalla on ollut merkittävä suomenkielinen väestö, joka on pakkoruotsitettu.

Suomen päättäjiä tuo seikka ei näytä lainkaan kiinnostavan.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Näinhän se totuus löytyy. Palstalle tuotu opetushallituksen ruotsinkielisen osaston virkamiesvasallien, joista jo Asseri Joutsimäki puhui, taulukko ja sen tulkinta suomalaisten loistavasta monien kielten osaamisesta muihin pohjoismaalaisiin verrattuna, olikin poliittisen eliittimme tilaustyö lukijoitten harhaan johtamiseksi.

Tuntemattomassa Sotilaassa sama ilmaistiin nälän kiusatessa alikersantti Lahtisen sanoin jotenkin tähän tyyliin. Jos sullon nälkä, niin sun etees lyörään taulukko, jossa sanotaan, ettei sun voi olla nälkä.

Opetushallitus sanoo saman seuraavasti. Jos väität, että pakkoruotsi estää Suomen lapset oppimasta tärkeitä maailmankieliä, niin tässä on taulukko, joka osoittaa sinulle, ettei se voi tehdä sitä, vaan pakko on Suomen lasten onneksi ja siunaukseksi.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Komppaan täysin ja lisäksi jatkan keskustelulla venäjän opiskelusta ruotsin tilalle. Jostain kumman syystä julkisuudessa kun on haluttu luoda kuva, että sellaista kannatettaisiin Itä-Suomessa.

Minä olen Kaakosta enkä kannata kyseistä kokeilua pätkääkään. Syyt:

1) En näe asioilla yleensäkään mitään yhteyttä keskenään. Pakkoruotsin voi lopettaa ilman venäjän opiskeluakin.

2) Virkamiesruotsia on pakko osata korkeakoulututkintoon, eikä siihen vanhojen puolueiden puolesta olla puuttumassa.

3) Eivät ihmiset nykyään asetu asumaan sinne missä käyvät koulunsa. Jos ovat koskaan asettuneetkaan.

4) Kaikki eivät pääse eivätkä edes halua asiakaspalvelutöihin ja kassahommiin.

Tuula Saskia

Arvoisa Jani, jotenkin minusta tuntuu, että et ole oivaltanut sitä, mitä ainakin minä ( ja luullakseni aika moni muukin) tässä ajaa.

Sen nimi on lasten ja nuorten mahdollisuus valita opiskeltava kieli.

En nyt enää perustele näkemystäni, mutta toistan:

ruotsipakko on kuin jostain totalitaarisesta valtiosta vaikka Pohjois-Koreasta.

Meidän tulee voida valita vapaasti, demokraattisesti ja järkiperäisesti.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Olen mielestäni oivaltanut sen paljon paremmin kun moni muu. Kannatan pakkoruotsin poistamista, mutta millä tavoin tilannetta parantaisi se, jos voisi opiskella tällaisena joka tapauksessa pakollisena kielenä vaihtoehtoisesti venäjää?

Sitten jos koko B-kieli olisi valinnainen (ei pakko opiskella mitään) tai siihen saisi valita minkä tahansa kielen, tilanne olisi aivan eri. Silloin puhuttaisiin vapaasta kielivalinnasta - aivan eri asia kun se, että on pakko opiskella joko ruotsia tai venäjää.

Tuula Saskia Vastaus kommenttiin #145

Aivan totta. En tosin tiedä, mikä taho on puhunut pakkovenäjästä.

Muutoin : itsekin olen korostanut venäjän opiskelun tärkeyttä.

Mielipiteeni voi olla vanhentunut.

Ainakin täällä Helsingissä kohtaa Virosta tulleita venäjänkielisiä palveluammateissa toimivia tuhkatiheään.

Sekin on aika uusi ilmiö. Sitä tuskin on kartoitettu.

Siinä yhteiskuntatieteiden opiskelijoille gradun paikka.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #179

Eikö juuri jutkut itäsuomen kunnat anoneet pakkovenäjää ruotsin tilalle.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #506

Tästä asiasta juuri puhun. Noin eksplisiittisesti kukaan tietenkään ei puhu "pakkovenäjästä", koska tiedetään mitä siitä kansa ajattelisi.

Mutta mitä muuta se on kuin pakkoa, jos on pakko ottaa kieli, joka on joko ruotsi tai venäjä?

Tuula Saskia Vastaus kommenttiin #506

Tuskin "pakkovenäjää", vaan venäjää. Tämä tapahtui hyvin perustellusti silkasta tarpeesta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #511

Olisihan se ollut "pakkovenäjää" niissä kunnissa joihin se olisi tullut pakolliseksi, vaikka miten tarpeellisenakin. Jonkun kyselyn mukaan n. puolet näissäkin kunnissa olisi mielummin opiskellut ruotsia, jos näiden kahden kielen välillä olisi pakko valita.
Nykyisillä välineillä ei luulisi olevan mahdotonta järjestää monipuolinen vapaavalintainen kielten opetus.
On muitakin mahdollisuuksia kuin peukku ylös tai alas.

Tuula Saskia Vastaus kommenttiin #541

Aivan: kieliopintojen vapaa valinta maassamme. Tämä siis resurssien mukaan.

Käyttäjän penttiwesterholm kuva
Pentti Westerholm

Suomi on taistellut itsenäisyyden itselleen raskain menetyksin.Suomi on puolustamisen arvoinen maa.Kaikilla on oikeus olla ylpeä suomalaisuudesta.Meidän peruskieli on suomi,jota kaikkien kansalaisten on syytä osata.Suomi on demokraattinen maa,miksi ruotsinkieltä täytyy opiskella pakosta jos 70 % kansalaisista on sitä vastaan.Maahan muuttajiltakin vaaditaan hyvä suomenkielen osaaminen ja matematiikan taito jotta orientoituvat hyvin yhteiskuntaamme.Emme tarvitse pakko ruotsia emme myöskään pakko venäjää.Jokainen täytyy olla oikeus opiskella kolutarjonassa olevia kieliä tarpeidensa mukaan.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

"Maahanmuuttajiltakin vaaditaan hyvä suomenkielen osaaminen"

Ongelman ydin on YHDENVERTAISUUS!
Jos maahanmuuttajalle riittää YHDEN kansalliskielen osaaminen, miksi
suomalaisen pitää osata KAHTA kansalliskieltä ?
Suomalaiselle pitää riittää yhden kansalliskielen osaaminen.
Riittihän se ennen peruskoulun tuloakin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tietääkö muuten joku miksi ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi? Ovatko useita kieliä opiskelleet valtion virkamiehet niin yksinkertaisia, etteivät osaa käsitellä monivalintalomakkeita?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Silloin riitti kansakoulu. Oppikouluissa oli pakollisena joko suomi tai ruotsi toisena kielenä. Suomenruotsalaiset opiskelevat pakkosuomea, paitsi Ahvenanmaalla.
Maahanmuuttajalle pakollinen ruotsi tai suomi on vähintään toinen kieli äidinkielen lisäksi.
Useimmat suomalaiset saavat maansa kansalliskielen jo syntymälahjanaan.
Tuskin kieliongelma on pahimpia yhdenvertaisuuden puutteita tässäkään maassa.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #549

Entisissä rinnakkaiskoulujärjestelmän oppikouluissakaan ruotsi ei ollut ihan yhteismitallinen, koska oppikoulujen lukusuunnitelmatkaan eivät olleet yhtenäisiä, vaan koulun luonteen mukaan vaihtelevia. Oli klassisia reaalikouluja, uusimuotoisia lyseoita, tyttökouluja, yhteiskouluja, kunnallisia keskikouluja jne.

Ruotsi oli kaikissa pakollinen, koska se oli ylioppilaskirjoituksissa pakollinen vieras kieli, mutta sitä ei kutsuttu hämäävästi toiseksi kotimaiseksi kieleksi.

Sitä ei kuitenkaan voinut kutsua pakkoruotsiksi, koska oppikouluihin meni alle puolet ikäluokista. Vain Helsingissä meni eräissä kaupunginosissa oppilaat niin tarkkaan oppikouluun, että kansakoulun 5. ja 6. luokilla ei ollut ainuttakaan oppilasta.

Peruskoulu on koko ikäluokan koulu ja sen vertaaminen oppikouluun pakkoruotsikysymyksellä osoittaa vähintäänkin suurta asiantuntemattomuutta tai sitten halua hämätä.

Edelläoleva teksti melkein pilkulleen opetusneuvos Asseri Joutsimäen, joten tekstin lähde on hän.

Margareta Blåfield vähättelee pakkoruotsia suotta ongelmana. Jos jatkuvien galluppien jälkeen yli 70 % suomalaisista ja jopa 40 % suomenruotsalaisista, RKP:n entinen varapuheenjohtaja Nils Torvalds mukaanlukien, on sitä mieltä, että pakkoruotsi on turha, niin se on silloin turha. Seuraava perimmäinen kysymys kuuluu, kuka on vastuussa, ettei asiassa tapahdu mitään?

Jos asia on, hyvä Margareta, sinun mielestäsi mitätön pikkuasia, niin miten sitten isot epäkohdat ja vääryydet pystytään poistamaan, jos ei edes tätä pientä kyetä poistamaan?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #555

En suinkaan kirjoittaisi tästä aiheesta, sekä ruosinkielisillä, että suomenkielisillä blogipalstoilla,jos pitäisin asiaa mitättömänä. Olavi Salokankaan vähättelyksi tulkitsema kommenttini, liittyi silmiini sattuneesen vertailuun maahanmuuttajien kieliopintoihin.
Asiantunteemattomuuttani monessakin suhtessa myönnän, en esim. ole ennen kuullutkaan Asseri Joutsimäestä. En ymmärrä missä ja ketä haluaisin hämätä.
Sanoinkin, että oppikouluissa suomi tai ruotsi olivat pakollinen kieli. Minulla on tarkistamaton mielikuva, että joissain kansakouluissakin yläluokilla opiskeltiin toista kotimaista kieltä. Tiedän vallan hyvin, ettei kaikilla ollut mahdollisuutta opiskella lukumaksullisessa oppikouluissa, joihin vain lahjakas oppilas saattoi saada ns. vapaaoppilaspaikan. Oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden nimissähän peruskoulua perustettiin.
Minun tuttavapiirissäni on monia kahdeksan vuotta ruotsia opiskelleita ja ylioppilaskirjoituksessa kieltä suorittaneita, jotka eivät ymmärrä ruotsia juuri ollenkaan ja ruotsalaisten kolleegojenkin kanssa puhuvat englantia tai saksa. Joten kovin tehokosta tämä pakollinen kieliopetus ei ole ollut.
Onhan sentään pieni edistysaskel, että ylioppilaskirjoitusuudistuksessa ruotsin kieli poistettiin pakollisena aineena.
Jos jotkut ministerit ovatkin tehneet onnettomia lehmänkauppoja keskenään, ei voi väittää pienen kielivähemmistön pakottavan enemmistöä tahdonvastaisiin kieliopintoihin.
En kannata edes pakkosuomea; jos joku ei pidä tarpeellisena oppia tämän maan valtakieltä opiskelkoon vaikka kiina. Siitä saattaisi olla hyvinkin hyötyä työmarkkinoilla ja avaisi näkymiä erilaiseen kulttuuriin.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Miksi pakko-opiskella äidinkielemme ja englannin lisäksi vielä ruotsia tai venäjää? Toki vapaaehtoisesti kieli-ihmiset voisivat valita ruotsin ja venäjän lisäksi vielä vaikka saksan, ranskan, espanjan, italian… Tällöin huomioitaisiin paremmin alueelliset tarpeet Suomessa. Etelä- ja länsirannikolla haluttaisiin lukea enemmän ruotsia, itärajan pinnassa taas enemmän venäjää.

Meillä suurempi valinnan vapaus kieliaineissakin vähentäisi pakkopullamaista opiskelua. Näin voitaisiin huomioida yksilölliset eroavuudet ja panostaa enemmän muihin tärkeisiin aineisiin. Suomessa kielten opetukseen uhrataan muutenkin turhan paljon paukkuja. Se on sellaista resurssien hukkaan heittämistä. Mitenkä ranskalaiset pärjäävät maailmassa, vaikka jo englannin osaaminen on vieläkin hakusessa?

Yhdysvalloissa ei ole yhtenäistä koulutusjärjestelmää, vaan se hieman vaihtelee osavaltioittain. Siellä suurin piirtein meidän lukiota vastaavassa high schoolissa 6-7 opiskeltavasta aineesta vain 2-3 on pakollista. Niitä ovat Amerikan historia (yhteiskuntaoppi), englanti ja matematiikka. Sielläkin pärjätään ihan hyvin.

Petri Haapa

Liityi suosittelijoiden sankkaan joukkoon. Pätevät argumentit, eikä oikein lisättävääkään ole.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Pakon purku alkaa yliopistoista,
Siellä ollaan jo kypsiä, tai siis kypsyneitä.
Nyt opiskelijoita aktivoimaan, varsinkin miehiä..

http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17404/1893...

"Huoli ruotsin opiskelusta ja osaamisesta kasvaa. Sadoilla nuorilla (jopa tuhat saattaa mennä kuluvana lukuvuonna rikki) korkeakoulusta valmistuminen roikkuu puuttuvasta ruotsin kielitutkinnosta."

https://wilmalukio.ouka.fi/10100010000,+111110151/...

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Olisiko toinen hukkaruotsin pakkoruotsin purun mahdollinen aloituspaikka virkamiesruotsissa? Siihenhän heti vedotaan ja sillä säikytellään, kun lapset vanhempineen kyselevät väylää "katiskasta ulospääsylle".

Vastaus ja pelottelu tulee kuin pyssyn suusta. Aiotteko sulkea lapsenne suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle turmelemalla hänen jatko-opintonsa, koska virkamiesruotsi tulee häntä vastaan ennemmin tai myöhemmin?

Me tiedämme hyvin, ettei kaikista suomalaisista tule pakkoruotsitettuja virkamiehiä ja että virkamiesruotsi on mainiosti hoidettavissa erityisjärjestelyin siellä, missä sitä todella tarvitaan.

Yliopistoissa oli 1970-luvun alkuun asti kieliopintoina pakollinen latinan ja vapaavalintaisen vieraan kielen, ei kuitenkaan ruotsin kielen, pro exercitio-koe. Vuosiksi 1970-1977 latinan kielen pakollisuus muutettiin vapaaehtoiseksi, opiskelija voi valita myös kaksi vierasta elävää kieltä pro exercitio -kokeeseen, mikä järjestely rikastutti vieraiden kielten taitoa. Yliopistojen kieliopinnot palvelivat yliopisto-opiskelua. Valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaiset kielitutkinnot olivat täysin erillisiä yliopistojen kieliopinnoista. Ruotsin kielen eritasoisia kielitutkintoja saattoi käydä suorittamassa kielitutkintolautakunnille sellainen henkilö, joka ammatissaan tarvitsi ruotsin kieltä. Ruotsin kielen tutkintoa ei vaadittu niiltä, jotka eivät tarvinneet ruotsin kieltä. Ruotsin kielen tarvitsijoita oli vähän työvoimasta ja yliopistojen loppututkinnon suorittaneista.

1978 Kristian Gestrinin (RKP) ollessa opetusministerinä vapaavalintaisuus poistui ja ruotsi tuli yliopisto-opiskelijoille pakolliseksi (tutkintoasetus 530/78).

Vuoden 1978 asetuksessa sekoitettiin kohtalokkaalla tavalla yliopistojen perinteiset kieliopinnot ja valtion virkamiehiltä vaadittava ruotsin kielen kielitutkinto, lausuu esimerkiksi professori Erkki A. Niskanen ja jatkaa. Päätös oli asiantuntemattomien puoluepoliittinen päätös. Lopputuloksena on se, että kaikilta yliopiston opiskelijoilta alasta, tulevasta tehtävästä ja tarpeesta riippumatta vaaditaan pakolliset ruotsin kielen opinnot.

Tämä epäkohta on pikaisesti korjattava, jatkaa professori Niskanen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei Tampereen yliopistossa koskaan ole vaadittu latinankielen opintoja, eikä ruotsiakaan edellytetty tutkinnon suorittamiseksi ainakaan 90-lukuun asti.

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen Vastaus kommenttiin #553

Minulla lukee 'latinan kielen kurssi suoritettu', Tampereella. Ehkä olen vanhempaa vuosikertaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #565

Luitko Riitta Olavi Salokankaan selostuksen, johon kommenttini oli vastaus?
"Yliopistoissa oli 1970-luvun alkuun asti kieliopintoina pakollinen latinan..."
Tietenkin joillekin Tampereenkin yliopistossa jonkin tason latinan opinnot ovat pakollisia, vielä tänäkin päivänä lääkereiksi opiskeleville, sehän on heille tarpeellinen käyttökieli. Ja monelle filologeille latinasta on hyötyä.
En ole varma vaadittiinko ko. yliopiston alkuaikoina humanistisessa tiedekunnassa kaikilta ylempien tutkintojen suorittajilta latinan kurssia.
Kaikkien tiedekuntien tutkintoihin sitä ei kuiteenkaan missän vaiheessa ole vaadittu.

Käyttäjän PiritaRintala kuva
Pirita Rintala

Olen samaa mieltä, että laajempi kielivalikoima on hyödyllisempi kuin yksi pakollinen. Nyt tuntuu vain siltä että huomaamatta ollaan vaihdettu pakkoruotsista pakkoenglantiin. Ainakin pääkaupunkiseudulla tilanne on se, että ensimmäinen vieras kieli on aina englanti. Jossain kouluissa jopa seuraava kieli on valittava ilman vaihtoehtoja, eikä sekään ole vielä armas toinen kotimaisemme. Itse alakoululaisen äitinä soisin lapseni oppivan myös ruotsinkielen ihan vain senkin takia että kun kaksikielisessä maassa vielä asumme, jo mahdollisten opiskelupaikkojen määrä kasvaa kahta kieltä osaavalle.

Johanna Fredriksson

Pakkoruotsin poistolla saadaan tilanne muuttumaan niin että kunnat voivat tarjota muitakin kieliä ensimmäiseksi kieleksi kuin englantia. Pakkoruotsin kustannus aiheuttaa sen että muihin kuin englantiin ja ruotsiin ei ole enää kunnilla varaa eikä resursseja. Pakkoruotsin kustannukset karsivat vaihtoehtoja kielten opiskelussa ja on perimmältään aiheuttanut englannin suosion.

Väite että, 'Suomi on kaksikielinen maa', on lain virheellinen tulkinta joka ei käy perusteluksi. Väitteen esittäjä olettaa että perustuslaissa LUETELLUT kansalliskielet suomi ja ruotsi tekisivät Suomesta kaksikielisen. Kaksikielisyys ei ole ollut lainlaatijan tarkoitus kirjatessaan ylös Suomen kansalliskieliä.

Suomessa ei ole kaksikielisyyttä, on vain kaksinkertaista yksikielisyyttä. Puheet Suomen kaksikielisyydestä ovat harhaanjohtavia. Perustuslaissa LUETELLAAN että Suomessa ovat kansalliskielet suomi ja ruotsi. Laissa ei mainita kaksikielisyydestä sanallakaan. Kukaan ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi yms. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset ovat yksikielisiä, suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä?

Perustuslaissa määritellään perustuslailliset oikeudet, ei velvollisuuksia, eikä varsinkaan velvollisuutta opiskella pakkoruotsia tms.

Väitteet Suomen kaksikielisyydestä luovat käsityksen että nämä kaksi kieltä toimisivat yhtäaikaa ja samassa paikassa. Todellisuudessa vain osa rannikosta on ruotsinkielinen ja koko sisämaa on yksikielinen suomenkielinen.

Laki pakkoruotsista ei voi kannatella (perustus)lakia 'kaksikielisyydestä' eikä päinvastoin.

Kehäpäätelmä ei toimi lain perusteena. Lait ovat itsenäisiä ja ne ovat laadittu jonkun aiheellisen asian takia, ne eivät ole olemassa itsensä tai toistensa takia, vaan niiile pitää olla aiheellinen perustelu.

Laki kaksikielisyydestä ja laki pakkoruotsista eivät voi olla kannattelemassa toinen toisiaan. Poistamalla toisen murenee toisenkin merkitys.

Väite että Suomi on kaksikielinen ja siksi meillä on pakkoruotsi, on tyypillinen kehäpäätelmä joka tunnetusti ei kestä loogista kritiikkiä.

Pakkoruotsittajat ovat kynsin ja hampain pitäneet pakkoruotsista kiinni. Kun pakkoruotsi-laki poistuu huomaamme keinotekoisen kaksikielisyyden myös roikkuneen tyhjän päällä.

kehäpäätelmä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4p%C3%A4%C3%A...

kartta yksikielisestä Suomesta
http://www.kielipolitiikka.net/fakta/ks12009.htm#k...

Käyttäjän PiritaRintala kuva
Pirita Rintala

Ihmettelen mikä tämä pakkoruotsi oikein on, kun edes halukkaat eivät saa sitä opiskella. Ainoa mahdollisuus siihen olisi kielikylpykoulut/luokat, jotka ovat niin täynnä, että lapsi olisi pitänyt ilmoittaa jonoon jo ennen syntymäänsä. Hassua, jos ei kerran ruotsinkielen opetuksella ole "menekkiä" koulumaailmassa. Suuria tunteita tuntuu herättävän nimenomaan ruotsinkieli kielenä, ei niinkään pakollisuus/valinnaisuus. Tuntuu oudolta, että vaikka laki edelleen edellyttää palveluiden tarjoamisen myös ruotsinkielellä, sen opetus ja oppiminen halutaan väkisin tukahduttaa. Oman kokemukseni (minulla ei ole viitata mihinkään tutkimuksiin) mukaan ruotsin(kin)kielentaitoiset erottuvat edukseen työmarkkinoilla. Kaikki kielet ovat tärkeitä ja tukevat toisiaan, olisi mukavaa jos ruotsinkielikin otettaisiin taas opetussuunnitelmiin, vaikka vain valinnaiseksi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #267

Ei kai kukaan halua tukahduttaa ruotsin kieltä Suomesta, vain sen pakollisuuden joka on nyt jatkunut 40 vuotta putkeen. Vapaata kielivalintaahan tässä vain haikaillaan.
Eikä laki edellytä molempien kielten osaamista, - vain riittävän palvelun molemmilla kansalliskielillä, eikä siihenkään koko väestöä edes tarvita.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Jos Suomessa olisi vapaaehtoinen ruotsin niin suomalaisten vieraankielien taito paranisi edelleenkin. Ja se loisi kilpailukykyä ja vaurautta. Suomalaiset pärjäisivät ranskalla Ranskassa, monessa muussa maassa ja suuressa osassa Afrikkaakin.

Itse jouduin lopettamaan saksan lukemisen lukiossa, enkä korkeakoulussa ottanut paljoa kieliä. Insinöörikoulutukseen kun kului muita kieliä, kuten C, Pascal ja minulla oli laajat luonnontieteet. Eri aineet poissulkevat toisiaan. Pakkoruotsi pidensi koulutusaikaa.

Väitteeseen, ettei ruotsinkielenopiskelusta ole haittaa voidaan palata kun puhuja osaa sivistävän laajan fysiikan kvanttifysiikoinen ja schöringerin yhtälöineen ja osaa simuloida ja laskea kenttia 3D-avaruudessa matriisilaskuineen, vaikkapa gsm-tukiaseman tapauksessa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Schr%C3%B6dingerin_yh...

Jouduin käännnättämään ohjelmiston ja ohjeet norjaksi, tanskaksi, ja ruotsiksi erikseen, koska kielet eroavat paljon. Lisäksi intonaatio ja idioomat eroavat. Suomen ruotsi kun elää omaa elämäänsä. Markkinointimateriaalin joutuu tekemään kohdemaan mukaan. Monessa pohjoismaisessa palaverissa käytetään englantia, joka yhdistää.

Tosi asia on, että Suomessa on viisas kansa. Arktisissa olosuhteissa ei tyhmät pärjää. On pitänyt miettiä vuosi etukäteen seuraavan satokauden asioita. Pisa vahvistaa väitettä, samoin kielitaidon mittaukset. Ei ollut sitruspuita, mista voi vain napata ruokansa. Muutenkin talot ja muut on pitänyt miettiä hieman tarkemmin.

Peruskoulutukseen voi tavikselta vaatia äidinkielen ja yhden vieraankielen taitoa. Muun pitäisi olla vapaaehtoista. Referenssinä EU-kansalaisten osaaminen. Moni on pudonnut ja syrjäytynyt jatko-opiskelusta ruotsinkielen takia.

Viimeksi potkittiin ulos suomalaisia sairaanhoitajia, joilta oli jäänyt ruotsinkielen koe suorittamatta. Ulkomailta tulevilta taas ei vaadita ruotsinkieltä moneen paikkaan. Suomenkielen tutkintotodistuskaan ei ole kovin luotettava käytännössä, jos sen saa vain osallistumalla kurssiin.

Tässäkään ei ole järkeä, eikä se ole reilua.

Tuula Saskia

Aivan näin.

Sitä paitsi nykyinen EU puhuu paitsi ranskaa myös saksaa.

Ja nyt tarkoitan johtajia.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

J.K.: "Insinöörikoulutukseen kun kului muita kieliä, kuten C, Pascal"

Minusta natiivi-C:n ja jonkun olio-kielen opiskelu tulisi tehdä pakolliseksi peruskoulutasolla. Kaikkien positiivisten pedagogisten vaikutusten lisäksi se auttaisi ihmisiä raadollisen esimerkin kautta ymmärtämään, mistä pakkoruotsin vastustamisessa on perimmältään kyse.

Reijo Tossavainen

Maamme hovi- ja hallinto-oikeuksien määrää ollaan vähentämässä. Silloin mm. Kuopion ja Kouvolan hallinto-oikeudet yhdistetään niin, että uusi hallinto-oikeus kattaa koko itäisen ja kaakkoisen Suomen. Pääpaikaksi tulee näillä näkymin Kuopio.

Aikoinaan oikeuksien määrää pohtinut toimikunta esitti, että kaksikielinen Pyhtää siirretään Helsingin hallinto-oikeuteen kuuluvaksi.

Tällaisen esityksen perustelut on helppo esittää ja ymmärtää. Pyhtäältä on Helsinkiin noin sata kilometriä, mutta Kuopioon liki neljä sataa. Myös luonnollinen asiointisuunta on Helsinkiin.

Nykyinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kuitenkin haluaa, että Pyhtää kuuluisi Itä-Suomen hallinto-oikeuden alueeseen.

Pyhtää on tulevan hallinto-oikeuden alueella ainoa kaksikielinen kunta, ja Pyhtäällä asuu vain noin 450 ruotsinkielistä henkilöä. Siitä huolimatta koko hallinto-oikeudesta tulee kaksikielinen. Mainittakoon myös, että nykyisessä Kouvolan hallinto-oikeudessa on käsitelty viimeisen 10 vuoden aikana vain kuusi ruotsinkielistä asiaa!

Perustuslain 122 §:n mukaan "hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin". Mielestäni uuden hallinto-oikeuden aluejako sotii tätä vaatimusta vastaan ainakin kielellisten perusteiden osalta.

Tein aiheesta eduskunnassa kirjallisen kysymyksen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille. Pakkoruotsittajana hän yksioikoisesti tyrmää näkemykseni. Hän korostaa, että "ruotsinkielinen tuomioistuinkäsittely tullaan tarvittaessa järjestämään asianmukaisesti. Myös hallinto-oikeuden asiakaspalvelu tullaan järjestämään kaksikieliseksi ja tarvittaessa asiakaspalveluhenkilökunnalle järjestetään tarvittavaa lisäkoulutusta."

Henkilökunnan pitää siis hallita ruotsin kieli. Ja jos ei osaa, niin silloin on pakko mennä lisäkoulutukseen. Ja vain sen vuoksi, että tulevassa hallinto-oikeudessa todennäköisesti käsitellään keskimäärin vain ja ainoastaan yksi ruotsinkielinen juttu joka toinen vuosi!

Tällainen täysin turha kaksikielisyys ei ole mikään halpa juttu. Sillä ei kuitenkaan Henrikssonin mielestä ole mitään merkitystä, vaikka hallinto-oikeuksia yhdistetään kustannusten karsimiseksi.

Terve järki sanoo, että tällainen pakkoruotsittaminen on täysin perusteetonta. Pieni kielellinen vähemmistö sortaa, jopa suorastaan terrorisoi enemmistöä. Siihen pitää saada muutos!

Jotta muutos saataisiin aikaiseksi, sen taakse tarvitaan eduskunnan enemmistö. Ongelmana on se, että nykyiset hallituspuolueet tukevat pakkoruotsia.

Mitä siis on tehtävissä? Mielestäni ainoa keino ovat julkisuus ja tulevat eduskuntavaalit reilun parin vuoden päästä.

Kuluvan vuoden aikana on kerättävä tarvittavat 50 000 nimeä kansalaisaloitteen taakse, jotta pakkoruotsista vapauttaminen tulee eduskunnan käsittelyyn.

Toki asia saataisiin eduskunnan käsittelyyn muutoinkin, mutta tässä tapauksessa muutos on mahdollista vain laajan yleisen mielipiteen ja laajan kansalaisrintaman tuella. Ja niin, että tulevien eduskuntavaalien aikana annetaan tuki niille ehdokkaille ja puolueille, jotka sitoutuvat toimimaan vapaan kielivalinnan puolesta.

Tuula Saskia

Siis Pyhtäällä asuu 450 ruotsinkielistä henkilöä?

Eihän tämä voine olla totta. Siis jaon perustelu.

Juhani Piironen

Henrikssonin rasistisuus on tässä se kysymys.

Henrikssonin mielestä hänen kotikunnassaan suomenkileiset ja ruotsinkieliset tulee erottaa eri koulurakennuksiin. EI riitä erilliset luokkahuoneet. Kustannuksia miljoona lisää, mutta ei haittaa.

Tärkeää on vain päästä sortamaan.

Keväällä Henriksson esittää etää seksin ostaminen on kiellettyä, mutta myyminen sallittua.

Henrikssonin mielestä rikokseen houkutteleminen ei olekaan siis enää rikollista tämä yksittäisen lain kohdalla.

Mitenköhän asia nähdään nähdään perustuslakivaliokunnassa. On nimittäin perustuslain vastaista että rikokseen houkuttelu ei olisi rikos.

Miksiköhän Suomessa juuri halutaan tehdä seksistä rikollista Henrikssonin toimesta?

Euroopassahan seksi on vapaata
http://en.wikipedia.org/wiki/Prostitution_in_Europe

Onkohan syynä Henrikssonin saamat ajatukset ruotsalaisilta feministeiltä.

Miksi juuri tuo Ruotsi on se maa mitä meidän tulee aina apinoida?

Miksi emme kopioi Viron, Saksan, Irlannin, ym mallia? Onko syynä vain ja ainoastaan ruotsin kieli ja ruotsalaisen median piilovaikutus suomenruotsalaisissa?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ainakin Ruotsia tai edes Ahvenanmaata vastaava kielilaki kelpaisi varmasti enemmistölle suoraan.

Tuula Saskia Vastaus kommenttiin #165

Totta kai.

Mutta jostain syystä tästä ei puhuta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onneksi ei ainakaan kopioida Viron mallia, jossa merkittävä kielivähemmistö ei saa edes kansalaisoikeudet,vaikka on asunut koko ikänsä maassa, ellei osaa valtakieltä. Kaikille ei kielen oppiminen suju vanhoilla päivillä.

Janne Suominen

Kansanedustaja Tossavainen, olette tehneet samasta asiasta eduskunnassa kirjallisen kysymyksen 05.12.2012. Olette saaneet kysymykseenne 21.12.2012 vastauksen, jossa Kuopion hallinto-oikeuden hallintopäällikön mukaan koko hallinto-oikeuden lainkäyttöhenkilökunta täyttää kaksikielisen tuomioistuimen kielitaitovaatimukset, vaikka heidät onkin aikanaan nimitetty yksikieliseen tuomioistuimeen.

Lisäksi, esittämiinne lukuihin lienee hyvä lisätä myös tieto siitä, että hallinto-oikeuksissa oikeudenkäyntimenettely on pääosin kirjallista. Vuonna 2011 Kouvolan hallinto-oikeudessa ratkaistiin 1 306 asiaa, joista suullinen käsittely järjestettiin 49 asiassa. Hallintotuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa asianosaisten tai heidän avustajiensa ei siis yleensä tarvitse olla käsittelyssä läsnä

Unohtuivatko teiltä nämä, mielestäni olennaiset asiat aivan vahingossa?

Juhani Piironen

Miten tulevaisuudessa? Onko henkilökunta ruotsin taitoista myös tulevaisuudessa ikäänkuin automaattisesti, vai tuleeko siitä edellytys työhön pääsemiseksi?

Siitähän tässä on kysymys, tulevaisuuden kustannuksista.

Menneisyyden kustannuksia on niin vaikea lisätä, koska menneisyys, tai nykyhetki meni jo.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #199

Järjestelyllä halutaan varmistaa, että Kuopijjossakin luetaan tulevaisuudessa pakkoruotsia, että pääsee kaksikieliseen laitokseen töihin 2030... Vastaavaa myyräntyötä R K P on tehnyt vuosikymmeniä kehittäen kaikkialle valtavan kaksikielisyysbyrokratian, jonka perusteella kaikki velvoitetaan lukemaan pakkoruotsia, jotta olisi "oikeus" päästä kaksikieliseksi virkamieheksi.. Ovelaa ja samalla äärimmäisen röyhkeää kansakunnan varojen tuhlausta oman edun nimissä.
"Vahingolliset ruotsalaiset" on edelleen ajankohtainen.

"Vuonna 1948 Kekkonen ampui täyslaidallisen RKP:tä vastaan Suomen Kuvalehdessä otsikolla "Vahingollisia ruotsalaisia". Ja teksti oli kovaa: "Sovinnollisten piirien ulkopuolelle jäi eräs henkilöryhmä, jonka esillä olo oli riippuvainen kieliriidan jatkumisesta. Nämä olivat ruotsalaisen kansapuolueen ammattipoliitikkoja. He näkivät Suomen kansainvälisen aseman luhistumisessa suuren tilaisuutensa. Sitä oli käytettävä hyväksi ja hankittava etuja ruotsinkielisille." Niin, tämä sama peli jatkuu edelleen 2010-luvulla!"

http://heikkitala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/31281-u...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Miten on muka mahdollista, että pieni vähemmistö sortaa, jopa terrorisoi enemmistöä? Eduskunnan enemmistöllä kuitenkin on päätösvaltaa tässäkin asiassa.
Jos suomenkielinen tulee ruotsinkieltä puhuvaan seurueeseen, niin yleensä koko porukka vaitaa suomeen. En sanoisi tätä terrorismiksi, vaan on pikemminkin ilmentymä pakkoruotsin tehottomuudesta.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Niinpä juuri. Miten on mahdollista, että pieni vähemmistö terrorisoi suurta enemmistöä? Sitä minäkin ihmettelen, kun kuitenkin vähintään yli 70 % kansasta ja 40 % suomenruotsalaisistakin on pakkoruotsin poiston kannalla.

Löytyisiköhän vastaus kysymykseesi seuraavien kolmen sanan joukosta ja taitavasti toteutetusta asiasta vai peräti niistä kaikista kolmesta?

a) uhkailu

b) lahjonta

c) kiristys

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #556

Kaikkia käytetään kun kauppoja sumplitaan. Lain mukaan lahjonnassa syyllisenä ovat molemmat osapuolet.
Mikä hiton vähemmistö terrorisoi suurta enemmistöä? Jotain rikollisjengejä?
Kielikamorraklaani?
Suuri kansanedustajien enemmistö ei tarvitse odottaa, että pieni puolue RKP tekisi asiasta aloitteen, vaikka joku sen jäsenistä onkin sitä ehdottanut.
Kansalaisaloitekin on nykyisin olemassa, ei tarvita kuin 50000 allekirjoittajaa. Monet vähemmistöläisetkin olisivat valmiit pakkoruotsin poistamista vaativaa aloitetta allekirjoittamaan, ainakin jos siinä ei vaadittaisi samalla pakkosuomea.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Ja niin, että tulevien eduskuntavaalien aikana annetaan tuki niille ehdokkaille ja puolueille, jotka sitoutuvat toimimaan vapaan kielivalinnan puolesta."

Kansanedustajien enemmistö ilmoitti ennen 2011 vaaleja kannattavansa vapautta, nyt eduskuntapaikan ratkettua vapauden kannattajia on vain perussuomalaiset.

Keskustan kanta on minulle mysteeri..
Vaikka Riikka Manner valittikin asiasta omassa blogissaan..

http://www.riikkamanner.eu/current.php?id=443

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Vihje Terholle: Ratkaiskaa tämä ongelma siellä Brysselissä Torvaldsin, Mannerin ja muiden suomalaisten meppien kesken.
Emme enää jaksa tätä impivaaralaista kielipolitiikkaa, jossa opetusministeri on heikompi kuin RKP:n ryhmänjohtaja..

Sama tilannehan oli jo Lipposen aikana: RKP vie ja ministeri vikisee!

Turun Sanomat 21.4.2004 03:01

"Edellisen hallituksen opetusministeri Maija Rask (sd) kertoi eduskunnassa tiistaina, miten hän sai puhelun pääministerin kansliasta.

– Viesti oli selvä ja yksinkertainen: En saa tuoda muutosesitystä hallituksen käsittelyyn. Kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos (r) ja pääministeri olivat sopineet asiasta."

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073961274/Lippon...

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

"Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille ?"

Outo kysymys. Eihän jonkin oppiaineen opetuksella ole mitään tekemistä kyseisen aineen opiskelun tai oppimisen kanssa.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Täyttä asiaa, eikä vasta-argumenttejakaan näytä änkyräruotsittajilta löytyvän. Persut saisivat pitää tätä pakkoruotsikysymystä enemmän esillä.

Tuula Saskia

En usko edes siihen.

Perussuomalaisten ongelma on uskottavuus.

Politiikkaa seuraamattomista moni ei näe tätä ongelmaa kaikkia koskevana.

Jarmo Makkonen

"Perussuomalaisten ongelma on uskottavuus."

Siis ainoan puolueen joka on pitänyt lupauksensa ongelmana on uskottavuus?

Tuula Saskia Vastaus kommenttiin #236

Kysymyksesi on oikeutettu.

Mutta olethan toki nähnyt sivuhypyt.

Käyttäjän hamalainenville kuva
Ville Hämäläinen

Tämä tekstihän kiertää kehää kuin häntäänsä jahtaava koira. Lisäksi tässä ei ole mitään uutta tai tuoretta näkökulmaa lähestyttävään aiheeseen. Muutamaan väitteeseen haluan kuitenkin puuttua.

6. Ruotsin kieli on sivistävää – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista voisi lukea ruotsia mieluummin.
Suomessa on taatusti sivistävämpää osata ruotsia kuin espanjaa. Suomen kielen monet sanat ovat ruotsinkielistä alkuperää ja myös esimerkiksi lainsäädännön perinteemme on juuri Ruotsista.

7. Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme – Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historiantunneilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyteen. Menneisyyteen ei voi työllistyä eikä lähteä edes turistimatkalle kieliosaamistaan hyödyntämään.
Ei historiaa opiskella vain historian tunneilla, tuo on hyvin sivistymätön näkemys. Kielen osaaminen on paljon muutakin kuin turismia tai työpaikkoja. Suomen kieli on ollut virallisena kielenämme vasta noin sadan vuoden ajan. Näin ollen historialliset dokumentit, asiakirjat ym. on kirjoitettu pääosin ruotsin kielellä. Jos meillä ei ole ruotsintaitoisia, emme voi kohta enää tutkia historiaamme. Kielen osaaminen on myös merkittävää kulttuurin opiskelua. Tämä on merkitty myös koulujen opetussuunnitelmiin.

14. Pakkoruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme – Jokaisella on oikeus itse päättää identiteetistään, eikä kaikille suomalaisnuorille nimenomaan pohjoismaisuus ole keskeisin osa identiteettiä. Erityisen omituista on, että ”pohjoismaisuus” syntyisi nimenomaan ruotsin osaamisella, eikö suomi ole aivan yhtä pohjoismainen kieli?
Ei identiteetti ole jotain, minkä voi vain itse valita. Se muodostuu myös ympäristöstä, historiasta, perimästä ja jopa maantieteestä. Identiteetti on paitsi yksilöllinen myös hyvin kollektiivinen ilmiö. Meillä on myös identiteetti kansakuntana ja maantieteellisesti pohjoismaalaisina. Ruotsin kieli on olennainen osa pohjoismaisuutta, koska se on hyvin lähellä norjan kieltä ja muistuttaa myös tanskan ja islannin kieltä. Suomen kielen juuret taas ovat täysin toisaalla, suomalais-ugrilaisissa kielissä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Sitkeä huhu kertoo, että Suomi olisi kuulunut Venäjään ennen itsenäistymistään. Minä kun en tuota ruotsia osaa, niin en voinut asiaa historiallista lähteistä täysin kiistatta varmistaa.

Tuula Saskia

Niinhän joku on maininnut.

Olisiko kyseessä suomalaisuuden liiton liikkeelle panema ilkeä historian väärennös?

Käyttäjän artonikkola kuva
Arto Nikkola

"Suomessa on taatusti sivistävämpää osata ruotsia kuin espanjaa. Suomen kielen monet sanat ovat ruotsinkielistä alkuperää ja myös esimerkiksi lainsäädännön perinteemme on juuri Ruotsista."

Historiallisia yhteneväisyyksiä on, sitähän ei kiistetäkään mutta miten käytännössä se tekee ko. kielen osaamisesta sivistävämpää? Onko ruotsalaisen sivistys hienompaa kuin vaikka saksalainen?

"Näin ollen historialliset dokumentit, asiakirjat ym. on kirjoitettu pääosin ruotsin kielellä. Jos meillä ei ole ruotsintaitoisia, emme voi kohta enää tutkia historiaamme. Kielen osaaminen on myös merkittävää kulttuurin opiskelua. Tämä on merkitty myös koulujen opetussuunnitelmiin."

Ruotsikielentaitoisia meillä tulee varmasti riittämään vaikka pakottamisesta luovuttaisiinkin. Vai lakkaako kaikki (ruotsin)kielitaito sillä hetkellä kuin pakkolaki kumoutuu?

"Ei identiteetti ole jotain, minkä voi vain itse valita. Se muodostuu myös ympäristöstä, historiasta, perimästä ja jopa maantieteestä. Identiteetti on paitsi yksilöllinen myös hyvin kollektiivinen ilmiö. Meillä on myös identiteetti kansakuntana ja maantieteellisesti pohjoismaalaisina. Ruotsin kieli on olennainen osa pohjoismaisuutta, koska se on hyvin lähellä norjan kieltä ja muistuttaa myös tanskan ja islannin kieltä. Suomen kielen juuret taas ovat täysin toisaalla, suomalais-ugrilaisissa kielissä."

Identiteetti on tosiaan hyvin yksilöllinen ilmiö eikä sitä voi pakkolailla pakottamalla ihmisiin istuttaa. Pohjoismaissa ihmiset seurustelevat suomalaisen kanssa hyvin mielellään englannin kielellä. Myös norjan ja tanskan kielet ovat yhtä olennainen osa pohjoismaisuutta kuin ruotsinkielikin eikä niitä pakoteta opiskelemaan Suomessa.

Johanna Fredriksson

Ville Hämäläinen

6.
Jos osaisit saksaa niin olisit ymmärrtänyt että lainasanat eivät ole ruotsista kuin pieneksi osaksi. Suurin osa lainoista on saksasta joko suoraan tai ruotsin kielen kautta tulleita.

http://lasselaaksonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129...

7.
Ruotsalaisuus (myös venäläisyys) on kuulunut yhtenä aikakautena Suomen historiaan ja siitä syystä on Suomeen jäänyt pieni vähemmistö ruotsinkielisiä, joiden identiteettiin ruotsin kieli osaksi kuuluu. Sitä ei kuitenkaan saa sotkea siihen että ruotsinkielisyys kuuluisi suomalaisuuteen.

Jos ruotsin kieli/kulttuuri kuuluisi suomalaiseen identiteettiin se kantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli/kulttuuri kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle.

Ruotsin kielen ja kulttuurin pakottaminen koko kansalle on osoitus ruotsin kuulumattomuudesta suomalaisten identiteettiin.

Suomalaisuuteen ei kuulu ruotsalaisuus koska ruotsi kuuluu suomenruotsalaisten identiteettiin. Suomalaisten identiteettiin se ei edes voi kuulua. Syykin on selvä - jos ruotsi kuuluisi suomalaisten identiteettiin silloin meitä kaikkia pitäisi kutsua suomenruotsalaisiksi.

Nimitysten ero sen sanoo keiden identiteettiin ruotsi kuuluu.

Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.

Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.

Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Suomenruotsi on vain yksi pohois-saksalainen murre norjan, tanskan, fäärin ja ruotsin nuoressa kieliryhmässä.

14.
Suomenruotsalaisten ei tule antaa määritellä suomenkielisten identiteettiä.

Mielestäni on suomenruotsalaista venkoilua väittää että suomi ei ole pohjoismainen kieli tai suomalaiset eivät voi olla pohjoismaisia suomenkielellä. Suomi on saamen kielen kanssa pohjoismaiden vanhimmat kielet. Väitteesi on suomen kielen vähättelyä ja sen voisi ottaa hyökkäyksenä vaikuttaa suomenkielen ja suomalaisten vaikutusvaltaa vastaan.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Ei identiteetti ole jotain, minkä voi vain itse valita. Se muodostuu myös ympäristöstä, historiasta, perimästä ja jopa maantieteestä. Identiteetti on paitsi yksilöllinen myös hyvin kollektiivinen ilmiö.."

Aivopesuyrityksistä huolimatta olen kyllä
ihan itse valinnut identiteettini.

Se tosin on ristiriidassa valtiojohtoisen pakkoidentiteetin kanssa,
jolla pakkoruotsin oikeutusta perustellaan.
Identiteetin pakkomuokkaus on ihmisoikeusrikkomus, kannattaa tutustua YK:n ihmioikeuksien julistukseen ja esim. omantunnon vapauteen..

Identiteettini on eurooppalainen ja suomalainen.

Presidentti Niinistö otti hienosti esille liian besserwisser-asenteen, jolla pohjoismaat ylimielisesti esiintyvät maailmalla.
Kannattaa Hämäläisenkin tutustua siihen.

"Aika yksimielisesti tulee vastauksia, että kaikki asiat ovat teillä niin hienosti, mutta ei niitä pitäisi ehkä sitten tuoda minkäänasteisella ylemmyydentunteella ulos, Niinistö totesi.

- En ollenkaan väitä, että me olemme tietoisesti mitenkään ylemmyydentuntoisia olleet, mutta helposti ehkä sitten syntyy sellainen kuva, että kun me esittelemme hienoja mallejamme, niin kuulijalle voi yhtäkkiä tulla ajatus, että nuo ovat ihan ylimittaisia meille, eivät nuo oikein ymmärrä meidän lähtökohtiamme, Niinistö kuvaili."

http://yle.fi/uutiset/niinisto_pohjoismaiden_on_na...

Cenita Sajaniemi

Kaikesta argumentoinnista huolimatta suomalaiset ovat edelleen pakotettuja opiskelemaan tuota ruotsia.
Tämän päivän Hesarissa on artikkeli: "Yo-tutkintolautakunnasta kenkää krittisille".
Gustafsson (Henriksson) vaihtaa väkeä jotta ruotsi saataisiin takaisin ylioppilaskirjoituksiin.

Ketkä hyötyvät pakollisista ylioppilasKIRJOITUKSISTA?
Ketkä hyötyvät pakkoruotsista?

Kalliiksi tulee "kaikilla rintamilla".

Matti Mottonen

Varmaan uussuomalaiset.

Tuolla toisella blogilla henkilö totetesi (pahoittelen nimen puutetta):
"Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa ulkomaalainen ei pääse valtion hommiin, koska vaaditaan kahden kielen (suomi ja ruotsi) täydellistä osaamista."

Eiköhän tämä kielivaatimus tosiaankin tee hallaa pahasti uuskansalaisille.
Lisää opiskelua siis.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Mihin sitä ruotsinkieltä tarvitaan? Kohta 200 kommenttia ja kaikki suomeksi. Ei etes pakkoruotsittajat kommentoi ruotsiksi!

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk

niin, luuletko että ne joka ei osaa suomea kommentoi täällä?

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Luulis pakkoruotsittajien kommentoivan toisella kotimaisella jos sitä kannattavat.

Käyttäjän PiritaRintala kuva
Pirita Rintala Vastaus kommenttiin #185

Kanske man tror att dom som läser det här kjedjan förstår inte svenska. Men bra om det är inte sant.

Tuula Saskia Vastaus kommenttiin #273
Johanna Fredriksson

Miksi eivät kommentoi? Suomihan on kaksikielinen maa. Noooh eipäs olekaan.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Asiallinen kirjoitus, Ville Hämäläinen!

Eikö tämä riitä ?

”Vuonna 2003 eduskunta päätti Vanhasen I hallituksen esityksestä vakinaistaa vuosia jatkuneen ylioppilaskirjoitusten rakennekokeilun, ja sillä toinen kotimainen kieli muuttui ylioppilaskirjoituksissa vapaaehtoiseksi.”

Jyri Terttu

Ei se riitä. Manner-Suomi suomenkieliseksi, samoin kuin Ruotsi ja Ahvenanmaa ovat ruotsinkielisiä. Vähemmistökielilläkin palvelut saatava, mutta ilman pakkoa.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Ei riitä, koska lukiossa joutuu vielä lukemaan viisi turhaa kurssia.
Yliopistothan ovat jo pulassa ja ehdottavat pakkoruotsin poistamista korkeakoulututkinnoista.

www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17404/189301_Fine...

Miksi te, herra Tallqvist, haluatte simputtaa maan enemmistöä ?
Saatteko siitä jotain hyötyä tai tyydytystä ?
Kertokaa rehellisesti, mitä hyödytte pakkoruotsista.
Katsotaan sitten ylittävätkö saadut hyödyt aiheutetut haitat.

anna eino

Kiitos, Sampo Terho ja Suomalaisuuden Liitto.

Perusteluissa voisi korostaa vielä sitä VAHINKOA, mitä pakollinen ruotsin opetus ja opiskelu kaikilla koulutustasoilla merkitsee Suomen TALOUDELLE.

Pakollisen ruotsin opiskelun takia resursseja ei ole tarpeeksi sellaisten oppiaineiden opiskeluun, joiden osaamista pitäisi lisätä, jotta saisimme uusia innovaatioita, korkean teknologian tuotteita, uusia yrityksiä, työpaikkoja ja verotuloja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. Pakkoruotsin jarruttaa sitä opiskelua ja tutkimus- ja tuotekehittelytoimintaa, mitä tarvittaisiin kipeästi talouskasvun aikaansaamiseksi.

Itse vapauttaisin pakkoruotsin vapaaehtoiseksi ja siitä vapautuvilla resursseilla suosittelisin ensisijaisesti muiden oppiaineiden lisäkursseja ja toissijaisesti jonkun kielen opintoja.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

"Pakollisen ruotsin opiskelun takia resursseja ei ole tarpeeksi sellaisten oppiaineiden opiskeluun, joiden osaamista pitäisi lisätä, jotta saisimme uusia innovaatioita, korkean teknologian tuotteita, uusia yrityksiä, työpaikkoja ja verotuloja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. Pakkoruotsin jarruttaa sitä opiskelua ja tutkimus- ja tuotekehittelytoimintaa, mitä tarvittaisiin kipeästi talouskasvun aikaansaamiseksi."

Jos puhutaan perusopetuksesta niin mitä aineita pitäisi lisätä?

anna eino

Matematiikkaa, biologiaa, kemiaa, fysiikkaa, suomea, taito- ja taideaineita

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #201

Ruotsin poistolla jokaiseen mainitsemaasi osioon saadaan yksi oppitunti lisää, samalla se tarkoittaa myös sitä että vieraiden kielien opetusta vähennetään.

anna eino

Sampo Terho, pyydän, että Suomalaisuuden liitto seuraa myös silmä tarkkana, mitä on tapahtumassa Ylioppilastutkintolautakunnassa. AM Henrikssson näyttää ajavan sinne sisään ruotsinkielimyönteisiä jäseniä ja ulos suomenkielimyönteisiä.

Yo-tutkintolautakunnan johtoon on jo nimitetty Patrik Schein, joka kritisoi liiallista valinnaisuutta yo-tutkinnossa. Epäilen että tarkoitus on saada ruotsi takaisin pakolliseksi aineeksi yo-kirjoituksiin.

Suomalaisuuden Liitto, pyytäkää kiireesti opetusministeri Gustafssonilta selvitystä, mitä lautakunnassa tapahtuu ja miksi.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Epäilen että tarkoitus on saada ruotsi takaisin pakolliseksi aineeksi yo-kirjoituksiin."

Epäilet aivan oikein. Sitä yritettiin saada pakolliseksi jo kansalliskielistrategia-väännön yhteydessä. Iltalehden päätoimittaja oli pahoillaan, kun "hallituksella ei ollut rohkeutta" palauttaa ruotsia pakolliseksi yo-kirjoituksiin.

Tuula Saskia

Hyvin mielenkiintoinen tieto.

Nykyinen opetusministeri vaikuttaa luvalla sanoen henkilöltä, jonka paikka ei olisi ministeriaitiossa.

Hänen harvat mielipiteensä ja ylipäätään esiintymisensä tuottavat lähinnä myötämielistä häpeän tunnetta.

Tuula Saskia

Voiko kansalainen asiaan vaikuttuttaa?

Jos, miten?

Käyttäjän helanes kuva
Esa Helander

Minunkin mielestänivapaaehtoinen ruotsi riittäisi. Pakollinen syö kohtuuttoman paljon keskitasoisten tai sitä heikompien oppilaiden edistymistä. Ne taas, jille kielet ovat helppoja, lukevat kyllä sen ruotsinkin.

MUTTA tämäkö nyt on niitä tärkeimpiä asioita yhteiskunnassamme?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kyse ei ole siitä, etteikö ruotsia voisi oppia. Kyse on siitä, että nykyisellä menetelmällä tuhotaan tarkoituksellisesti kokonaisen sukupolven mahdollisuus oppia englannin lisäksi joku hyödyllinen kieli. Joidenkin mielestä tämä on hyvä asia. Minun mielestäni ei.
Asia ei ole tärkein asia yhteiskunnassamme. Sen tärkeysaste tosin lisääntyy sitä mukaan kun tiedotusvälineet leikkivät kuollutta ja kansalaisten enemmistön mielipide sivuutetaan täysin. En osaa sanoa, kuinka tärkeäksi asia loppujen lopuksi kehittyy.

Tuula Saskia

Helander, mielestäni on.

Kysehän on viime kädessä siitä, että maamme muutetaan yksikieliseksi.

Ja sen aika on lähellä.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Kysehän on viime kädessä siitä, että maamme muutetaan yksikieliseksi."

Oikea johtopäätös. Kysymys on kaikkien suomalaisten yhteisten verovarojen oikeudenmukaisesta, yhdenvertaisesta ja tehokkaasta käytöstä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"MUTTA tämäkö nyt on niitä tärkeimpiä asioita yhteiskunnassamme?""

Ei se ole kaikkein tärkeintä... Ai, niin mikä on tärkeintä puutarhanhoidon lisäksi?
Lin Jutangia lainatakseni:)

Sosiaalipalveluiden-ja terveydenhoidon säilyminen edes tälläkin nykyisellä tasolla ja pitäminen huolta köyhistä ja koulutuksesta... Niitäkin nyt käsittääkseni ajetaan maltillisesti alas pakon edessä kun valtionvelat painavat päälle?

Minusta tällä kielipolitiikalla on nimenomaan tärkeä rooli juuri nyt, koska tarvitsemme monipuolisesti kieliä osaavia vientimiehiä maailmalle. Juuri heitä, jotka hankkivat meille työtä ja valtion kassaan rahaa, jotta voimme edelleen hoitaa itse asiamme. Muuten Kreikan tie vain odottaa meitäkin.

Minusta on järjetöntä esimerkiksi juuri itäsuomalaisilta vaatia pakkoruotsia kun he itse katsovat tarvitsevansa myös venäjäntaitoisia osaajia. Valinnanvapaus on ainoa tie, jolla saadaan kielitaitoisia ihmisiä Suomeenkin. Turhaan tässä työryhmiä perustellaan ja aikaa kulutetaan kun kaikki kuitenkin tietävät mikä olisi parasta koko Suomea ajatellen. Puoluepolitikointi on jätettävä nyt taka-alalle.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Totta kai on tärkeämpiä asioita.
Mutta, tämä on meidän erikoisalaamme, ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys.

"Rauha ilman oikeudenmukaisuutta ei ole kestävä,
se pätee myös kielirauhaan..

Profeetta Jesajan mukaan ei ole olemassa rauhaa ilman vanhurskautta ja oikeudenmukaisuutta (Jes. 9:7).
Profeetallinen julistus oikeudenmukaisuudesta kutsuu väärien rakenteiden ja käytösmallien täydelliseen muuttamiseen.

Luterilaisen teologian mukaan kaikki luodut järjelliset olennot ymmärtävät oikeudenmukaisuuden välttämättömyyden hyvän elämän perustana. Toisaalta oikeudenmukaisuuteen kuuluu ihmisten keskinäinen tasa-arvo, toisaalta myös ansionmukaisuus."

http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Oikeudenmukai...

Oletetetaanko Suomessa freudenthalilaisuuden mukaisesti suomalaisten olevan järjettömiä olentoja ? Uhrilampaita ?

http://www.kolumbus.fi/johannesheinonen/kuvat/halo...

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

No mutta Esa. Jos pakkoruotsi on mielestäsi pieni ja mitätön asia ja epäkohta yhteiskunnassa, niin miten ne isot epäkohdat sitten voidaan poistaa, kun ei näin "pientä ja mitätöntä" voida poistaa?

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Olisi hyvä täsmentää, mitä vapaus ruotsin opiskelusta tarkoittaa. Tässä yksi määrittely:

Ruotsin opiskelu on suomenkielisille vapaaehtoista kaikilla opintojen tasoilla, eikä minkään loppututkinnon suorittaminen edellytä ruotsin taidon osoittamista. Missään julkisessa tehtävässä ei pääsääntöisesti edellytetä ruotsin taitoa.

jani gustafsson

Ei siitä Ruotsista mitään haittaa kenellekkään ole, mutta Itä-Suomeen soisin kyllä Venäjänkin vaihtoehdoksi...

http://icecoldblogfinland.blogspot.fi

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

Kielet pienellä alkukirjaimella.

Käyttäjän juhojuho kuva
jukka juhola

Täällä on erikoista kirjoittelua että se että jotain kieltä opiskellaan ja opetetaan onkin paha asia! Ruotsinkieli on skandinavian pääkieli ja samalla Suomen toinen kansalliskieli.En tosiaan ymmärrä tätä keskustelua.PS,n kannattajat ovat tässäkin asiassa oma lukunsa joiden kommentit saa jättää omaan arvoonsa niinkuin muidenkin populistien.

Lasse Laaksonen

"En tosiaan ymmärrä tätä keskustelua."

Uskon sinua, sinä kerroit itsestäsi totuuden.

Jukka Palo

No haluaisin nyt vain huomauttaa, ettei Suomi kuulu Skandinaviaan, koska Suomessa ei ole Norjassa ja Ruotsissa kulkevaa Skandien vuoristoa. Ei ole muuten Islannissa eikä Tanskassakaan.

Se, että Suomi olisi osa Skandinaviaa, on 1980-luvun sepite. Heti kun fennomaaninen ote yhteiskunnassa on postmodernistunut, on lakattu käyttämästä Norjasta, Ruotsista ja Suomesta aikaisemmin Yleisradiossakin käytettyä oikeampaa nimitystä Fenno-Skandia. Fenno-Skandia on hieman samanlainen sepite kuin Eino Jutikkalan kansakoulun ja keskikoulun oppikirjoihin ujuttama Ruotsi-Suomi. Ei ollut mitään Ruotsi-Suomea 1250-1809, vaan Ruotsin kuningaskunnan itäisen maakunnat.

Vasta Venäjän keisarikunnassa alkoi ruotsalaisista sotarasistuksista vapautunut suomalainen autonomia kukoistaa.

Kyse on nyt siitä, vallitseeko Itä-Suomessakin pakkoruotsi vai sallitaanko vapaaehtoisvenäjä. Ruotsi edustaa pakkoa ja venäjä vapautta.

Äiditkin ovat huolestuneita lapsistaan.
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kelpaa sinun Jukka näitä viisauksia edelleen kirjoitella... Suosiokin näyttää olevan suurta. Mielenkiintoisia persoonia ovat myös kaikki suosittelijasikin. Kuulunevat siihen ryhmään, jotka vastustavat kaikkia kielipoliittisia uudistuksia Suomessa?

Tuula Saskia

Voi taivas: nyt on syntynyt vaikutelma, me, jotka emme kannata pakkoruotsia, olisimme jotenkin pohjoismaita : Ruotsia, Norjaa, Tanskaa Islantia vastustamassa.

Ketkä haluavat johtaa keskustelun tähän suuntaan?

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Ketkä haluavat johtaa keskustelun tähän suuntaan?"

Ne, jotka eivät halua keskustelun johtavan ongelman ytimen löytymiseen.

Tapio Niemi

Eikö tuohon kaksikielisyyteen uppoa rahaa miljardeja, mielummin kohdentaisi rahat vanhuksille ja sairaille. Kannattaja ovat itsekkäitä kun haluavat heikentää suomalaista hyvinvointia oman kilen varjolla.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Eikö tuohon kaksikielisyyteen uppoa rahaa miljardeja, mielummin kohdentaisi rahat vanhuksille ja sairaille."

Tuo on asian ydin, ei kielten opiskelu.

Käyttäjän tuulevi kuva
tuula Mustonen

Joulun alla erään yhdistyksen pikkujouluihin tuotiin valtioneuvoston kansalliskielistrategian 78-sivuinen pumaska. Eräs vanha rouva, entinen historianopettaja, luki tekstiä puolisen tuntia ja purskahti itkuun. Puki sanoiksi sen tuskan, mitä me kaikki tunsimme:

"Me suomenkieliset olemme kuin kärpäspaperiin takertuneet kärpäset. Yhtä arvokkaita. Mitä enemmän yritämme rimpuilla irti, sitä tiukemmin takerrumme kiinni.
Kukaan ei näe meitä. Kukaan ei kuule meitä. Kukaan ei välitä meistä. Kukaan ei vastaa hätähuutoihimme.
Kuka puolustaisi meitä, kun meidän omat suomenkieliset edustajamme ovat meidät hyljänneet. Presidentit, niin nykyinen kuin edeltäjätkin. Ministerit, kansanedustajat, puoluejohtajat, sanomalehdet, yle ?"

Kielikeskustelua on internetin eri sivuilla käyty 20 vuotta. Mitä olemme aikaansaaneet? Enemmän pakkoa ja enemmän velvoitteita.
Yksikään poliitikko tai virkamies ei ole ottanut osaa keskusteluun.
(Kansalliskielistrategia on pahinta mitä voi kuvitella, täysin järjenvastaista, suorastaan mielipuolista.)

Kirjoittaminen ei enää riitä. Meidän tulee VAATIA.

-VAADIMME opetusministeriä , opetushallituksen puh.johtajaa, puoluejohtajia, RKP:n puh.joht. Carl Haglundia ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia tulemaan julkisuuteen televisioon, radioon, sanomalehdistöön keskustelemaan ja vastaamaan kansalaisten kysymyksiin.
-VAADIMME , että yle järjestää televisioon tilaisuuden/tilaisuuksia, joissa kysymyksiä eivät esitä toimittajat, vaan Suomalaisuuden liiton, Vapaan kielivalinnan, lukiolaisten, opiskelijoiden, jne. edustajat
-VAADIMME omalta sanomalehdeltämme kielikeskustelun aloittamista
-VAADIMME "omalta" kansanedustajalta tekoja ja vastauksia ja vastaukseksi ei riitä, että "keskustan kanta on....."
-VAADIMME kaksikielisyyden kustannusten selvitystä. Selvitystyö aloitettava välittömästi ja tulos kerrottava kansalle. Sitten.......

-VAADIMME sitovan kansanäänestyksen järjestämistä.
-VAADIMME vapaata kielivalintaa
-VAADIMME virkaruotsin poistoa yksikielisistä kunnista.
-VAADIMME yksikielistä Suomea

Me voimme vaikuttaa. Kirjoitamme kansanedustajille, ministereille, ylelle, lehdille, ja VAADIMME VASTAUKSIA. Yhdessä ja erikseen. Mahdollisimman moni.
Mitäpä jos yhdistäisimme voimamme, esim. Suomalaisuuden Liittoon. Koska rahaa ei ole, niin talkootyöllä sitten.

Tästä voimme aloittaa !

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"luki tekstiä puolisen tuntia ja purskahti itkuun. Puki sanoiksi sen tuskan, mitä me kaikki tunsimme:""

Hei Tuula! Kiitos kirjoituksestasi.

On tässä monella meilläkin ollut vaikeaa todeta, että mitä enemmän yrittää selittää pakkoruotsittajille mikä olisi Suomelle parasta - siis koko Suomelle parasta! Niin sitä enemmän meidän lastemme ja lapsenlapsiemme pakkoruotsia vain jatkuvasti lisätään ja aikaistetaan. Kiitos viimeisestäkin Ahtisaaren työryhmän tuloksesta! Koska tulee seuraava lisäys?

Kohta muutetaan kuntien rajojakin vain siksi, että saadaan joka kunnan ja kylän poliisitkin menemään koulunpenkille ruotsia oppimaan. Tämä on sitä puoluepolitiikkaa parhaimmillaan, joka ei tasa-arvosta tiedä enää kohta mitään.

Janne Suominen

Europarlamentaarikko Terho, sen sijaan että keskitytte esittelemään virallisia ja ainoita oikeita argumenttejanne olisitte voineet esitellä galluppianne hieman laajemmin - kuten tapana on.

Olisikin mielenkiintoista kuulla, mistä arvelette johtuvan ruotsinkielen opiskelun vapaaehtoisuutta kannattavien osuuden putoaminen esim. viime vuoden tutkimukseen verrattuna (69% -> 63%) kun taas vastaavasti nykyistä mallia kannattavien määrä on noussut merkittävästi (24% -> 33%).

Olette toteuttaneet tutkimustanne osana Taloustutkimuksen laajempaa tutkimusta jo vuosien ajan, ja pidemmälläkin tarkastelulla on helppo todeta kehityksen olleen vastaavaa. Jostakin syystä tämä jäi teiltä epähuomiossa pois tuloksia lyhyesti referoidessanne...

Jarmo Makkonen

*1997:* Taloustutkimus Oy; pakkoruotsin haluaa pois 72 % suomalaisista.

Janne Suominen

Kommentoija "J", kiitokset arvokkaasta lisäyksestänne jolla saatiin lisää tietoa myös pidemmän aikavälin kehityksestä. Liiton tekemän arvokkaan työn tulokset alkavat siis näkyä - sukunimi- ja lippuvalistusta toki unohtamatta. Tai, kuten varaparlamentaarikko Terhokin niin nasevasti totesi: kyllä kansa tietää.

Käyttäjän ArkoSalminen kuva
Arko Salminen

"Olisikin mielenkiintoista kuulla, mistä arvelette johtuvan ruotsinkielen opiskelun vapaaehtoisuutta kannattavien osuuden putoaminen esim. viime vuoden tutkimukseen verrattuna (69% -> 63%) kun taas vastaavasti nykyistä mallia kannattavien määrä on noussut merkittävästi (24% -> 33%)."

En edusta Suomalaisuuden Liittoa, mutta totean kuitenkin, että:

- asialla ei ole merkitystä, koska kouluopetus ei voi kuitenkaan perustua kansan mielipiteille vaan rationaaliselle ajattelulle
- erään selvityksen mukaan ihmiset katsovat tarpeelliseksi sen kielen osaamisen, jota he jo osaavat
- suomalaiset eivät juurikaan tunne selvityksiä työelämän kielitaitotarpeista
- varsinkin viimeaikoina on levitetty ahkerasti propagandaa ruotsin osaamisen puolesta
- erikseen propagandan levittäjistä sekä lasten manipuloinnin harjoittajista voisi mainita Svenska nu -verkoston
- kyselytutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä eli 69 % ja 63 % mahtuu virhemarginaalin sisään ja voidaan siis sanoa, että 2/3 osaa suomalaisista haluaa pakkoruotsin pois
- huomaa että kyselyssä on mukana myös ruotsinkieliset, jotka ovat kuitenkin esteellisiä asiassa.

Käyttäjän jaakkokuusisto kuva
Jaakko Kuusisto

Ei ole olemassa sellaista kieltä tai oppiainetta kuin "pakkoruotsi". Termi on tarkoitushakuinen ja kuvastaa Suomalaisuuden liiton yksipuolista näkemystä. Meillä on kaksi virallista kieltä, ja enemmistön on aina helppo meuhkata vähemmistön kustannuksella.

Käyttäjän JuhaNieminen kuva
Juha Nieminen

Eli viestisi tiivistettynä : "Se nyt vaan on nyt niin" *jalan poljentaa*.

Janne Suominen

Tämä on tyypillistä uuskieltä, jolla vastustettavaan asiaan saadaan jo valmiiksi sisäänrakennettua kielteinen arvolataus. Samalla hämärretään itse käsitettä niin, että ne, joihin halutaan vaikuttaa eivät itsekään aina tarkkaan tiedä, mistä on kysymys ja mitä oikein ovat tukemassa, klassisena esimerkkinä ns. hyödylliset hölmöt.

"Maahanmuuttokriittisyys" ja "pakkoruotsi" ovat tästä hyviä esimerkkejä; ollaan puhuvinaan vaatimattomasti vain kielen opiskelusta ja vapaudesta kun tosiasiassa keskustelua ohjaavien tarkoitusperä siellä taustalla on jotakin aivan muuta. Täytyy myöntää, hyvin ovat nämä taustavoimat läksynsä lukeneet, oppi-isien jäljet vain pelottavat.

Käyttäjän JuhaNieminen kuva
Juha Nieminen

Älä viitsi. "pakollinen ruotsi" tai "pakkoruotsi" ajavat molemmat ovat aivan käyttökelpoisia termejä. Vai kuvitteletko oikeasti että termi "toinen kotimainen" olisi jotenkin neutraali ilmaisu?

Muutenkin arvuuttelet nyt hieman liikaa kanssakeskustelijoiden motiiveja ja yrität selvästi suistaa keskustelua sivuraiteille.

Käyttäjän jaakkokuusisto kuva
Jaakko Kuusisto Vastaus kommenttiin #274

No, ainakin "Suomen toinen virallinen kieli" on neutraali ilmaisu.

Käyttäjän JuhaNieminen kuva
Juha Nieminen Vastaus kommenttiin #275

Tarkoitat varmaan "toinen kansalliskieli". Ja termillä "pakkoruotsi" tai "pakollinen ruotsi" (molemmat käy), kuvataan koulussa opetettavaa kieltä, ei kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Ironista kyllä, "pakollinen suomi" tai "pakkosuomi" ajavat saman asian toisesta näkökulmasta.

Jyri Terttu Vastaus kommenttiin #275

Suomessa on myös kaksi valtionkirkkoa. Kumpaankaan ei ole pakko kuulua. Meillä on myös kansallissoitin, kantele. Sitäkään ei ole pakko kaikkien osata soittaa. Meillä on kaksi virallista kieltä. Niistä ruotsi on pakollinen kaikille. Onko jossain ristiriita?

Johanna Fredriksson Vastaus kommenttiin #275

Onpas neutraali ilmaisu kun ei siitä saa edes selvää kumpaa kieltä tarkoitetaan?

Lasse Laaksonen Vastaus kommenttiin #274

Toinen kotimainen on myös harhaanjohtaja, sillä ruotsinkielisillehän toinen kotimainen on suomi. Se on myös vale, sillä romani ja saamenkielet ovat myös kotimaisia ja karjala ja viittoma.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"..ollaan puhuvinaan vaatimattomasti vain kielen opiskelusta ja vapaudesta kun tosiasiassa keskustelua ohjaavien tarkoitusperä siellä taustalla on jotakin aivan muuta. Täytyy myöntää, että hyvin ovat nämä taustavoimat läksynsä lukeneet, oppi-isien jäljet vain pelottavat."

Kerro nyt, mitä nämä tarkoitusperät mahtavat olla. Ketä ovat oppi-isät ja mitä ne pelottavat jäljet?

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen Vastaus kommenttiin #280

Onko se sittenkin Suomen ruotsalaistaminen? Sunnuntaina tulee ykköseltä ohjelma Suomi on ruotsalainen. Siinä niitä verorahoja menee.

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen Vastaus kommenttiin #356

Enkä usko että Henriksson pelkkää kiltteyttään pakkoruotsittaa Suomea kiihtyvään tahtiin samalla kun suomenkieliset poliitikot kulkevat silmät ummessa.

Jyri Terttu

Suomessa on pakkoruotsi. Piste.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Intiassa on 22 virallista kieltä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Intian_kansa...

Pitäisikö intialaisilta viulisteilta ottaa soitto-oikeus pois siksi, kunnes he osaavat soittaa kaikilla 22 kielellä? Jos ei, niin miksi suomalaiselta viulistilta vaaditaan kykyä soittaa ruotsiksi?

Kansainvälisen lainsäädännön mukaan sellaiset työnhaun vaatimukset, jotka eivät liity mitenkään työn suorittamiseen, ovat syrjintää ja siksi laittomia. Suomessa kaikkiin ammatteihin valmistumisen ehtona on Ruotsin kielen opiskelu. Jos et osoita palveluvalmiuttasi, jäävät vaihtoehdoiksi puolukoiden poimiminen tai työttömyys. Jos tämä ei ole pakottamista, niin mikä olisi?

Jukka Palo

Opiskeleeko jokainen virallisen kielen puhujista koulussa 21 muuta virallista kieltä? Miten kauan toisen asteen opetuksen oppimiseen menee näin ollen aikaa.

Tuula Saskia

Hyvänen aika JL,

mistä on kyse?

Etkö sovi viulistiksi?

Miksi muka et?

Jarmo Makkonen

"Meillä on kaksi virallista kieltä"

Meillä on viisi virallista kieltä, suomi, ruotsi, saame, romani ja suomenkielinen viittomakieli.

Käyttäjän AnteroTossavainen kuva
Antero Tossavainen

"Meillä on viisi virallista kieltä, suomi, ruotsi, saame, romani ja suomenkielinen viittomakieli"

Mutta Saamea, Romani-kieltä, eikä viittomakieltä ole "pakotettu" opiskelemaan.

Tuula Saskia

Tässä siis eräs niistä mielipiteistä, joita on mahdoton ymmärtää.

Tuula Saskia

Tässä siis eräs niistä mielipiteistä, joita on mahdoton ymmärtää.

Johanna Fredriksson

Jaakko Kuusisto:
"Ei ole olemassa sellaista kieltä tai oppiainetta kuin "pakkoruotsi". Termi on tarkoitushakuinen ja kuvastaa Suomalaisuuden liiton yksipuolista näkemystä. Meillä on kaksi virallista kieltä, ja enemmistön on aina helppo meuhkata vähemmistön kustannuksella."

--- Kuusisto ei ole näköjään osallistunut pakkoruotsikeskusteluun aiemmin koska hän tulee keskusteluun valmistautumatta vanhoilla jo satoja kertoja pätemättömiksi todistetuilla argumenteillaan.

Kansa on nimennyt pakkoruotsin ei Suomalaisuuden liitto. Ja hyvin on nimennytkin ihan aiheesta. Olisiko parempi pakkosuomenruotsi tai ryöstöruotsi? Vrt. ryöstökalastus.

Laki pakkoruotsista ei voi kannatella (perustus)lakia 'kaksikielisyydestä' eikä päinvastoin.

Kehäpäätelmä ei toimi lain perusteena. Lait ovat itsenäisiä ja ne ovat laadittu jonkun aiheellisen asian takia, ne eivät ole olemassa itsensä tai toistensa takia, vaan niiile pitää olla aiheellinen perustelu.

Laki kaksikielisyydestä ja laki pakkoruotsista eivät voi olla kannattelemassa toinen toisiaan. Poistamalla toisen murenee toisenkin merkitys.

Väite että Suomi on kaksikielinen ja siksi meillä on pakkoruotsi, on tyypillinen kehäpäätelmä joka tunnetusti ei kestä loogista kritiikkiä.

Pakkoruotsittajat ovat kynsin ja hampain pitäneet pakkoruotsista kiinni. Kun pakkoruotsi-laki poistuu huomaamme keinotekoisen kaksikielisyyden myös roikkuneen tyhjän päällä.

kehäpäätelmä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4p%C3%A4%C3%A...

Johanna Fredriksson

Väite että, 'Suomi on kaksikielinen maa', on lain virheellinen tulkinta joka ei käy perusteluksi. Väitteen esittäjä olettaa että perustuslaissa LUETELLUT kansalliskielet suomi ja ruotsi tekisivät Suomesta kaksikielisen. Kaksikielisyys ei ole ollut lainlaatijan tarkoitus kirjatessaan ylös Suomen kansalliskieliä.

Suomessa ei ole kaksikielisyyttä, on vain kaksinkertaista yksikielisyyttä. Puheet Suomen kaksikielisyydestä ovat harhaanjohtavia. Perustuslaissa LUETELLAAN että Suomessa ovat kansalliskielet suomi ja ruotsi. Laissa ei mainita kaksikielisyydestä sanallakaan. Kukaan ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi yms. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset ovat yksikielisiä, suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä?

Perustuslaissa määritellään perustuslailliset oikeudet, ei velvollisuuksia, eikä varsinkaan velvollisuutta opiskella pakkoruotsia.

Väitteet Suomen kaksikielisyydestä luovat käsityksen että nämä kaksi kieltä toimisivat yhtäaikaa ja samassa paikassa. Todellisuudessa vain osa rannikosta on ruotsinkielinen ja koko sisämaa on yksikielinen suomenkielinen.

Suomessa on jo lainkin mukaan yksikielinen alue, Ahvenanmaa. Suomi on siis jo kaksinkertaisesti yksikielinen, koska Ahvenanmaa on ruotsinkielisesti yksikielinen ja manner suomenkielellä yksikielinen.

Muuttamalla manner yksikieliseksi, suomenkieliseksi, säilytämme kaksikielisyytemme sellaisena kuin se on ollut ja silloin myös laki vastaa maan todellista tilaa, eli kaksinkertaista yksikielisyyttä.

Tapio Ahti

Todellisuushan on toisin päin eli vähemmistö on onnistunut "kyykyttämään" enemmistöä vuosikaudet, jos saan hiukan kärjistää. Vaatii aikamoista mentaaliakrobatiaa kääntää pakkoruotsi ja sen vastustaminen enemmistön vallankäytöksi. Mutta sellaiseen akrobatiaanhan on saanut tottua pakkoruotsikysymyksen kohdalla, kuten Terhokin hyvin yllä luettelee.

Ikävintä tässä on, että niin monen nuoren kielitaito ollaan valmiita uhraamaan hävityn jo taistelun uhreina. Pakkoruotsihan tulee kuitenkin katoamaan lähivuosina, koska demokratiassa enemmistöä ei voi loputtomiin kyykyttää.

Käyttäjän ArkoSalminen kuva
Arko Salminen

"Ei ole olemassa sellaista kieltä tai oppiainetta kuin "pakkoruotsi"."

Suomen kouluissa on nimenomaan "pakkoruotsi". Ilmaisu ei ole neutraali eikä sen tarkoitus ole olla sitä. Ilmaisu tarkoittaa sitä, että ruotsin pakollisuus kouluissa on politiikkaa ja ideologiaa, eli aineella ei ole mitään tekemistä kieltenopetuksen, yleissivistyksen tai tieteen päämäärien kanssa.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Jos joku välttämättä ei halua kuulla sanaakaan ruotsia koulussa, kyllä se on täysin mahdollista!

Oppivelvollisuuden voi Suomessa suorittaa muullakin tavalla kuin käymällä koulua, esimerkiksi opiskelemalla kotona

Oppivelvollisuus – ei koulupakkoa

Käyttäjän JuhaNieminen kuva
Juha Nieminen

Äh. Pakollisen ruotsin vertaaminen oppivelvollisuuteen on jo aika naurettavaa. Hyvänä esimerkkinä se on sama kuin sanoisi, "joko leikitään juuri mun tavalla, tai ei ollenkaan ja isi tulee ja vie kaikki lelut pois".

Ja kukaan ei edelleenkään ole poistamassa ruotsin opiskelua suomen kouluista.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Mielenkiintoista tarinaa. Liittyy hyvin suomalaisten alistamisen aiheeseen.

http://joukopiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126046-s...

Touko Apajalahti

Sampon kirjoituksen kanssa on helppo olla samaa mieltä - suurimman osan kommentoijista kanssa ei.

Jyri Terttu

Minusta taas suurin osa kommentoijista on Sampo Terhon kanssa samaa mieltä.

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk

Voi huhhuh. Kuin selailee näitä kommenteja voisi luulla että kyse on jostain muusta kuin yhden oppiainen koulussa. Voisi melkein saada kuvitelman että on olemassa ihmisiä joka vihaa ruotsinkielisä suomalaisa... ;)Jospa ihmiset laittaisi yhtä paljon energia johonkin oikeaan ongelmaan...

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Jos olisikin kyse vain kouluaineen järjestelyistä niin kiva olisi, mutta tämä on kuitenkin se varsinainen todellisuus. Suomalaisuuden liitto ei näköjään ota mitään kantaa tähän hörhöilyyn, mutta en sitä odottanutkaan. Suomalaisuuden liitto ei ole enää mikään oikea suomalaisuuden, kielen ja kulttuurin vaatija vaan Suomen Sisun kanssa veljeillyt nationalistinen porukka, jonka oikea nimi pitäisi olla "Ruotsinvastustajien liitto". Suomalaisuuden vaalimisen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.

Sen sijaan tosiaan itärajalla voisi hyvin olla pikemminkin venäjän opintoja koulujen niin toivoessa, ja ruotsikin voisi olla vapaaehtoinen jos kaikki niin yhdessä päättävät. Mutta se on tyystin eri keskustelu mitä tässä ketjussa hörhötään. Sääli vaan niitä kohtaan jotka oikeasti haluavat kielivapautta, tällä keskustelulla nimittäin ei edesauteta mitään vapauksia. Ihmiset eivät edes peittele inhoaan ruotsinkielisiä kohtaan, kun se on näköjään Sampo Terhonkin sallimaa toimintaa.

Tuula Saskia

Voi tavaton , Petra

Tiedät takuuvarmasti, että kaltaiseni haluavat vain kielivapautta.

Miksi, herran tähden, vääristelet?

Siis ruotsin inhoa, ei tietenkään.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #305

Tuula Saskia, en puhukaan sinusta.

Käyttäjän JuhaNieminen kuva
Juha Nieminen

"Ihmiset eivät edes peittele inhoaan ruotsinkielisiä kohtaan, kun se on näköjään Sampo Terhonkin sallimaa toimintaa."
Niin siis kuka inhoaa ja missä inhoaa? missä kohtaa Sampo on tehnyt selväksi että inhoaa tai edes sallii inhottavan? Mistä nämä syytökset oikein kumpuavat?

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

RKP:n taktiikka on: sanellaan ja sovitaan kulisseissa, ei keskustella. Pakkoruotsi on ollut vaiettu aihe 40 vuotta. Mutta samalla on "saatu" ruotsin aikaistus, kansalliskielistrategia jne. Ihme suhmurointia on "päätöksenteko".

anna eino

Petra,

"Sääli vaan niitä kohtaan jotka oikeasti haluavat kielivapautta, tällä keskustelulla nimittäin ei edesauteta mitään vapauksia"

Mitä kielivapautta sinä vaadit?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Ihmiset eivät edes peittele inhoaan ruotsinkielisiä kohtaan,"

Mutta uskotko todella, että nykyinen pakkoruotsin koventaminen ja täydellinen joustamattomuus jotenkin edesauttaa ruotsin kielen suosiota ja ruotsinkielisen väestönosan hyvinvointia ??

Eli kun kansalaista v-taa, v-tus paranee, kun v-sen aiheuttajaa lisätään ?

Käyttäjän JuhaNieminen kuva
Juha Nieminen

Voisitko vaikka lainata jotain tekstiä mikä mielestäsi on vihaa ruotsia puhuvia suomalaisa kohtaan? Mieluummin ihan kokonaan.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Hyvä, että tajuat asian suuren SYMBOLISEN merkityksen!
Pakkoruotsi on alistamisen symboli-
tutustu Zilliacuksen alkuperäiseen kolumniin!

Zilliacus kirjoitti juuri tästä symbolisesta merkitykestä HbL:ssä.
Lue se kolumni huolella, niin ymmärrät, miksi hän asiasta kirjoitti.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Asenteesi ei ole mitenkään harvinainen, vaan hyvin tavallinen. Muutamat pakkoruotsittajat ottavat perin mielellään niin sanotun marttyyriasenteen heti kilvekseen, jos kuka hyvänsä uskaltaa pikkuisenkin perustellustikin arvostella pakkoruotsia. Juuri sitä pakkoruotsia, joka ei millään tavalla kosketa finländareita eli suomenruotsalaisia ja jonka poisto ei tippaakaan vähennä heiltä mitään etuoikeuksia.

On sinänsä merkillistä, että pakkoruotsittajat itse tämän asian parissa yleensä sähläävät, koska asia ei edes koske heitä finländareita eikä poliitikkojen virkamiesvasalleja, vaan yksinomaan suomalaisia.

Pakkoruotsin poisto, päinvastoin kuin moni luulee, lisää ruotsinosaamista valtakunnassa ja toimii siten suomenruotsalaisten ja ruotsin kielen eduksi, koska vapaaehtoisen ruotsin valinneet ovat asiaansa motivoituneita eivätkä heidän seuranaan enää silloin roiku väkisin ruotsin tunneille pakotetut motivoitumattomat.

Käyttäjän HannuAla-Harja kuva
Hannu Ala-Harja

Kohta 13. on totta Suomi on kaksikielinen maa, 6% meistä puhuu äidinkielenään ruotsia. Yläasteen 7-9 luokalla pitää opetella jonkin verran ruotsia, lisäksi lukiossa lisää ja näin on hyvä; näin pitää olla. Tosin tuossa voisi yläasteella yhden vuoden verran opetella venäjää, joka olisi suomalaisille hyödyllistä.

Persuilla voisi joskus olla jotain älykkäämpääkin sanottavaa kuin pakkoruotsi ja mamut pois. Nämä kaksi asiaa eivät Suomen taloutta, hyvinvointia ja tulevaisuutta ratkaise.

Käyttäjän JuhaNieminen kuva
Juha Nieminen

Niin, eli yhtä suomenruotsalaista palvelemaan koulutetaan n. 17 suomenkielistä. Näin on hyvä koska näin vaan on hyvä.

ja ruotsin pakollisuudesta on kiistelty jo ennen kuin persut olivat edes virallinen puolue.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Tarkoitat siis, että yksikään "maa" ei ole minkään kielinen. Haluat myös sanoa, että Suomen valtio on kaksikielinen, mutta Suomen kansa ei ole.

Kaksikieliseksi voisi Suomea ehkä nimittää vain rantaruotsalaistemme asuttamien pienten rantakaistaleiden ja ulkosaariston osilta, mutta niissäkin, kuten hyvin tiedämme, on ummikkoruotsalaisia häviävän vähän eli siis suurin osa rantaruotsalaisistamme osaa loistavasti suomea. Muutenhan he eivät selviäisi työpaikoillaan. Ja jos meillä on nyt enää noin 290 000 rantaruotsalaista eli 5 % väestöstä, niin tilastomiesten mukaan heitä on 2050-luvulla enää vain 2,5 %, joten heitä voi käyttää pakkoruotsin vaatimisen perusteena silloin yhä vähemmän ja vähemmän.

Nykyisestä pakkoruotsittavasta eliitistämme Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen ja Ville Niinistökin ovat siinä vaiheessa jo aika paljon nykyistä harmaampia ja uusi nuori asioita ja suomen kieltä ja suomalaisia nykyisiä poliitikkoja paremmin ymmärtävät uudet poliitikot ovat astuneet remmiin ja poistaneet pakkoruotsin viimeistään silloin.

Johanna Fredriksson

Talouteemme pakkoruotsin poistolla on suuri merkitys ja asialla on jo kiire. Koska Suomen poliitikot heräävät ja antavat ihmisille oikeuden opiskella kieliä vapaaehtoisesti?

Yritysten on vaikea herätä venäjän markkinoihin jos poliitikot estävät venäjän opiskelun. 70% kansasta haluaa muuttaa pakkoruotsin vapaaehtoiseksi mutta Kok ja Katainen kieltäytyvät demokratian noudattamisesta.

Nopea lasku osoitta että venäjä on 27 kertaa tehokkaampaa kuin pakkoruotsi talouden kannalta. Kuinka suureksi venäjänkauppa voisi kasvaa jos 100% suomalaisista opiskelisi venäjää aivan kuten ruotsia tällä hetkellä?

Venäjänkauppa on vuosittain ollut kutakuinkin samaa luokkaa kuin ruotsinkauppa vaikka vain 2-3% opskelee venäjää.

Ruotsinkauppa ei ole kuin 11% vaikka 100% opiskelee ruotsia! Pakkoruotsi on suurta tuhlausta. Ruotsinkaupalla ei pakkoruotsia kannata perustella.

Venäjänkauppa on 9% vaikka vain 2-3% opiskelee venäjää.

Tästä saamme oikein numeerisen arvon joka osoittaa kuinka suurta tuhlausta pakkoruotsi on.

3% / 9% = X / 11%
=>
X = 3% / 9% * 11% = 3,6666 %

Jos ruotsin kielellä tehtäisiin yhtä menestyksekkäästi ulkomaankauppaa kuin venäjän kielellä niin silloin kansasta 3,66% riittäisi muodostamaan nykyisen kaupanvolyymin Ruotsiin. Eli meidän ruotsinkielinen vähemmistö ylittää melkein kaksinkertasesti tarpeen.

96,34% kansasta opettelee turhaan ruotsia ulkomaankaupan kannalta.
Tehokkuuden suhteellinen ero

Ruots. venäjä
100% / 3,666 % = 27,3

Saatu luku on suhdeluku ja se kertoo että venäjänkauppa on 27 kertaa kannattavampaa per kielenopiskelija. Eli 2700% tehokkaampaa kuin ruotsinkielellä kaupankäynti.

Siinäpä olisi Suomelle uusi nokia jos venäjän opiskelijoiden määrä nousisi edes 10%:iin. Venäjä olisi varsinkin nyt merkittävä kauppakumppani koska heillä on rahaa nykyään paljon enemmän kuin ennen ja kansalaisten kulutus kasvaa vauhdilla. Venäjä korvaisi kauppaa EUn kanssa koska EU:ta vaivaa talouskriisi luultavasti hamaan tulevaisuuteen.

Kaksikielisyys on näivettänyt itä-Suomen taloutta jo 90 vuotta ja pakkoruotsi 40 vuotta. Aito kanssakäyminen itärajan yli ja Itä-Suomen taloudellinen kehitys on estetty kaksikielisyyden ja pakkoruotsin takia.

Meillä on vieressä suuri venäjänkielinen neitseellinen markkina jonka on vajaakäytössä, koska venäjänkieltä taitattomina ojennamme kilpailijoillemme mm. Ruotsille edun hydyntää meidän naapurimaan kaupallisia mahdollisuuksia. Ruotsissa opiskellaan enemmän venäjää kuin Suomessa.

Suomessa on tuettu ruotsin kieltä ja siten tuettu yrityselämää Länsi-Suomessa toimimaan Pohjoismaissa ja Ruotsissa. Mutta se ei ole ollut ilmaista koska se on estänyt koko maassa yrityselämää suuntautumasta suurin markkinoihin (Etelä-Amerikka, Kiina ja Venäjä ym.). Selkeimmin pakkoruotsi on estänyt Itä-Suomen yrityselämää luomaan yhteyksiä venäjänkieliseen maailmaan.

Ei ihme että Itä-Suomessa on maamme köyhimmät paikkakunnat. Nyt olisi Itä-suomella mahdollisuus saada hyöty Venäjän markkinoista jos olisi Venäjän taitoisia ja venäläisen kulttuurin tuntijoita. Pakkoruotsi on tämän estänyt koska se ei ole rikkaus vaan rasite.

kartta yksikielisestä Suomesta
http://www.kielipolitiikka.net/fakta/ks12009.htm#k...

p.s Sinulla voisi olla jotain älykkäämpää sanottavaa kuin Persut sitä Persut tätä...

Juha Mattila

1. "Kaksikielisyys on rikkaus", joka maksaa. Politiikassa ei mikään tule halvalla. Mutta maksajahan senkin maksaa, veronmaksaja nimittäin.
2. "Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi." Sadassa vuodessa on tullut vain noin yksi uusi oppiaine - ATK. Miksei oppiaineita voisi ja saa myös poistaa?
3. "Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta." Onko vain yksi kieli pahasta? Mitä mieltä olette norjalaiset? Pärjäättekö? Entä Tanska?
4. "Ruotsin opettelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä." Tätä ns. siirtovaikutusta ei sitten ole muilla paljon enemmän puhutuilla kielillä, kuten espanjalla, venäjällä tai edes japanilla? Harmi!
5. "Pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä." Jo 25 vuotta sitten me yliopisto-opiskelijat puhuimme vain englantia, kun kävimme Upsalassa...
6. "Ruotsin kieli on sivistävää." Juuri vain ja ainoastaan tämä kieli? Päästäänkö samaan tavoitteeseen esim. ranskalla tai saksalla?
7. "Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme." Olimme maksumiehiä ennenkin, eikä maksutahtimme näytä hiipumisen merkkejä.
8. “En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä”. Mutta miten hyvin niitä oikestaan osataan? Pelkät fraasitko? Mitä käyttöä meille useimmille olisi useampien kielien osaamisella? Voiko useampaa kieltä "osata" kuin vain harva meistä?
9. "Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin." Miksi sitten on erikseen ruotsinkielisiä oppilaitoksia ja yliopistojen koulutuslinjoja, joihin pääsevät kaikki natiivit?
10. "Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille, kun eihän sitä koskaan tiedä, ettei joskus vanhemmiten muuta Ruotsiin." Kaikkea ei voi etukäteen tietää. Eikä "vanhempia" suomalaisia kaivattu Ruotsiin ennen eikä nytkään.
11. "Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua." Tässä on väittämistä ensimmäinen ja viimeinen, joka vain ja ainoastaan on selvästi totta.
12. "Meidän pitäisi opetella enemmän kieliä, ei vähemmän." Kaikkea pitäisi olla enemmän, mutta se vaan maksaa. Vain tarpeellinen on tarpeen. Kukin maksakoon omat harrastuksensa. Turha pitää kalliita oppilaitoksia, kun Ruotsissa voi opiskella paremmin ruotsia. Heillä on myös meitä suurempi intressi harjoittaa tämän hienon kielen tutkimusta.
13. "Pakkoruotsia pitää lukea, koska Suomi on kaksikielinen maa." Opetetaanko monikielisessä Sveitsissä pakkorhetoromaniaa, -saksaa, ja/tai -ranskaa? En nyt ïhan tarkkaan muista. Epäilen kuitenkin, ettei.
14. "Pakkoruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme." Aikoinaan tungimme itse itsemme Skandinaviaan. (Puolustus)poliittisista syistä meidät on nyt hyväksytty.
15. "Pakkoruotsi on välttämätöntä elävän kaksikielisyyden ylläpitämiseksi." Kyllä, jos lauseesta poistetaan sana: "elävä", niin tulos tästä harjoitetusta kielipolitiikasta on totta. Tilalle voisi laittaa sanan "puoluepoliittisesti tarkoituksenmukaisen".

Käyttäjän JariHelispuro kuva
Jari Helispuro

Muutama tutkimus vuosien varrelta:

1990: Taloustutkimus Oy
suomalaisista 67 % halusi pakkoruotsin vapaaehtoiseksi peruskoulussa

1991: Taloustutkimus Oy
suomalaisista 71 % halusi pakkoruotsin kokonaan pois tai vapaaehtoiseksi peruskoulussa

1992: Opetushallitus (M-L Nikki)
tutkimus peruskoululaisten, lukiolaisten, lasten vanhempien ja kouluviranomaisten keskuudessa osoitti, että keskimäärin 83 % halusi pakkoruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi

1995: Opetushallitus (Alina Salonen)
ruotsin kieli on peruskoululaisten mielestä toiseksi turhin ja kaikkein ikävin oppiaine

1996: Taloustutkimus Oy
Mielestäni ruotsin kielen opiskelun tulisi jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa 52 % samaa mieltä, 47 % eri mieltä

1997: Taloustutkimus Oy
pakkoruotsin haluaa pois 72 % suomalaisista

1999: Taloustutkimus Oy
71 %:n mielestä ruotsin kielen tulisi olla vapaaehtoinen aine

2000: Valitut Palat Oy (Syyskuu 2000)
64 % on sitä mieltä, että pakollinen ruotsi tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi

2000: Eurooppalainen ”Nuori kansalainen tutkimus” (Brunell & Suutarinen)
Miltei puolet suomenkielisten koulujen nuorista olisi valmis muuttamaan Suomen yksikieliseksi maaksi. Suomenkielisten koulujen nuoret ovat puolestaan jyrkempiä vaatiessaan ruotsinkielen opiskelun vapaaehtoistamista (67 %). Ruotsinkielisten koulujen nuorista 37 % suhtautuu asiaan myönteisesti

2001: Valitut Palat Oy (Maaliskuu 2001)
yli 97 % piti englantia tärkeimpänä vieraana kielenä, seuraavina olivat saksa (54 %) ja vasta kolmantena pakollinen ruotsi (50 %)

2001: Taloustutkimus Oy
67 % haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta

2001: Suomen vanhempainliitto
suosittaa ruotsin kielen opiskelun muuttamista peruskoulussa valinnaiseksi. Pakolla ei liiton mielestä saada ketään oppimaan. Ruotsin kielen opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vapauttaisi resursseja Euroopan valtakielten opiskeluun, vanhempainliitto katsoo kannanotossaan

2001: Opetushallitus (KIMMOKE-hanke, loppuraportti)
Sekä tutkimusten että arkitiedon perusteella ruotsin opetuksen keskeisenä ongelman näyttäisi olevan oppilaiden kielteinen asennoituminen ja sen myötä motivaatiovaikeudet.

Kaikkien ruotsin kielen opiskelumotivaatiota ja ruotsin kieleen kohdistuvia asenteita koskevien tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia. muihin kieliin verrattuna motivaatio ruotsin opiskeluun näyttää olevan alhaisempi. Ruotsin kielen pakollisuutta kannattavia on ollut vähemmän kuin sitä vastustavia. Opetushallituksen selvitys kertoo, että peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista jopa puolella on ala-arvoiset ruotsinkielentaidot

2003: STT
Pakollista toisen kotimaisen kielen opiskelua peruskoulussa kannattaa 56 % ja vastustaa 42 % suomalaisista. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavan pakollisen ruotsin osalta luvut kääntyvät toisin päin. Pakollista ruotsin kirjoittamista vastustaa 58 % ja kannattaa 39 % vastanneista

2003: Taloustutkimus Oy
67 % haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta

2004: Dosentti Osmo Virrankoski
Suuri osa peruskoulun yläasteen oppilaista suhtautuu Suomen ruotsinkieliseen väestöön nurjasti ja osin kielteisesti (tytöistä 14 % ja pojista peräti 40 %). Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten asennoitumista Suomen ruotsinkieliseen väestöön ja ruotsin kielen opiskeluun.

Peruskoulun yläasteella ruotsin kielen opiskelua vastusti tytöistä 56 % ja pojista 81 %. Tampereen oppilaat suhtautuivat kielteisimmin Suomen ruotsinkielisiin, Turussa myönteisimmin. Myönteisesti suhtautuvia oli Turussa 30 % ja Tampereella 5 %. Noin puolet oppilaista oli sitä mieltä, että RKP on epäisänmaallinen

2004: Opetusministeriö
Kysely rehtoreille ylioppilastutkinnon rakennekokeilusta, 91 % halusi uusimuotoisen yo-tutkinnon, missä ei ole pakko kirjoittaa ruotsin kielen koetta

2004: Professori Jan Sundberg
Rkp epäsuosituin puolue suomalaisten mielestä. Peräti 47 % suomenkielisistä suhtautui kielteisesti tai erittäin kielteisesti Rkp:hen

2008: Taloustutkimus Oy
Ruotsin kielen opiskelun tulisi jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa: 50 % samaa mieltä, 48 % eri mieltä

2010: Taloustutkimus Oy
Suomalaisista 66 % luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Enemmistön mielestä kunnille pitäisi antaa vapaus valita venäjän kieli koulujen opetusohjelmaan ruotsin kielen sijasta. Kaleva ja viisi muuta maakuntalehteä selvitti suhtautumista kielten opetukseen Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa, johon vastasi noin tuhat henkilöä.

2010: Elinkeinoelämän Keskusliitto
Englannin taidon merkitys henkilöstön palkkauskriteerinä yrityksissä on kasvanut entisestään, mutta ruotsin merkitys on vähentynyt. Vuonna 2009 88 prosenttia yrityksistä edellytti englannin taitoja, kun vuonna 2005 osuus oli 80 prosenttia. EK pitää välttämättömänä vaihtoehtojen lisäämistä kielten opiskeluun laajentamalla valinnanmahdollisuuksia ja luopumalla toisen kotimaisen kielen pakollisesta opiskelusta.

2011: Taloustutkimus Oy
Taloustutkimus kysyi tammikuussa 2011 kansalaisilta kaksi kysymystä Suomen kielipolitiikasta:

1) "Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?"

Tulokset: Kyllä 69% Ei 24% EOS 7%

2) "Kaksikielisyys on kirjattu Suomen perustuslakiin. Suomea lukuunottamatta kaikki muut Itämeren maat ovat yksikielisiä. Pitäisikö Suomen valtio muuttaa virallisesti yksikieliseksi niin, että ruotsinkielisten palvelut kuitenkin turvattaisiin?"

Tulokset: Kyllä 48% Ei 41% EOS 12%

Vastaukset on analysoitu ja jaettu väestön ja kohderyhmien mukaan.

2012: Suomen Kuvalehti
SK 38/2012 esittelee Helsingin yliopistossa tehtyä tutkimusta, jossa virallinen kaksikielisyys on suomalaisten tärkeysjärjestyksessä loppupäässä. "Merkittävimmäksi yksittäiseksi asiaksi suomalaiset nostavat oppivelvollisuuden, peruskoulun ja ilmaisen koulutuksen. Sen jälkeen tulevat talvisota, naisten ja miesten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä hyvinvointiyhteiskunta. Sen sijaan naispresidentti, tupo-järjestelmä ja virallinen kaksikielisyys jäivät parinkymmenen vaihtoehdon joukossa loppupäähän."

2013: Taloustutkimus Oy
Enemmistö suomalaisista kannattaa ruotsin kielen opetuksen vapaaehtoisuutta.

Suomalaisuuden Liiton Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomalaisista kannattaa ruotsin kielen opintojen vapaaehtoisuutta.

Vapaaehtoisuus on selkeästi suositumpaa miesten keskuudessa. Miespuolisista vastaajista 71 prosenttia on vapaaehtoisuuden kannalla. Naisista tätä mieltä oli 55 prosenttia.

Puoluekannaltaan myötämielisimpiä vapaaehtoisuudelle ovat perussuomalaiset (78%), vasemmistoliittolaiset (69%) ja sosiaalidemokraatit (67%). Myös keskustan (65%), kristillisdemokraattien (66%) ja kokoomuksen (54%) kannattajista enemmistö on vapaaehtoisuuden puolella.

RKP:n kannattajista 39 prosenttia kannatti pakkoruotsin poistamista.

Tutkimusta varten haastateltiin 1000 henkilöä ja sen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Janne Suominen

Kommentoija Helispurolta aivan kuten varaedustaja Terholtakin "unohtui" pari pientä yksityiskohtaa, tutkimustahan kannattaa tarkastella kokonaisuutena, vai mitä?

Samalla aikavälillä kun vapaaehtoisuuden kannatus on tullut alas 72%:sta viimeisimmän tutkimuksen 63%:iin, on nykyisen mallin (kielellänne pakkoruotsin) kannatus kasvanut 25%:sta 33%:iin.

Mielenkiintoista, miten nuo prosentit eivät korreloi esim. maamme kielijakauman mukaan vaikka tässäkin keskustelussa eri tavoin mielellään niin annetaan ymmärtää.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Ei tässä ole kyseessä mikään fenno-ilmiö,
vaan laajempi yhteiskunnallinen murros..

Montako linkkiä pitää laittaa ?

EK, FINELC, SLL jne. eivät taatusti ole suomalaisuuden liiton alaosastoja..
Tutustukaa, Suominen, näihin linkkeihin.

http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/tiedotteet/en...

http://www.lukio.fi/liitto/tiedotteet-ja-lausunnot...

http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17404/1893...

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Vienti Ruotsiin oli (2011) noin 12% koko ulkomaan kaupasta, joka on noin 53 miljardia euroa.

Ruotsi oli siis ensimmäisellä sijalla. Mutta jatkuva kränä ruotsikielestä heijastuu kyllä Ruotsin mediassa. Ruotsikielen paheksunta maassamme ei ole ainakaan vientiä lisäävä. Mainittuihin summiin verrattuna ruotsikielen opetuksen järjestäminen Suomessa on pikkuasia. Persujen valitukset varantavat ulkomaan suhteitamme, ja on kaikille osapuolille kiusallinen ja turha asia.

Jyri Terttu

Ruotsalaiset siis halveksivat suomalaisia kauppakumppanina kun eivät vaivaudu suomea opettelemaan. Vaikka maassa on satojen tuhansien suomenkielinen vähemmistö. Pakkoruotsin vastustaminen ei muuten ole ruotsin kielen vastustamista. Siinä on ero.

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

Suomen tärkeimmät kauppakumppanit ovat järjestyksessä Venäjä, Saksa, Ruotsi, Kiina, Hollanti ja Yhdysvallat. Kuusikossa on euroalueen ulkopuolisia kasvutalouksia sekä vauraat euromaat Saksa ja Hollanti. Kriisimaihin emme vie, emmekä niistä tuo.
Aamulehti 17.7.2012

Käyttäjän artonikkola kuva
Arto Nikkola

Kränässä ei ole kysymys ruotsinkielestä vaan sen pakottamisesta.

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk

Nyt pitää muistaa että Sampo Terho edustaa SuoLi. sama yhdistys joka ei saa valtion tukea koska sen edellinen puheenjohataja yllytti suoraan väkivaltaan isiin joka puhuu ruotsia lapsilleen.. Sen nykyinen vara puhenjohtaja, pekka m. sinisalo on kutsunnut suomenruotslaisia valliottajiksi joka ei ottanut vastaan karjalias evkkoita kirkkonummessa. (Puolet kiekkonummesta joutui nl käsiin..) JA karjalaievkoita otettiin % enemmän vastaan ruotsinkielisiin kuntiin. Elikkä valehtemella yritittään mustamaalata suomeruotsalaisia. (Sama taktiikka kuin juutalaisia kohtaan 30-luvulla) TÄMÄ on suolin nykyinen agenda, älä ole niin sinisilmäisiä.

Investoinnit ulkomailta suomen v.2011 370 milj ruotsista, 20 milj veneäjltä...

pekka piippo

http://www.facebook.com/HeikkiTala
"Olen tehnyt netissä jo yli 10 vuotta melkein 7/10 työtä Suomen kielipolitiikan saattamiseksi järkevään pohjoismaiseen/balttilaiseen yhden virallinen kielen malliin. Alussa vastassa oli täysi tymä ja minut suljettiin "sivistyneen" yhteisön ulkopuolelle. Naisministerit parkaisivat hädissään kuin ammuttu jänis, "olen kanssanne täysin eri mieltä", vaikka minä vain ystävällisesti tervehdin heitä erilaisissa pippaloissa enkä suinkaan maininnut kieliasioista tavun puolikastakaan. Nyt työ alkaa tulla päätökseen, sillä kielikeskustelu on levinnyt suomenkieliseenkin mediaan. HBL:ssä nettikeskustelu on jo pitkään käynyt raivokkaana, kun hieman hämmennän keitosta på svenska omalla naamalla, nimellä ja titteleillä. Pysyn faktoissa, joka saa vastapuolen suunniltaan ja lokaa sataa.

Nyt vakavasti otettavat piirit ovat aloittaneet työn jatkamisen. Itä-Suomen kunnat ovat vuodesta toiseen virallisesti pyytäneet opetusministeriöltä lupaa saada pakollisen ruotsin sijaan aloittaa valinnaisen venäjän. Jokainen opetusministeri tähän asti on kieltänyt tämän mahdollisuuden, mutta perustelut käyvät yhä ontommiksi. Korkeakoulujen virkamiesruotsin opettajat ovat jo avoimesti neuvoneet aloittavia opiskelijoita jättämään ruotsin opintojen loppupäähän eli tuonne vuoteen 2018, jolloin heidän arvionsa mukaan virkamiespakkoruotsi on poistettu. Siitä se lähtee."

Näin Heikki Tala Tiistaina. Lukekaa myös kommentit, Please!

Jyri Terttu

Tony Björk:

Nyt pitää muistaa että Sampo Terho edustaa SuoLi. sama yhdistys joka ei saa valtion tukea koska sen edelline puheenjohataj yllytti suoraan väkivaltaan isiin joka puhuu ruotsia lapsilleen.. Sen nykyinen vara puhenjohtaja, pekka m. sinisalo on kutsunnut suomenruotslaisia valliottajiin joka ei ottanut vastaan katjalias evkkoita kirkkonummessa. (Puolet kiekkonummesta joutui nl käsiin..) JA krjalaievkoita otettiin enemmän vastaan ruotsinkielisiin kuntiin. Elikkä valehtemella yritittä mustamaalata suomeruotsalaisia. (Sma taktiikka kuin juutalaisia kohtaan 30luvulla) TÄMÄ on suolin nykyinen agenda, älä ole niin sinisilmäisiä.

Näin vahvat argumentit saavat kenet tahansa pakkoruotsin kannajaksi. Skål på den saken!

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk

eihän siinä ole mitään argumentteja, siinä on paljon kirjoitus virheitä (DYSLEKTIKKO).. kuten olen KIRJOITTANUT monta kertaa. En ole pakolisen suomen- tai ruotsin puolestaTAI VASTAAN. Olen vaan ruotsinkielisten syrjäytymistä "pakkoruotsin" varjolla vastaan. Jos lukee kommenteja täällä, niin halu nöyryttä tavis suomenruotsalaisia on suuri. Ja on olemassa monta harhaluuloja meistä ;)

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Mutta uskotko, että pakkoruotsin lisääminen ja koventaminen sitten muuttavat suhtautumisen teihin positiiviseksi ?
Eikö kannattaisi nyt kokeilla joustavampaa politiikkaa, jotta kovimmilta kiihkoilijoilta loppuisi kiihkon polttoaine.
RKP vain kaataa lisää bensaa liekkeihin joustamattomalla politiikallaan.

Lue Zilliacus

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #333

siis, olisi paljon helpompi näistä asioista jos ei ps/suolin kaltaisia ennkkoluulot meistä heti tulsis esille. Minulla on paljon suomekielisiä ystäviä/Ja nykyään han lähiperheesä, eihän minulla ole mitään pahaa suomekielisä kohtaan.. MUTTA aina kuin tule tälläinen kysymy esiin ollan lakkautamassa ruotsinkieliet koulut, syytämässä meistä ties mistään... Hankaloitta pikkaisen tätä keskustelua. Lukekaa esim. tätkin palstaa

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #337

Tässä on nyt jokin outo periaatteellinen juttu:
"Jos ette pyydä kauniisti, me emme anna mitään"..
Ihan sellainen tilanne.

Mutta kun me olemme pyytäneet kauniisti jo monta vuotta..
Tulos:EI LAINKAAN JOUSTOA! EI MILLIÄKÄÄN-

Lisääkö joustamattomuus ymmärrystä ja sympatiaa ?
Miksi RKP ei jousta ?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #341

Hahhah, pitäisikö Tony Björkin vastata RKP:n asioista? Älä viitsi, aikuinen ihminen.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #347

Retorinen kysymys..

Mutta Nyqvistille oma kysymys:

Miten joustamattomuus ja pakkoruotsin koventaminen lisää sympatiaa ruotsinkielisiä kohtaan ? Olen Nyqvistin kommenteissa havainnut tällaista "ne puhuu rumasti, siksi ei voi luopua pakkoruotsista"- ajattelua.

Jyri Terttu

Ainakaan minulla ei ole tarvetta nöyryyttää suomenruotsalaisia. Enkä usko, että muillakaan pakkoruotsin vastustajilla. Yksikään ruotsinkielinen ei syrjäydy siksi, että suomenkieliset voivat valita kielet, joita opiskella.

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #335

luetpa vaikka lasse laaksosen kirjoutkset täälläkin...

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #339

Jos me nyt rupeaisimme lukemaan vastaavasti Hbl:n kommentteja, meillä olis täällä sisällissota loukkausten takia.
http://zeitgeist.blogg.hbl.fi/

Lasse on Lasse, värikäs persoona.

HBL:ssä haukutaan suomalaisia freudenthalilaisessa hengessä ihan estoitta, mutta ei me siitä välitetä.

Joustamattomuus on syy tähän tunnekuohuun,
hermo palaa kohta kaikilta..

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen

En jaksanut lukea kaikkia kirjoituksia, mutta puheenvuoron käyttäneen pointit olivat päteviä. Suomenruotsi on ihan oma kielensä, jota ei ymmärrä suomalainen eikä ruotsalainen. Näin on kertonut/kokenut ruotsinsuomalainen ja saman on kokenut hänen ruotsalainen vaimonsa. Kaksikielisyyden nimissä meidän pitäisi opetella tätä suomenruotsia, joka siis on täysin eriä, kuin ruotsinkieli. Noin yleensä olisi opiskelijan motivaation kannalta hyvä asia saada itse valita se kieli, mitä hän haluaa opiskella. Yksi syy pakkoon on opettajien taistelutanner omista tunneistaan ja omasta pätemisvallastaan. Lisänä on tietenkin tämä poliittinen tekijä, jossa joojoo puolue säätää.

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk

noh, kyllä ruotsalainen ymmärtää. kysykää leevengood, wickström. taas tuli yksi myytti esille..

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen

Sinä pidät sitä myyttinä ja minä tiedän sen olevan totta, koska luotan kertojaan joka oli kyseinen henkilö. Tällä keskustelulla ei ole jatkoa =)

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #340

ööh, viivi, Ihan kuin minulla ei olisi riikinruotsalaisia ystäviä (Olen jopa ollut kihloissa riikinruotsalaisen kanssa) Sinun tyypisen väite on meidän yhteinen naurun kohde ;) ps. Fredrik Lindstöm (ruotsin tunnetuin kielientutkija) pitää suomenruotsi helpoimpamna murteina. Laita Yle 5 NYT HETI päälle niin johanna koljonen puhu suomenruotsia, ja riikinruotsalaiset ymmärtävät ;) Sitä paitsi jopa norjalaiset ymmärtävtä meitä paremmin kuin riikinruotsalset ;)

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen Vastaus kommenttiin #344

Oletko ajatellut että ruotsinkielesi on voinut kehittyä siihen suuntaan, että sitä ymmärtävät ruotsalaiset? Kertomus ei kuitenkaan ole valhe. Ei minua huolestuta "teidän" yhteinen naureskelunne. Se kertoo vain, että jaatte ihmiset ryhmään "me" ja "he", joka ei ainakaan tue pakkoruotsia taviksen osalta tai yhdistä meidän yhteistä olemassaoloamme.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #350

Viivi, anna olla. Tämä aihe ei ollut sinun vahvinta alaasi joten lopeta hyvissä ajoin. Tulit esiin paikkansapitämättömän myytin kanssa eikä ole ihme että ihmiset jotka tuntevat asian, korjaavat sen. Ei ole mitään me, he jakoa muuta kuin stereotypioita viljelevien parissa.

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen Vastaus kommenttiin #354

Kommenttisi ei kuitenkaan vastaa siihen miksi on pakko.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #381

En minä ollut hallituksessa sitä aikoinaan päättämässä, joten en osaa sanoa varmuudella.

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #350

viivi, et tiedä paskaakaan riikiruotsista, huomaan sen heti. Koko väite ettei suomenruotsinmurteilla ei tule ymmäretyksi ruotsissa on naurun aihe, usko pois nyt jo! m.m. muumit näytetään ihan suomeruotsalaisittain jo lapsille ruotsissakin...

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen Vastaus kommenttiin #357

Tekeekö se minusta huonomman ihmisen jos en tiedä? Miksi minun pitäisi kiinnostua koko kielestä ja pakollako minun tulisi tietää? Ei minua häiritse se, että en tiedä, koska en halua tietää. Enkä pidä siitäkään, että pakolla siitä on tiedettävä. Tämä on se ongelma ja sen nimi on pakko! Ihan sama mihin kouluun menet, niin pakolla sitä on luettava.

Johanna Fredriksson Vastaus kommenttiin #357

Voi tulla ymmärretyksi mutta pakkosuomenruotsilla ei ymmärrä skånen tai edes tukholman murretta.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #340

Viivi, ei millään pahalla mutta puhut roskaa. Olen ollut koko ikäni tekemisissä suomenruotsin ja riikinruotsin kanssa, eikä kuvailemaasi ongelmaa ole. Ainoastaan skånelaiset tuntuvat ymmärtävän tanskaa hieman paremmin kuin suomenruotsia, mutta sekin on vain intonaation outoudesta johtuva tilapäinen jarru. Että sellaista.

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen Vastaus kommenttiin #346

Ei tietenkään pahalla, mutta se ei ole selitys sille, että kaikkien olisi pakko lukea ruotsia.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #351

Olisiko sittenkin kannattanut lukea kommentteja ennenkuin paljastaa ennakkoluulonsa? Kumpikaan meistä, Björk tai minä ei vaadi mitään pakollisuuksia mihinkään suuntaan.

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen Vastaus kommenttiin #355
Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Kerro oma ratkaisumallisi ongelmaan eli pakkoruotsiin.
Miten se ratkaistaan ?

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #345
Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #348
Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #362

ok, mistä olet saanut kuvitelman että minulla on vahva mielipide asiasta? Missä olen ottanut kantaa sen puolesta? Olen vaan yrittänyt oikaistaa harhaluuloja suomeruotsaliasista. Voit huoletta lukea mitä olen kirjoittanut aikasemmin...

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen Vastaus kommenttiin #368

Oikein hyvin toit esille "me" ja "he" käsityksesi asiaan ja sen miten "te" naureskelette väärä luuloisille. Vallan mainiosti tiedät ruotsinkielen asiat, mutta et ymmärtänyt pakko asian suhteen pointtia. Suomenkielen kirjoittaminen on vielä näköjään työnalla (niinhän se on jokaisella meillä, koska elämä on jatkuvaa opiskelua, mutta jokaisella tulisi olla oikeus päättää mitä haluaa oppia etenkin aikuisena). Jokaisella on siis omat mielenkiintonsa kohteet ja sinä olet oikein hyvä ruotsinkielen asiantuntija ainakin omasta mielestäsi. =)

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #371

niin olenkin, en tiedä mitä muuta haluat laita suuhuni? ;) Mutta kyllähän sinä äsken väitit ettei riikinruotsalaset ymmärtävät suomenruotsin murre, eikös niin? JA vieläkin, tämä väite tule vähän väliä esille. JA SE ON naurun kohde. Ei se on suomekielsiä vastaan vaan ne joka väittävät tätä vastaan, olkoon mitä kielisiä. Viimeeksi 14.12.2012 tämä tuli esille riikinruotsaisten ystävien kanssa, kuin yksi (perus) suomalinen yritti tämä sama väite tukholamssa MINUN ystävien keskuudessa ;) Luovuta jo!

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen Vastaus kommenttiin #374

Takerruit antamaani esimerkkiin ja voit roikkua siinä, mutta asenteesi ei ainakaan paranna käsitystäni "teistä", jolloin saanen pitää omani? Tukeudun siis mieluummin kuulemaani, kuin sinun esittämään asiaan (asenteesi vuoksi), enkä välitä siitä korjautuuko se, koska en tee sillä tiedolla tällä hetkellä mitään. Olen enemmän kiinnostunut siitä, miksi minun on pakko?

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #377

siis vielä kerran: missä olen pakon kannalla? Tulit tänne ennkkoluulojesi kannssa ja laitot paljon suuhuni koska olen ns."hurri". Väitit ettei riikinruotsalaset ymmärrä meidän murre, ja sanoin että "TE" (ei suomekielieset yleensä) joka väittävät tämän ovat naurun aihe. Ja tämä on täysin totta. Luetpa nyt uudestaan mitä olen kirjoittanut aiheesta. PS. äitini seurustelee suomekielisen naisen kanssa, ja rakastan ne molemmat! Kuinka lähellä on sinun "hurrisi"?

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen Vastaus kommenttiin #384

Väitin että ei ymmärtänyt, koska minulle kertoi henkilökohtaisesti henkilö, että ei ymmärtänyt. Sinä kerroit naureskelevasi ja sinä jaot itse "he" ja "me". Sanoinhan jo lähtiessä, että tällä keskustelulle ei ole jatkoa ja tarkoitin juuri tätä tilannetta jossa olemme. Alunperin keskustelun teemana on kuitenkin kyse pakosta. Aihe on väärällä suunnalla ja siksi tällä keskustelulla ei ole jatkoa.

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #390

oliko "henkilö" kielisokea (kuten minä), vai muuten vaan tyhmä? Var personen orblind (som jag), eller annars bara dum?

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen Vastaus kommenttiin #393

Mitä tarkoitat kielisokealla?

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen Vastaus kommenttiin #393

Olen sen verran stereotypisoitunut ajatuksissani opintojen suhteen, että tietyt termit on hyvä määrittää, etenkin sosiologiassa opetetaan näin. Se henkilö on todellinen, vaikka koetitkin sen sitaatteihin laittaa ja hänen kertomansa on edelleen totta, vaikka ymmärrän sen sinulle olevan uskon asia. Voimme puolestani lopettaa, koska tiesin jo lähtiessä että tämä ei johda mihinkään ja tiedät sen itsekin.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #368

Olen vaan yrittänyt oikaistaa harhaluuloja suomeruotsaliasista."

OK, mutta juuri siitähän keskustelu sitten lähtee vielä pahemmin rönsyilemään ties minne, vaikka itse pääaihe on pakkoruotsi..
Näissä keskusteluissa on aina sama ongelma, ei pysytä asiassa..

Ehkä kannattaisi ottaa minun käyttämäni ennakkomoderointi käyttöön,
olisi rauhallisempi tunnelma..

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #375

kerrankin olen sama mieltä sinun kanssa, Juha. Tulipa sekin päivä ;). Puhuttiin(kirjoittiin) parisen viikkjoa siiten peruspalvluist ruotsinkielsille, mielestäni pysyit hyvin asiassa. Ehdotit jopa parannuksia ruotsinkielisille (tietämättä?). Tiedän että yrität (välillä) pysyä asiassa, mutta sitten tule laaksosen lasse, ja k.karttunen ja keskustelu on tuhottu...

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #380

Tony Björk, mä olen nähnyt tänään näissä keskusteluissa kenties elämäni uskomattomimmat ennakkoluulot ja siihen lukkiutuneet ajattelumallit. Suomen kielen ymmärrys on näköjään vaikea laji. Nyt en enää jaksa ihmetellä, olen nähnyt tästä kaiken.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist Vastaus kommenttiin #345

Koska koulupakkoa ei ole olemassa, niin ei ole pakkoruotsiakaan, vaan
Oppivelvollisuus.

Asia ratkaistaan hyvässä sovussa, eikä enemmistön pakolla!

Sivu 1 | 2 | »

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset