*

Sampo Terho

Perussuomalainen populismi

Meitä perussuomalaisia moititaan usein populisteiksi. Me emme siitä pahastu. Populismi kun voi tarkoittaa monenlaisia asioita.

Kielitoimiston mukaan populismin määritelmän voi tiivistää seuraavasti: kansansuosioon varsin arkisin keinoin tähtäävää poliittista toimintaa. Mikäpäs siinä. Ilman kansansuosiota kun politiikassa ei pääse päätöksentekijäksi, ja varmasti kansalaisille omaan arkeen liittyvät asiat ovat tärkeitä.

Oikeastaan juuri kansalaisten arjen ymmärtäminen on hyvän politiikan perusta. Populismi on elitismin vastakohta. Populismi on myönteisessä muodossa juuri kansalaisten kuulemista, kansalaismielipiteen huomioimista ja kansanvallan kunnioittamista. Ja kansalle pitää myös puhua kansan kielellä, ymmärrettävästi.

Perussuomalaisen populismin keskiössä on ihminen. Me kunnioittamme yksilöllisyyttä ja vastustamme holhousta ja ylisääntelyä. Me luotamme tavallisen suomalaiseen kykyyn kantaa vastuuta ja nauttia vapautta ilman, että hänen jokaista askeltaan täytyy valvoa ja ohjata. Sellaista populismia suomalainen poliittinen järjestelmä nimenomaan kaipaa.

Populismi on myös kansan oikeustajun kunnioittamista. Perussuomalaiset, kuten jo edeltäjänsä SMP, tarjoaa vaihtoehdon vanhojen puolueiden kähmintäpolitiikalle. Erityisesti kunnissa rehottaa yhä edelleen hyvä veli -järjestelmät. Perussuomalaiset haluaa laittaa ”rötösherrat” kuriin ja toimia tavallisen suomalaisen edunvalvojana – politiikan kaikilla tasoilla. Elitismin keskeinen piirre on jakaa erilaisia etuuksia ja asemia suljetussa piirissä ”sulle, mulle” –periaatteella. Poliittiset virkanimitykset ovat tästä tavallisin esimerkki. Tätäkään me populistit emme siedä.

Populismi voi kääntyä kielteiseksi, jos sitä rakennetaan tyhjänpuhumisen ja mahdottomien lupausten varaan. Tätä näkee politiikassa aika ajoin yli puoluerajojen. Erityisesti oppositiopuolueilla on tähän suuri kiusaus, jota nykyinenkään oppositio ei ole kyennyt vastustamaan. Kansanvalta antaa tässäkin asiassa nimensä mukaisesti vallan kansalle, jolla on suuri vastuu punnita erilaisten poliittisten lupausten uskottavuutta ja toimivuutta. Populismi myönteisessä muodossaan, siis selkeänä poliittisena puheena, auttaa kansalaisia valinnoissaan.

Yllä kuvailemani myönteinen populismi on perussuomalaisen aatteen ytimessä. Tätä perinnettä on puolueen tulevan puheenjohtajankin syytä jatkaa ja kehittää edelleen. Meidän on pysyttävä populistisena kansanliikkeenä, emmekä saa koskaan muuntua elitistiseksi vanhaksi puolueeksi. Myös kulttuuri- ja urheiluministerinä teen mielelläni populistista politiikkaa ja kansaa lähellä olevia valintoja.

Meitä perussuomalaisia moititaan usein populisteiksi. Me emme siitä pahastu. Populismi kun voi tarkoittaa monenlaisia asioita.

Kielitoimiston mukaan populismin määritelmän voi tiivistää seuraavasti: kansansuosioon varsin arkisin keinoin tähtäävää poliittista toimintaa. Mikäpäs siinä. Ilman kansansuosiota kun politiikassa ei pääse päätöksentekijäksi, ja varmasti kansalaisille omaan arkeen liittyvät asiat ovat tärkeitä.

Oikeastaan juuri kansalaisten arjen ymmärtäminen on hyvän politiikan perusta. Populismi on elitismin vastakohta. Populismi on myönteisessä muodossa juuri kansalaisten kuulemista, kansalaismielipiteen huomioimista ja kansanvallan kunnioittamista. Ja kansalle pitää myös puhua kansan kielellä, ymmärrettävästi.

Perussuomalaisen populismin keskiössä on ihminen. Me kunnioittamme yksilöllisyyttä ja vastustamme holhousta ja ylisääntelyä. Me luotamme tavallisen suomalaiseen kykyyn kantaa vastuuta ja nauttia vapautta ilman, että hänen jokaista askeltaan täytyy valvoa ja ohjata. Sellaista populismia suomalainen poliittinen järjestelmä nimenomaan kaipaa.

Populismi on myös kansan oikeustajun kunnioittamista. Perussuomalaiset, kuten jo edeltäjänsä SMP, tarjoaa vaihtoehdon vanhojen puolueiden kähmintäpolitiikalle. Erityisesti kunnissa rehottaa yhä edelleen hyvä veli -järjestelmät. Perussuomalaiset haluaa laittaa ”rötösherrat” kuriin ja toimia tavallisen suomalaisen edunvalvojana – politiikan kaikilla tasoilla. Elitismin keskeinen piirre on jakaa erilaisia etuuksia ja asemia suljetussa piirissä ”sulle, mulle” –periaatteella. Poliittiset virkanimitykset ovat tästä tavallisin esimerkki. Tätäkään me populistit emme siedä.

Populismi voi kääntyä kielteiseksi, jos sitä rakennetaan tyhjänpuhumisen ja mahdottomien lupausten varaan. Tätä näkee politiikassa aika ajoin yli puoluerajojen. Erityisesti oppositiopuolueilla on tähän suuri kiusaus, jota nykyinenkään oppositio ei ole kyennyt vastustamaan. Kansanvalta antaa tässäkin asiassa nimensä mukaisesti vallan kansalle, jolla on suuri vastuu punnita erilaisten poliittisten lupausten uskottavuutta ja toimivuutta. Populismi myönteisessä muodossaan, siis selkeänä poliittisena puheena, auttaa kansalaisia valinnoissaan.

Yllä kuvailemani myönteinen populismi on perussuomalaisen aatteen ytimessä. Tätä perinnettä on puolueen tulevan puheenjohtajankin syytä jatkaa ja kehittää edelleen. Meidän on pysyttävä populistisena kansanliikkeenä, emmekä saa koskaan muuntua elitistiseksi vanhaksi puolueeksi. Myös kulttuuri- ja urheiluministerinä teen mielelläni populistista politiikkaa ja kansaa lähellä olevia valintoja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

VALTAELIITTI, PUOLUEDIKTATUURI, PERINTEINEN MEDIA vs. POPULISMI MUUTOKSEN AIRUENA

POPULISMI ILMIÖNÄ

Populismi ilmiönä on osoittanut, että valtaeliitti ja puoluediktatuuri eivät aina edusta sellaisia arvoja, joita kansalaiset mieltäisivät omikseen.

Mainittakoon esimerkiksi kansalaisaloitteen hylkääminen ”elitistisessä” eduskunnassa, sanalla sanoen puoluediktatuurinen hallintovallan käyttö. Toinen esimerkki on kansanäänestysten halveksinta, toisin kuin Sveitsissä, jossa sen käyttö on lisännyt kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Suomessa kansalaiset ovat ilman vaikutusmahdollisuuksia, kun valtaeliitti kävelee heidän ylitseen. ”Vaalikarjana” oleminen ei enää riitä modernissa yhteiskunnassa, valtaeliitti on luonut aidon demokratian vääristymän, hallituksessa olevien puolueiden diktatuurin.

POPULISMI MUUTOKSEN AIRUENA

Sanalla sanoen, ilmiö nimeltä populismi on tarpeellinen tunkkaisen valtaeliitin ja sitä kannattavan perinteisen valtamedian tuulettamiseen.

Parhaimmillaan populismi on muutoksen airut, kansalaisten ainoa tapa ilmaista tyytymättömyyttään hallintovallassa olevaa eliittiä kohtaan ja tuoda esiin yhteiskunnallisia epäkohtia.

POPULISTIT OVAT MUUTOSAGENTTEJA

Koska valtaeliitti ei kuuntele yhteisen kansan (rahvaan) toiveita, tarvitaan tunnettuja populistisia sanansaattajia tai muutosagentteja.

On myös huomioitava se, että muutosagenttien sanomisia ei pidä aina ottaa kirjaimellisesti, mutta kuitenkin vakavasti. Poliittisen eliitin ja valtamedian heiluttelemat leimakirveet vain pahentavat asiaa.

Sitä paitsi, myös valtaeliitin piiristä tulee populistisia heittoja. Esimerkiksi ministeri Olli Rehn: ”Hiilen käyttö energiatuotannossa on kiellettävä”. Siitä ”punavihreässä kuplassa” riemu repesi, ja kokoomuksen ”ilmastouskovaiset” pomppivat tasajalkaa!

POPULISTI VOI TOIMIA MUUTOKSEN AIRUENA

Yksinkertaisen ratkaisun esittäminen monimutkaiseen ongelmaan on populismia, ei parhaimmillaan vaan suosion kalastamiseksi.

Parhaimmillaan ilmiö nimeltä populismi on silloin, kun se ymmärretään muutoksen airuena, kansalaisyhteiskunnan ongelmien poistajana ja tulevaisuuden kehittäjänä, vakavasti otettavana mutta ei välttämättä kirjaimellisesti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Mainittakoon esimerkiksi kansalaisaloitteen hylkääminen ”elitistisessä” eduskunnassa"

Sekös sitä populismia olisi, että jokainen 50.000 hengen porukka saisi vuoron perään rukkailla maan lainsäädäntöä miten tahtoo?

Eikös ole parempi, että lainlaatiminen on koko kansan käsissä? Kaikki äänioikeutetut pääsevät äänestämään eduskunnan kokoonpanosta ja sen tehtävänä on nimenomaan lakien säätäminen.

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

”Eikös ole parempi, että lainlaatiminen on koko kansan käsissä?”

”Kansa” on täysin kyvytön laatimaan lakia. Eihän siihen tunnu pystyvän edes ”eliitti” (ajattele esim. ”alkoholilain edistymistä” puoluediktatuurisessa Finlandiassa).

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

"Kertaus on opintojen äiti"?

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

MIELIPITEITÄ POPULISMISTA

Populismin kasvua on turha ihmetellä. Työttömyys ja muut ongelmat populismin syynä.

Onko mikään puolue vapaa populismista? Tieteellistä tarkastelua: Aivopesu ja meemit.

POPULISMIN TEOREETTISTA TARKASTELUA

Teoreeman mukaan demokratiassa ei ole mahdollista kuvitella kaikkien yksilöiden mieltymyksille rakentuvaa päätöskriteeriä poliittisille valinnoille. Kun yksilöiden ja ryhmien mieltymykset ja tarpeet ovat ristiriitaiset keskenään, enemmistö ottaa diktaattorin roolin.

Maailmaa havainnoiva tutkija ihmettelee ihmisen herkkyyttä aivopesulle. Psykologien ja yhteiskuntatieteilijöiden omaksumalla meemi-termillä kuvataan ajatusten, ideoiden ja ilmiöiden siirtymistä yksilöstä toiseen, aivoista toisten aivoihin. Maailma on täynnä kilpailevia meemejä siinä missä elämää ylläpitäviä kilpailevia geenejäkin.

Taloustieteilijöiden kehittämä versio meemeistä tunnetaan nimellä laumakäyttäytymisen teoria. Jos käsitys meemeille altistuvasta ja laumaan tukeutuvasta ihmisestä on oikea, olemme ilmeisesti lähestymässä osuvaa määritelmää populismille.

VOIKO POLIITTINEN JOHTO TAI JOKIN PUOLUE OLLA ”VAPAA” POPULISMISTA?

Ongelmaksi voi tällöin kuitenkin nousta kysymys, onko jokin puolue tai poliittinen johto vapaa populismista.

Eivätkö kaikki poliittiset johtajat ja edustajat pyri samalla menetelmällä saamaan mahdollisimman paljon seuraajia taakseen?

Myös toinen kysymys nousee esiin: kenellä on vastuu haitallisten meemien leviämisestä? Onko se aivopesulle altistuvalla kansalla vai aivopesua tietoisesti hyödyntävällä johtajalla tai sitä nuoleskelevalla medialla?

MIELIPITEITÄ JA KIRJOITUKSIA (HESARISTA) POPULISMISTA

http://www.hs.fi/mielipide/a1479183616212

http://www.hs.fi/mielipide/a1479183676890

http://www.hs.fi/mielipide/a1479183458857

http://www.hs.fi/aihe/populismi/

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

MITÄ ON POPULISMI?

Populismin tutkija:

http://etmu.fi/mita-on-populismi/

POPULISMI ON POSITIIVINEN ILMIÖ: VIE VALTAA ELIITILTÄ KANSALLE

https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/220870-populismi...

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

SUOMEN PERINTEISEN VALTAMEDIAN ITKUPOTKURAIVARIT ”POPULISMISTA”

”Populistien voittokulku repiä Euroopan kappaleiksi”

Suomessa ei tunnuta ymmärtävän ”populismin” todellisia kasvoja. Populismi on nimittäin muutoksen airut, valtaapitävän eliitin omahyväisen pysähtyneisyyden kritiikki, joka oikein ymmärrettynä johtaa yhteiskuntien kehittymiseen.

Eräs itkupotkuraivari:

”Ranskan Marine Le Penin (Kansallinen rintama) ja Saksan Frauke Petryn (Vaihtoehto Saksalle) aikaansaamaa kaaosta ei pysäytetä. Euroopan unionia ja euroaluetta hajottavan hyvin sekalaisen seurakunnan mollaaminen ja väheksyminen ei johda mihinkään”.

Kirjoittaja puhuu ”kaaoksesta” ja ”sekalaisesta seurakunnasta”, totta toki on, ettei mollaaminen ja väheksyminen johda mihinkään kun ”we have a dream porukka” syrjäyttää EU:n johdosta ”ukkoklubin” ja johtaa Euroopan uuteen aikakauteen, samankaltaisten kansallisvaltioiden uusiin liittymiin ja kehittyviin yhteiskuntiin.

http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/mtv-n...

POPULISMI ON LOPULTA YHTEISKUNTIEN KEHITTYMISEN AIRUT

Liberaalisen demokratian valtaapitävä ”eliitti” on saanut mahdollisuutensa, mutta on epäonnistunut pahasti. Eurooppa ei repeä kappaleiksi, vaan eheytyy ”populististen muutosagenttien” toimesta, tarvittaessa pienemmiksi mutta vakaiksi unioneiksi, liittovaltioiksi tai kansallisvaltioiden liittymiksi. Muutos kohti vakaita, arvomaailmaltaan samankaltaisten yhdistyminen on väistämätön ja välttämätön kehityskulku. Parhaana esimerkkinä Pohjolan unioni, Ruotsi, Tanska, Norja Islanti ja Suomi, johon myös Skotlanti (itsenäistymisensä jälkeen) on halukas liittymään (pääministeri Nicola Sturgeonin mukaan). Pois suljettu ei tietenkään ole Baltian maat, erityisesti Viro otetaan mukaan, rakennetaanhan tunneli Helsingin ja Tallinnan välille.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Tapio Simonen näyttää olevan mainio muutosagentti edistämään eliitin aiheuttamien ongelmien ratkaisemista. Erinomaisia positiivisia linjauksia populismista.

Olen systeemimetodiikan kehittäjä tarkoituksena edistää yhteiskunnan hyvinvointia. Kansan ja kulttuurin tilaa voi mitata mm. kulttuurientropian avulla. Suomessa sitä on tutkittu vuonna 2011. Sen antamat tulokset olivat aitojen populistien tarkoituksen mukaisia, koska mielipiteitä oli saatu kansalta.

Jos persut alkaisivat käyttämään kulttuurientropiaa johtotähtenään (kuten mersu on johtotähti autoille), jo alkaisi kannatus nousta :-)

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

KULTTUURIENTROPIA

https://www.linkedin.com/pulse/kulttuurientropia-m...

”Kulttuurientropian laskeminen Euroopan valtioista olisi hyvä idea näin Brexit-keskustelujen aikaan”

Onko kehitetty tai kehitteillä mittareita, joilla voidaan arvioida tai jopa laskea entropian eli ”vajeen” tai ”epäjärjestyksen” astetta EU:n eri kansallisvaltioiden osalta.

Entropian pitäisi siis olla suurempi esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa kuin Saksassa. Merkelin Saksa pyrkii tiivistämään EU-yhteisöä, joten siellä pitäisi olla siis pienempi entropia.

Onkohan pääministeri Sipilä DI-opintojensa aikana tutustunut entropian fysikaaliseen merkitykseen? Hänhän on ehdottanut ”prosessikaaviossaan” Merkelille (!) ”keskitien kulkemista” eli suositellut ”mediaanista kulttuurientropiaa”.

Tämä siis saattaa sotia Angelan ”entropian pienentämispyrkimyksiä” vastaan, koko unionin tulevaisuutta ajatellen.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Oikein hyvä kysymys, Tapio. Löysit minun kirjoittaman artikkelin.

Prof. Markku Wilenius on tutkituttanut Suomessa vuonna 2011 Suomen tilan:
http://docplayer.fi/40449093-Suomi-suomalaisten-si...

Siinä on erittäin mielenkiintoista luettavaa, johtopäätökset sivu 15: arvohypyt: mitä Suomen pitäisi kansalaisten mielestä tehdä sekä maiden välinen vertailu sivulla 18. Suomi on Pohjoismaista heikoin ja siitä seuraavana Brasilia ja heikosti kehittyneitä maita.

Suomen kulttuurientropia-arvoksi saatiin 49%, mikä tarkoittaa sitä, että työn tekemiseen tarvitaan kaksi ihmistä: toinen on vastaan ja toinen tekee. Sitä on byrokratia.

Populistit voisivat lähteä markkinoimaan tätä tutkimusta, että tätä Suomi oikeasti haluaa, jolloin eliitin olisi pakko reagoida.

Tällaisia entropiatutkimuksia on siis tehty maailmanlaajuisesti ja esimerkiksi IT-alalle valtaisa tutkimus miten hyvin sen alan firmat hoitavat porukkansa ja itsensä ja asiakkaansa.

Olen syksyllä järjestämässä aiheesta koulutuksia erään kansainvälisen alan ekspertin kanssa, mikäli kiinnostusta Suomesta löytyy tarpeeksi. Laittakaa viestiä, jos aihe kiinnostaa.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

Terholla on joko ihan oma sanakirjansa tai oma käsityksensä tiivistämisestä.

Kielitoimiston sanakirja on nykyajan tyyliin netissä: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Tuo määrittelee populismin näin: "kansansuosioon vars. demagogisin keinoin tähtäävä pol. toiminta" Lyhenne "vars." ei tarkoita "varsin", vaan "varsinkin", ja demagogiahan on kansankiihotusta. Toisaalta kansankiihotus on ps:n ydinosaamista, joten ehkä Terho sittenkin on oikeilla jäljillä "tiivistyksessään", demagogia on ps:n arkea.

Yksilöllisyyden kunnioittamiseen tuo pikantin lisämausteen eräiden ps-toimijoiden ahkerasti harrastama kansanryhmien demonisointi ja ihmisten luokittelu hyödyllisiin ja hyödyttömiin, vaarallisiin ja vaarattomiin.

Populismiin kuuluu myös jankkaaminen; siksi kai ylläkin on sama teksti varmuuden vuoksi kahdesti.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Tärkeää on olla näkyvillä joka päivä ennen puheenjohtajakisaa, viestien sisällöllä ei näköjään ole mitään väliä. Iskusana "muslimit" puuttuu tästä pläjäyksestä, "rötösherrat" ovat sentään mukana.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

"Perussuomalaisen populismin keskiössä on ihminen. Me kunnioittamme yksilöllisyyttä ja vastustamme holhousta ja ylisääntelyä. Me luotamme tavallisen suomalaiseen kykyyn kantaa vastuuta ja nauttia vapautta ilman, että hänen jokaista askeltaan täytyy valvoa ja ohjata."

Tämä on hienoa. Tosin ei taida koskea päihteiden käyttöä. Koska ainakin huumeiden kohdalla haluatte rangaista käyttäjiä ja tuoda huumekoirat festareille.

Juu, huumeet on laittomia aineita. Syyt siihen on muualla kuin kansanterveydessä tai ihmisten suojelussa.

http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237427...

Olisi kiva tietää millaista linjaa vedät tulevana mahdollisena puheenjohtajana, mitä tulee päihteisiin(alkoholi, kannabis, perinteiset huumeet, muuntohuumeet).
eli millaista päihde/huumepolitiikkaa puolueenne tekee, jos sinut valitaan puheenjohtajaksi?

Tämä kysymys koskettaa monia perussuomalaisia äänestäjiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset