*

Sampo Terho

Järkevän maahanmuuttopolitiikan perusteet

Kirjoitin viikko sitten maahanmuuttokeskustelusta. Nyt jatkan käsittelemällä maahanmuuton ongelmia. Jotkut haluaisivat putsata koko aiheen pöydältä toteamalla, että verrattuna Euroopan unioniin tai vaikkapa naapuriimme Ruotsiin, ovat muuttovirrat Suomeen olleet suhteellisen vähäisiä, joten suuria ongelmiakaan ei voi olla. Maahanmuuton määrä on kuitenkin kasvanut valtavasti 90-lukua edeltäneisiin aikoihin verrattuna ja tätä menoa meitäkin odottavat kaikki ne ongelmat, joiden kanssa monissa maissa jo joka päivä eletään.

Maahanmuuton määrällisestä kehityksestä saa hyvän kuvan tarkastelemalla viime vuosikymmenten aikana kerättyjä tilastoja. Kun vuonna 1990 maahanmuuttajia oli 13 558 henkilöä, niin vuonna 2013 vastaava luku oli jo 31 941. Suomen kansalaisuuden sai vuonna 2006 yhteensä 4433 ulkomaalaista, kun vuonna 2013 kansalaisuuksia myönnettiin jo 8930 kappaletta. Ulkomaan kansalaisten osuus koko väestöstä vuonna 2013 oli 3,6 % (207 511 henkilöä) kun se vuonna 2000 oli ainoastaan 1,8 % (91 074 henkilöä). Vuoden 2013 lopussa Suomessa asui jo 301 524 ulkomaalaistaustaista henkilöä.

Koska maahanmuutolla on syvällisiä ja usein peruuttamattomia sosiaalisia sekä taloudellisia vaikutuksia vastaanottavaan maahan, on meidän yhteiskuntana välttämätöntä reagoida niin maahanmuuton uhkiin kuin mahdollisuuksiin. Kukaan ei varmasti halua Suomessa kokea Ruotsissa tai Iso-Britanniassa tapahtuneita lähiömellakoita tai lisääntynyttä turvattomuuden tai terrorismin uhkaa.

Kuten kaiken politiikan, myös maahanmuuttopolitiikan tulisi tuottaa Suomelle ja suomalaisille jotain hyvää. On siis pyrittävä maksimoimaan meitä hyödyttävä maahanmuutto ja estämään tai vähintään rajoittamaan sellaisia maahanmuuton muotoja, jotka ovat suomalaisille kielteisiä. Maahanmuuttopolitiikan lähtökohtaisena tavoitteena on siten oltava maahanmuuttajan ja vastaanottavan yhteiskunnan molemminpuolinen hyöty. Uskon että valtaosa suomalaisista jakaa kanssani tämän tavoitteen.

Tällä hetkellä tämä järkiperäinen tavoite toteutuu huonosti. Pelkästä maahanmuuton kasvusta ei voi päätellä mitään maahanmuuttopolitiikan onnistumisesta, kuten nykyään monet tuntuvat ajattelevan juhliessaan Suomen ”muuttovoittoa”. Erilaiset maahanmuuton muodot tuottavat erilaisia vaikutuksia vastaanottavaan yhteiskuntaan. Siksi on erittäin tärkeää analysoida maahanmuuton eri muotoja ja niiden vaikutusta.

Aloitetaan työperäisestä maahanmuutosta, joka siis usein täyttää edellä asetetun tavoitteen molemminpuolisesti hyödystä. Ongelma tälle maahanmuutolle on, ettei Suomi ole tällä hetkellä kovin houkutteleva maa kansainvälisen ja ammattitaitoisen työnhakijan näkökulmasta. Verot ovat korkeat, palkkataso matalampi kuin monessa muussa maassa ja talous pysähdyksissä. Tuhannet suomalaiset ovat itsekin perustaneet yrityksensä mieluummin Viroon kuin Suomeen.

Työn perässä Suomeen muuttavat kotoutuvat parhaiten (ja tietysti koko ”kotoutumisen” käsitteen keskeisin sisältö pitäisi olla juuri työn löytäminen). Heidän nettovaikuksensa Suomen taloudelle on pääsääntöisesti positiivinen. Se huomattava varaus täytyy kuitenkin esittää, että työperäinenkin maahanmuuttaja on molemminpuolisesti hyödyllinen nimenomaan silloin, jos hän pystyy täyttämään työpaikan, johon ei löydy suomalaista tekijää. Jos taas suomalaisia jää työttömäksi työperäisen maahanmuuton seurauksena, on politiikka epäonnistunutta.

Suomella ja muilla Pohjoismailla on maahanmuuton suhteen varottavanaan toinenkin, aivan erityinen sudenkuoppa. Samalla kun korkea verotus ja suuret tulonsiirrot työntävät työperäisiä maahanmuuttajia muualle, ne luovat selviä vetovoimatekijöitä muille maahanmuuton muodoille. Eli maahanmuuttajille, jotka hyötyvät suurista tulonsiirroista.

Tämä näkyy sosiaalisena maahanmuuttona, jossa maahanmuuttajat eivät pakene vainoa, vaan pyrkivät parantamaan taloudellista asemaansa muuttamalla köyhemmistä maista rikkaampiin. Koska sosiaalista maahanmuuttoa ei periaatteessa sallita, se etsii jatkuvasti muita kanavia, löytäen niitä ennen kaikkea ns. humanitaarisen maahanmuuton eri käytänteistä, mutta pienessä määrin myös esimerkiksi lumeavioliittoina.

Sosiaalinen maahanmuutto on Suomelle haitallista ja siitä on pyrittävä eroon. Käytännössä tämä tapahtuu vähentämällä humanitaarisen maahanmuuton sosiaalisia kannustimia, minkä on johdonmukaisesti huomattu vähentävän nopeasti myös humanitaarista maahanmuuttoa. Hätä ja hengenvaara tuntuukin maailmassa erikoisella tavalla aina vähenevän, kun humanitaaristen maahanmuuttajien etuuksiin puututaan.

Osa humanitaarisesta maahanmuutosta on tietysti myös aitoa. Vaikka tämä maahanmuutto ei täytä molemminpuolisen hyödyn periaatetta, sitä voidaan vastaanottaa sen verran kuin yhteiskuntamme kohtuudella pystyy kantamaan (mielestäni selvästi vähemmän kuin tällä hetkellä vastaanotamme). Tämän kaltaisen maahanmuuton tulisi lähtökohtaisesti olla väliaikaista, eli maahanmuuttajien tulisi pystyä palaamaan kotimaahansa tilanteen rauhoituttua.

On myös huomionarvoista että humanitaarisen maahanmuuton kautta Suomeen saapuneet maahanmuuttajaryhmät ovat historiallisesti kotoutuneet hyvin vaihtelevalla menestyksellä. Näin ollen humanitaarisenkin maahanmuuton osalta molemminpuolista hyötyä voidaan edistää siten, että Suomi ottaisi mahdollisuuksien mukaan sellaisia tulijoita, joilla on hyvä ennuste kotoutua osaksi yhteiskuntaa.

Palaan maahanmuuttopolitiikan ongelmien ratkaisemiseen ja järkevän politiikan muotoilemiseen pian toisessa kirjoituksessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Tänne mahtuu kaikki jotka uskaltautuvat vaakasuoraan satavan rännän ja nihkeän nuivaston sekaan.

Jotkut vain haluavat projisoida muita ongelmia muualta tulleisiin, erilaisiin ihmisiin ja tehdä heistä helppoja, puolustuskyvyttömiä syntipukkeja asioille joiden syyt ovat muualla.

Perimmäisenä tarkoituksena näillä "maahanmuuttokriittisillä" näyttäisi olevan saada vähempiosaiset tappelemaan keskenään jotta eliitti voisi porskuttaa rauhassa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Maahanmuuton aiheuttamia välittömiä ongelmia yleisellä tasolla:
-Suurten kaupunkien asuntopula ja vuokratason jatkuva nousu.
-Työpaikkapula.
-Rikollisuuden lisääntyminen ja monimuotoistuminen.
-Segregoituvien asuinalueiden muodostuminen.
-Sosiaalimenojen hallitsematon kasvu.
-Turvattomuuden lisääntyminen.
-Koulutuksen ja koulunkäynnin haasteet.

Tänne tulijat eivät välttämättä tiedä vaakatasossa satavasta rännästä ja nihkeästä nuivastosta, koska huomattava osa heistä ei osaa lukea tai kirjoittaa edes omalla kielellään. Ja kun majoittuu lämpimään Meri-Rastilan kolmioon, ei sillä räntäsateella ole enää väliäkään.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Varsinkin kun kotimaassa olleen elintason saa moninkertaisena tekemättä mitään ja sen kustantaa suomalainen työtä tekevä veronmaksaja.

Jari Leino

Jorma Myyryläinen, olet väärässä. Ja tavallaan oikeassa. Sosiaaliturvaperäinen maahanmuutto on nimenomaan ylikansallisen eliitin keino saada suomalaiset tappelemaan keskenään (kuten sinä, joka nyt tunnet vihaa maahanmuuttopolitiikan toisinajattelijoita kohtaan). Ja todellakin, jotta eliitti voisi porskuttaa rauhassa.

EU pyrkii tuhoamaan kansallisvaltion väestönsiirroilla, jotta hajanaisia alamaisia olisi helpompi hallita. Vanha, tuttu "hajota ja hallitse" -periaate.

Ainoa keino korjata nämä ongelmat on maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen.

Hyvä kirjoitus Sampo Terholta. Olen itse samoilla tai vähän vielä tiukemmillakin linjoilla. ;)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eurostoliitto suorittaa kansallisuuksien alasajoa Neuvostomalliin, tosin pehmeämmin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Leino syyttää minua vihasta. Se on kuitenkin niin kallis tunne, että minulla ei siihen ole varaa.

EU on todellakin ylikansallinen hanke eikä siinä suoraan siinä mielessä ole mitään vikaa. Se on ihan nykyaikainen kehityspiirre. Kansallisvaltioilla oli oma aikansa mutta nyt pitää päästä rajojen madaltamiseen ja kansainväliseen yhteisoimintaan.

EU:n viat ovat ihan toisaalla. Ne ovat sen luonteessa olla ylikansallisten talousvoimien käsikassara. Se on kuitenkin ihan eri asia kuin ihmisten vapaa liikkuvuus.

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren

Maahanmuutto on toiminut ihan kohtalaisesti. Humanitaarisen maahanmuuton osuus on vain 10-15% kokonaismaahanmuutosta ja maahanmuuttajien työllisyys on parantunut. Tällä hetkellä noin 40% maahanmuuttajista on työelämässä (vs 43% kantaväestöstä), 10 vuotta sitten tuo luku oli 32%.

Haasteita kuitenkin riittää. Suomi ei kykene houkuttelemaan kovin hyvin niitä kaikkein koulutetuimpia maahanmuuttajia. Tällä hetkellä vaaditaan työperäisiltä maahanmuuttajilta että heillä pitää olla työpaikka etukäteen hankittuna. Pitäisikö muuttaa oleskelulupakäytäntöjä että saisi tulla maahan esimerkiksi puoleksi vuodeksi työnhakuun?

Usein puhutaan työperäisestä ja humanitaarisesta maahanmuutosta unohtaen että suurin ryhmä ei kuulu kumpaakaan noihin ryhmiin. He ovat siis työperäisten maahanmuuttajien puolisoita, suomalaisten puolisoita, ulkomaalaisia opiskelijoita. Näiden työllistäminen olisi tärkeää.

Esa Niemi

Kulttuuritulkit eivät liene Suomen kannalta taloudellisesti kovin kannattavaa työllistymistä.

Maahanmuuttaja työllistyy pääsääntöisesti vain palkkoja tai työehtoja dumppaamalla ja syrjäyttämällä suomalaisen työntekijän. Maahanmuuttajien työttömyys on tästä huolimatta kaksinkertainen ja kokonaisuudessaan tämä käy Suomelle hyvin kalliiksi.

Korkea verotus ja heikko ostovoima eivät houkuttele hyvätuloisia maahanmuutajia Suomeen maksamaan sosiaaliperäisen maahanmuuton kuluja. Sosiaalitukemme tunnetaan taas Afrikassa asti.

Humanitäärisen maahanmuuton määrä on kiinni poliittista päätöksistä, mutta tällä hetkelläkin humanitäärinen maahanmuutto käy kalliiksi taloudellisesti ja sosiaalisesti.

Missä on tilastosi koskien työperäisten maahanmuuttajien puolisoista? Et ole sellaista koskaan osoittanut. Perheenyhdistämislistastasi unohdit kokonaan humanitäärisen maahanmuuton perheenyhdistämiset, miksi?

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren

Miksi puhut jostain kulttuuritulkeista? Meillä on työehtosopimukset ym missä ehdot ja palkat määritelty ja näitä noudatetaan myös maahanmuuttajien kohdalla.

Miten maahanmuuttajat syrjäyttäisivät suomalaisia jos kerran heillä on niin paljon vaikeampaa työllistyä verrattuna kantaväestöön. Heidän työttömyysprosentit 2-3-kertaiset.

Meille tulee tosiaan hyvin vähän humanitääristä maahanmuuttoa.

Migri tilastoi oleskeluluvat ja niistä käy ilmi mm työperäisten perheenjäsenten määrät (puolisot ja lapset). Erikseen tilastoidaan humanitääristen maahanmuuttajien perheenyhdistämiset. Valtaosa perhesiteen perusteella tulevista on juuri työperäisten maahanmuuttajien perheenjäseniä. Sen lisäksi tietysti suomalaisten ulkomaalaisia puolisoita.

Jari Leino Vastaus kommenttiin #7

Meillä on valtavasti esimerkkejä siitä, että työehtosopimuksia ja minimipalkkoja ei noudateta maahanmuuttajien kohdalla. Useimmiten tätä tapahtuu nimenomaan maahanmuuttajien omistamissa yrityksissä. Maahanmuuttajat siis käyttävät toisia maahanmuuttajia orjatyövoimana.

Työperäinen maahanmuutto johtaa helposti hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan. Ja edes työehdosopimuksen mukaista minimipalkkaa saava siivojaa tms. ei ole yhteiskunnan kannalta nettoveronmaksaja vaan sosiaalietuuksien nettosaaja. Siksi Suomeen tulisi ottaa vain sellaisia työntekijöitä, joilla maksettava palkka on reilusti yli keskipalkan, vaikkapa 4000 e/kk ja tätä pitäisi tietysti myös valvoa käytännössä.

Käyttäjän IlpoSuominen kuva
Ilpo Suominen

Persut uhkaavat tehdä jytkypaljastuksen.

Onko luvassa uuden jytkyn tuova uutispommi vai kuoriutuuko puoluetoimistolla uutisankka?

Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen perusta on selvitellyt tätä jo pitkään. Briteissä laskettiin äskettäin, että humanitaarisesta maahanmuutosta tullut miljardien lasku.

Matti Putkosen organisoimalla Työmiehen tuumaustunnilla toimittajille on luvassa iso uutinen ensi torstaina.

Tuumaustunnilla selviää Putkosen mukaan, mitkä ovat maahanmuuton todelliset kustannukset. Ovatko ne 1 000 miljoonaa, 500 miljoonaa vai 200 miljoona per vuosi?

Tilastokeskuksen kanssa on meillä ollut suuria vaikeuksia. Oliko yllätys? Toivomme, että torstaihin mennessä olemme saanet varmistukset heiltä, Putkonen sanoo.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/275622-pe...

Käyttäjän seppopmuurinen kuva
Seppo Muurinen

Sampo Terholla kuin yleensä perussuomalaislinja maahanmuuttoon/pakolaisuuteen on ollut ja on - hyvällä linjalla.

Se ei tarkoita välttämättä - vastakkainasettelua - vaan tosiasioiden tunnistamista kotimaisittain.

Näin jatkukoot myös lähitulevaisuudessamme !

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset