*

Sampo Terho

Mallia maahanmuuttoon

Ongelman osoittaminen on lähes aina helpompaa kuin sen ratkaiseminen. Tosin myös ratkaisun esittäminen ja ongelman todellinen ratkaiseminen ovat nekin politiikassa usein aika lailla eri asioita, minkä Amerikkalainen satiristi H. L. Menchen kiteytti aikoinaan mainiosti kirjoittaessaan: "Jokaiseen kimuranttiin ongelmaan on olemassa ratkaisu, joka on selkeä, yksinkertainen ja väärä".

Olen kahdessa kirjoituksessa (1 ja 2) käsitellyt maahanmuuttokeskustelua ja maahanmuuton ongelmia, nyt kirjoitan mahdollisista ratkaisuista. Vaikka maahanmuutto on suuri kokonaisuus eikä sen ongelmiin ole yksinkertaisia ratkaisuja, meillä on onneksi olemassa myös esimerkkejä hyvin toimivista maahanmuuttojärjestelmistä, jotka luovat otollisen pohjan oman järjestelmämme uudistamiseen.

Kaiken järkevän maahanmuuttopolitiikan perusperiaate on molemminpuolinen etu maahanmuuttajan ja vastaanottavan maan välillä. Maahanmuuttopolitiikan kaikki osa-alueet tulisi siis järjestää niin, että ne mahdollisuuksien mukaan hyödyttävät myös vastaanottavaa maata, tai vähintäänkin ovat sen kannalta neutraaleja.

Yksi keskeinen ratkaistava kysymys Suomen maahanmuutossa on perheenyhdistämiseen liittyvät käytännöt. Esimerkiksi vuonna 2013 myönteisistä oleskelulupapäätöksistä peräti 37 % tehtiin perhesiteen perusteella, ja se oli yleisin oleskeluluvan peruste (kaikkiaan 6 460 lupaa). On siksi tärkeää varmistaa, ettei perheenyhdistämisiä käytetä väärin sosiaalisen maahanmuuton väylänä, ja ettei veronmaksajalle aiheudu tästäkään maahanmuuton muodosta kohtuuttomia kustannuksia. Molemminpuolisen hyödyn periaatetta noudattava ratkaisu ongelmaan olisi se, että pääsääntöisesti maahanmuuttaja voi tuoda perheenjäsenensä Suomeen vain, jos pystyy itse huolehtimaan heidän elättämisestään.

Monissa suurissa ratkaisuissa Suomi on perinteisesti katsonut mallia Ruotsista, mutta molemminpuolisen hyödyn periaatteella mitaten Ruotsia voidaan humanitaarisen maahanmuuton suhteen pitää lähinnä varoittavana esimerkkinä. Sen sijaan Tanskan maahanmuuttopolitiikka on hyvä esimerkki siitä, miten maahanmuuttopolitiikkaa voi järkeistää.

Tanskan maahanmuuttopolitiikka rakentuu useista osista, jotka toisaalta tähtäävät osaavaa työvoimaa houkuttelevien kannustimien luomiseen, mutta toisaalta tekevät sosiaalisesta maahanmuutosta mahdollisimman epähoukuttelevaa. Samalla vielä pyritään ylläpitämään sosiaalijärjestelmän Tanskan kansalaisille tuottamien palveluiden laatua ja saatavuutta.  Näitä erilaisia työperusteisen oleskeluluvan ohjelmia on viisi:

1) The Positive List: Positiivisen listan myötä tanskalaisille työmarkkinoille on suhteellisen helppo päästä, mikäli oleskelulupaa hakevalle henkilölle on tarjottu työtä alalta, jolle kaivataan työntekijöitä. Kyseessä on siis konkreettinen lista, jolle on listattu avoimia tehtäviä, joihin tarvitaan päteviä työntekijöitä. Kyseistä ohjelmaa sovelletaan myös turvapaikanhakijoihin.

2) The Pay Limit Scheme: Toinen keino päästä työmarkkinoille on riittävän hyvä palkka, minimissään 375,000 DKK vuodessa. Myös tätä ohjelmaa sovelletaan turvapaikanhakijoihin.

3) The Corporate Scheme: Ohjelma mahdollistaa työntekijöiden liikkuvuuden tietyn yhtiön ulkomaisten yksikköjen välillä ilman oleskeluluvan raukeamista.

4) The Greencard Scheme: Ohjelmalla tarkoitetaan niin sanottua pistejärjestelmää henkilöille, jotka hakevat oleskelulupaa työskentelyn perusteella tai työn etsimisen tarkoitukseen. Greencard-luvan saamiseksi henkilö pisteytetään tiettyjen ominaisuuksien perusteella. Pisteitä kertyy koulutuksen, kielitaidon, työkokemuksen, ”sopeutumiskyvyn” (johon luetaan mm. aiempi työskentely tai opiskelu EU/ETA-alueella sekä tanskan kielen taito) sekä iän perusteella. Muita edellytyksiä on riittävän toimeentulon todistaminen ensimmäistä oleskeluvuotta koskien.

5) Muita työperäisiä oleskelulupia voidaan myöntää esimerkiksi tutkimustyöhön, työharjoittelun tai ammattiurheiluun.

Työperäiseen maahanmuuttoon on siis Tanskassa luotu selvät kanavat ja edellytykset, ja työperäisyys onkin maahanmuutossa keskiössä. Toki myös Tanska osallistuu kansainväliseen suojeluun ottamalla pakolaisia uudelleensijoituksen myötä ja kiintiöpakolaisina, määrän tosin ollessa vain 500 vuosittaista kiintiöpakolaista. Humanitaariselle suojelulle on asetettu tiukat ehdot, ja parlamentti on linjannut, että tämän kaltaisten oleskelulupien myöntämisen tulisi olla pikemminkin poikkeus, ei sääntö.

Suomen on korkea aika ottaa Tanskasta mallia, ennen kuin maahanmuuttomme kustannukset karkaavat käsistä. Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta tutkii parhaillaan maahanmuuton vaikutuksia Suomen julkiselle taloudelle. Viime viikolla julkaistiin tutkimuksen ensimmäinen osa, jossa paljastui, että tällä hetkellä työikäinenkin maahanmuuttaja on keskimäärin maallemme selvästi kalliimpi asukas kuin kantasuomalainen. Suomen arvioitiin maksavan vuositasolla yksinomaan työikäisille maahanmuuttajille 700 miljoonaa euroa enemmän tulonsiirtoja ja palveluja, kuin nämä maksavat veroja ja muita veronluonteisia maksuja. Erityisen huomionarvoista tutkimuksessa oli se, että maakohtaiset erot maahanmuuttajien taloudellisissa vaikutuksissa olivat hyvin merkittävät.

Valtion tehtävä on pitää tarkasti lukua siitä, miten sinulta verotettuja rahoja käytetään. Vanhojen puolueiden johdolla valtiovalta on tähän saakka kieltäytynyt laskemasta maahanmuuton kustannuksia, mikä on osaltaan estänyt maahanmuuttopolitiikan järkeistämistä. Perussuomalaisten teettämä tutkimus on osoitus siitä, että me haluamme tietää epäsovinnaisenkin totuuden ja uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa idealismin sijaan tosiasioiden pohjalta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

The Corporate Scheme (3) korvattu toisella ohjelmalla 1.4.2015. Pientä tarkkuutta Tanska-informaatioon:

“The Corporate scheme
Please note that the Corporate scheme will be phased out from 1 January 2015. On 1 April 2015 the Corporate scheme will be replaced by the Fast-track scheme which requires for the company in Denmark to be certified.

This means that from the time when it is possible to apply for a residence and work permit under the Fast-track scheme, that is, from 1 April 2015, no more corporate approvals or new residence permits under the Corporate scheme will be granted.

A residence permit granted under the Corporate scheme before 1 April 2015 can be extended under the previously applicable rules as long as the company's corporate approval is valid.”

https://www.nyidanmark.dk/en-us/coming_to_dk/work/...

Vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla Tanskaan tuli 5 560 turvapaikanhakijaa ja Suomeen 1 735 turvapaikanhakijaa. Koko vuoden luvut ovat yli kaksinkertaiset. Ero on huomattava, vaikka Tanskassa onkin parisataatuhatta asukasta enemmän kuin Suomessa. Tanska on kokonaan lopettanut kiintiöpakolaisten ottamisen muslimimaista – tätä selitetään sillä, että virkamiehet eivät ole sattuneet lentämään muslimimaihin valitsemaan pakolaisia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset