Sampo Terho

EU haaskaa verorahojasi

Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin on vuosittain paljastanut mittavia puutteita EU:n rahankäytössä ja sen tehokkuuden seurannassa. Alla muutamia esimerkkejä siitä, minne ja miten myös suomalaisten veronmaksajien rahoja hassataan. Mainitut esimerkit ovat vain mitätön otos ilmitulleista väärinkäytöksistä, joista tilintarkastustuomioistuin raportoi.

1. Italia sai 2009 sattuneen maanjäristyksen tuhojen korjaamiseen rahaa Euroopan solidaarisuusrahastolta. Rahastosta jaettiin 350 miljoonaa euroa hankkeelle, jonka tarkoituksena oli järjestää tilapäisasunto 15 000:lle kotinsa menettäneelle. Paikalliset viranomaiset kuitenkin päättivät solidaarisuusrahaston periaatteiden vastaisesti rakentaa rahoilla pysyviä rakennuksia, jotka vieläpä olivat paremmin varusteltuja kuin useimmat rakennukset alueella. Kun valmistalojen rakennuskustannukset Italiassa ovat 640 euroa neliöltä, niin EU:n tuella rakennettujen ”tilapäistalojen” kustannuksiksi saatiin lopulta 1648 euroa! Kaiken lisäksi kyseinen EU-rahoitusta saanut L’Aquilan kaupunki suunnittelee myyvänsä osan asunnoista vapailla markkinoilla ja tekevänsä niillä itselleen voittoa.

2. Euroopan unioni on vuodesta 2000 lähtien rahoittanut koheesiopolitiikan perusteella lähes viidellä miljardilla jäsenvaltioissa toteutettuja energiatehokkuustoimenpiteisiin liittyviä hankkeita. Yhdessäkään tilintarkastustuomioistuimen tarkastamassa toimenpideohjelmassa kustannustehokkuutta ei pidetty ratkaisevana tekijänä, kun varoja jaettiin energiatehokkuutta koskeviin investointeihin. Samoin tarkastetuista 24 hankkeesta 18:ssa ei voitu varmistua siitä, oliko tosiasiallisia energiansäästöjä saatu aikaan, sillä luotettavia mittauksia ei ollut tehty ennen eikä jälkeen hankkeen.

3. EU on 2000-luvulla rahoittanut rakenne- ja koheesiorahastojen kautta noin 6,2 miljardilla merisatamainfrastruktuurien rakentamista. Tilintarkastustuomioistuin tutki hankkeiden vaikuttavuutta ja 27 hankkeesta ainoastaan yksitoista tuki liikennepolitiikan tavoitteita vaikuttavasti. Hankkeissa oli seurattu, että myönnetty raha tuli käytettyä, mutta ei sitä, oliko satamainfrastruktuurin rakentamisessa järkeä. Nyt siis EU:n rahoittamia satamia seisoo tyhjillään.

4. Liikenneyhteyksien parantaminen on ollut EU:n koheesiopolitiikan keskiössä. EU on rahoittanut aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston kautta 2000-luvulla tieliikennehankkeita 65 miljardilla eurolla. Hankkeista ainoastaan seitsemän toteutettiin alkuperäiseen sopimushintaan, kun yhdentoista hankkeen kustannukset kasvoivat yli 20 prosenttia rakennustöiden aikana. Esimerkiksi Kreikassa liikennekäytävän tukihakemuksessa kirjattiin, että hankkeen kokonaiskustannukset olisivat 278 miljoonaa euroa, mutta hankkeen tosiasialliset kustannukset olivat 378 miljoonaa euroa.

5. Kaupunkiliikenteeseen suunnattu EU:n rahoitus oli 2007–2013 yhteensä 7,8 miljardia euroa. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 26 hankkeesta vain kahdestatoista hankkeesta oli tuotettu tiedot käyttöasteesta, ja vain kaksi niistä oli saavuttanut tavoitteensa; vajaakäyttö infrastruktuurihankkeissa oli merkittävää. Ranskalaisessa esimerkkitapauksessa uusi raitiovaunuverkko jäi 72 prosenttiin tavoitearvosta ja samanaikaisesti yksityisautoilu kasvoi, vaikka kaupunkiliikennesuunnitelman tavoitteena oli vähentää yksityisautoilua.

6. Ikääntyvien työntekijöiden työllisyysasteen nostaminen kuuluu EU:n strategisiin tavoitteisiin. Ohjelmakaudella 2007-2013 Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettiin 63 toimenpideohjelmaa, jotka liittyivät ikääntyviin työntekijöihin. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista toimenpideohjelmista hallintoviranomaiset ja komissio eivät kyenneet vahvistamaan, kuinka moni ikääntyvä työntekijä on hankkinut uutta ammattitaitoa tai löytänyt tai säilyttänyt työpaikkansa Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman toiminnan ansiosta. Myöskään kyseisiin toimiin käytettyjä varoja ei ole tiedossa. Tarkastetuista ohjelmista ainoastaan kahdessa oli tehty laskelmat nettotyöllisyysvaikutuksesta. Lopuilla ei ollut aikomustakaan tehdä tällaisia laskelmia.

7. EU edistää ympäristövaurioalueiden elvyttämistä ja uusiokäyttöä. Ympäristövaurioalueiden elvyttämiseen kuuluu paitsi saastuneen maan kunnostaminen ja saattaminen käyttökuntoon, myös uudiskäytön valmistelu. EU:n perussopimuksen mukaan EU:n ympäristöpolitiikka pohjautuu periaatteeseen, jonka mukaan saastuttajan on korvattava kaikki aiheuttamansa vahingot. Tosiasiassa suurimman osan ympäristövaurioalueiden kunnostamisesta maksavat viranomaiset EU:n rakennetuen avulla. Yhdessäkään tilintarkastustuomioistuimen tarkastamassa hankkeessa saastuttaja ei maksanut kunnostustöitä.

8. Komissiolla on 33 000 työntekijää ja komission toiminnan tehokkuus edellyttää, että henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti. Vuoden 2010 talousarviossa komissio oli varannut 26,6 miljoonaa euroa pelkästään ulkoisiin kouluttajiin ja koulutusmateriaaleihin. Investoinneista huolimatta komission järjestelmillä ei seurata osallistuuko henkilöstö heille suunniteltuihin koulutuksiin tai onko henkilöstö oppinut niissä uusia käytettävissä olevia taitoja. Komissio ei kerää tietoa henkilöstön olemassa olevasta ammattitaidosta tai koulutustarpeista. Myöskään selkeää tietoa siitä, miten kehittämistoimet edistävät komission tavoitteiden saavuttamista, ei ole saatavilla.

Käyttäisitkö itse rahojasi näin leveäperäisesti? EU käyttää. EU-rahoituksen toistuva teema näyttäisi olevan seuraava: rahoitettavan toimenpiteen tarpeellisuutta ei ole selvitetty kunnolla, eikä varojen käyttöä ole seurattu perusteellisesti missään projektin vaiheessa. Tulevalla vaalikaudella tulee lakkauttaa sellaiset EU-rahastot jotka eivät liity suoraan EU:n ydintehtäviin ja valvoa voimaperäisesti niitä, jotka jäävät jäljelle. Rahan kierrättäminen EU-byrokratian kautta ei lisää tehokkuutta, vaan kasvattaa hävikkiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Tokihan näin on ,että haaskaa..miksi siis sinä ja muut perusuomalaiset haluatte omalta osaltanne osallistua moiseen..lienee tämän toteamiseen ei tarvita liki kymmenentuhannen kuukausituloja sieltä??

Käyttäjän ReimaHeikkil kuva
Reima Heikkilä

Asioihinhan olisi varmasti helpompi vaikuttaa esim. kotisohvalta huutelemalla, niinkö?

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Jotain tarttis ryhtyä tekemään. Noin epärehellisessä porukassa ei kannata olla. Parasta siis erota eurosta ja unionista.

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Oletteko huomanneet. Eurooppa on nyt laitettu kuntoon!

Velkamaat pääsevät lainamarkkinoille ja Sveitsissäkin joutui jälleen rosvopankki kiinni. Ai että näyttää hyvältä. Ja kaikki tämä ehdittiin juuri ennen vaaleja!

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Minä kävin Kreikassa lomalla ennenkuin Suomi liittyi EU:hun. Siellä rannalla oli valtava betonirakennus, josa luki, että se oli EU-rahoilla rakennettu nuorisotalo. Se oli jäänyt kesken, eikä siellä ollut mitään toimintaa, kun ikkunatkin vielä puuttuivat.

Lähdin joka aamu viiden aikoihin aamulenkille, koska se oli ainoa aika päivästä, jolloin pystyi juoksemaan yli tunnin lenkin. Lenkkimatkalla näin ihmisten heräilevän majoissa, joissa oli maalattia. Silloin ajattelin, ettei EU-rahoituksessa ole järkeä, koska ihmisten todellisilla tarpeilla ei ole niissä sijaa.

Vastustin toki EU:hun liittymistä jo senkin vuoksi, että olin työni puolesta joutunut tekemään töitä lähes 20 Euroopan maassa ja tiesin, ettei meidän kannata sellaiseen porukkaan yrittää samaistua.

Eero Mattila

Mikä siinä on takana, että hankerahat pitää hassata täysin älyvapaaseen toimintaan, josta ei synny työpaikkoja eikä käyttökelpoista tutkimustulosta. Ihmisten todellisia tarpeita ei kysytä eikä niistä välitetä. Köyhyys ja kurjuus vaan lisääntyy..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset