*

Sampo Terho

Pakkoruotsille ei järkiperusteluja

Siniset on tänään esittänyt, että lukiolain uudistuksen yhteydessä luovuttaisiin ruotsin kielen pakollisesta opiskelusta lukioissa. Nuorten menestymismahdollisuuksia kansainvälisillä työmarkkinoilla haittaa koulujärjestelmämme, joka pakottaa koko ikäluokan pienen pohjoismaisen kielen opiskeluun muiden vieraiden kielten kustannuksella. Tutkimusten mukaan yli 70 prosenttia suomenkielisistä kannattaa kielivapautta. Jopa Opetushallituksen entiset virkamiehet olisivat vapaaehtoisen ruotsin kannalla, jotta suomalaisten kielitaito laajenisi. Ks. HS: Kielitaitotarpeet muuttuneet radikaalisti

Olen vuosittain julkaissut listan niistä jo kumotuista perusteluista, joilla pakkoruotsia tavallisimmin puolustetaan. Koska tiedän, että vanhoillisissa piireissä Sinisten avaus tulee herättämään vastustusta, päivitän listan nyt.

Luettelo osoittaa, ettei pakkoruotsin puolesta ole järkiperusteluja. Samalla muistutan, että vapaaehtoinen mahdollisuus korvata ruotsin opiskelu jollain suurella maailmankielellä ei veisi ruotsin opiskelumahdollisuutta keneltäkään. Kielivapaus sen sijaan laajentaisi nuorisomme kielitaitoa, tukisi yksilöllistä urasuunnittelua ja samalla myös parantaisi ruotsin kielen imagoa. Siniset kannattavat periaateohjelmansa mukaisesti kielivapautta kaikilla koulutuksen tasoilla.

 

  1. Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita, kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi – Pakollisia aineita saa kouluissa olla jatkossakin, mutta aineen opiskelusta on osoitettava olevan hyötyä niille, joille se on pakollista. Toisin sanoen minkään aineen pakollisuutta ei voi perustella sillä, että ”onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä opiskellaan”. Esimerkiksi matematiikan ja biologian perustiedot ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat.
  2. Ruotsin opiskelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä – Varmasti vielä parempi tapa oppia muita kieliä on lukea niitä itseään, eikä ensin vuosia ruotsia.
  3. Pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä – Todellisuudessa Suomen kiinnittyminen kahteen kansainvälisesti pieneen kieleen (suomi ja ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.
  4. Ruotsi on meille tärkeä vientimaa – Tämä pitää sinänsä paikkansa, mutta ei kelpaa pakkoruotsin perusteeksi. Ensinnäkin maailmankaupan kieli on englanti. Toisekseen vienti Saksaan ja Venäjälle on myös meille tärkeää, eikä meillä silti ole väitetty olevan tarvetta pakkosaksalle tai pakkovenäjälle. Ylipäänsä on järjetön väite, että jos esimerkiksi tehdas tuottaa tavaraa jota viedään Ruotsiin, jokaisen työntekijän tehtaan liukuhihnallakin täytyisi osata puhua ruotsia, jotta kaupankäynti onnistuu.
  5. Ruotsin kieli on sivistävää – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista lukisi mieluummin kuin ruotsia?
  6. Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme – Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historian tunneilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyden. Menneisyyteen ei voi työllistyä, eikä edes lähteä turistimatkalle kieliosaamistaan hyödyntämään.
  7. Kaksikielisyys on rikkaus – Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä ja halutessaan ruotsin opiskeluun, jos kokee sen itselleen rikkaudeksi. Toisaalta saman valinnanvapauden ansaitsevat nekin, jotka kokevat jonkun muun kielen itselleen suuremmaksi rikkaudeksi. Olisi ylimielistä perustella ruotsin pakollisuutta muille sillä perusteella, että itse kokee sen rikkaudeksi, jolloin asettaa oman kokemuksensa toisen ihmisen kokemusta arvokkaammaksi.
  8. Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta – Monimuotoisuus ei edisty siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä laajemman kielivalikoiman sijaan. Päinvastoin, kieliosaamisemme monimuotoisuus kapenee pakkoruotsin takia.
  9. Meidän pitäisi opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän – Kielivapauden ajatus ei ole vähentää kielten opiskelua, vaan että ruotsin sijaan saisi koulussa opiskella jotain muuta kieltä. Eli kielivapauden myötä suomalaisten kieliosaaminen ei vähenisi vaan monipuolistuisi.
  10. “En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä” – Tämä on varmasti periaatteessa totta, mutta itse ainakin olen kuullut hyvin monien valittavan sitä, että joutui lukemaan nimenomaan ruotsia kieliosaamisensa laajentamiseksi, eikä saanut vapautta lukea jotain suurempaa maailmankieltä sen sijaan.
  11. Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin – On vanhoillista ajatella, että koko koulutusjärjestelmämme täytyy rakentaa Suomen julkisen sektorin virkavaatimusten mukaisesti. Moni nuori tähtää kansainvälisillä työmarkkinoilla aivan muihin tehtäviin. Lisäksi pakkoruotsijärjestelmän purkaminen tulisikin aloittaa juuri virkakelpoisuusvaatimuksista, joille ei ole mitään käytännöllisiä perusteita. Jokaisen ihmisen jokaisessa virastossa ei tarvitse osata ruotsia, jotta voidaan antaa ruotsinkielistä palvelua.
  12. Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua – Ruotsinkieliset palvelut tulee ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, mutta tätä voidaan lisäksi täydentää vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti riittäisi edelleen paljon. On muistettava, että ruotsinkielisiä on vain noin 5 % kansalaisista. Jos siis esimerkiksi puolet suomenkielisistä opiskelisi ruotsia, potentiaalisia palvelun tarjoajia olisi jo lähes kymmenkertainen väestönosa ruotsinkielisiin nähden. Toisaalta taas pakkoruotsin puolustavat eivät itsekään usko pakkoruotsin turvaavan palveluita, vaan useissa ruotsinkielisten palvelujen keskittämispäätöksissä on uudistusta vastustettu sillä perusteella, etteivät pakkoruotsinsa suorittaneet viranhaltijat osaa riittävän hyvin ruotsia.
  13. Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille, koska eihän sitä koskaan tiedä, jos joskus vanhemmiten muuttaisi Ruotsiin – Sitäkään ei tiedä, muuttaako Viroon, Venäjälle, Espanjaan, Kiinaan tai EU-hommiin ympäri Eurooppaa. Jokaiseen tulevan elämän mahdolliseen käänteeseen ei koulussa voida varautua pakko-opetuksella, vaan on parempi harjoitella uusia taitoja vasta sitten, kun tarvetta todella ilmaantuu.
  14. Pakkoruotsia pitää opiskella, koska Suomi on kaksikielinen maa – Toteamus ei tarkoita mitään ilman täsmennystä, sillä itse maahan ei puhu mitään kieltä. Jos tällä tarkoitetaan, että Suomen valtio on perustuslaillisesti kaksikielinen, niin väite on totta, mutta perustuslaissa ei sen sijaan sanota mitään siitä, että jokaisen suomalaisen täytyisi opiskella ruotsia. Jos toteamuksella taas väitetään, että Suomen kansa on kaksikielistä, niin väite on totta vain pieneltä osin. Suurin osa Suomesta ja suomalaisista on yksikielisesti suomenkielisiä, joskin nykyään meillä on valtava määrä erilaisia kielivähemmistöjä, joista ruotsinkieliset ovat vain yksi. Suomea voi siis käytännössä kutsua monikieliseksi maaksi, mutta kaksikieliseksi ainoastaan perustuslaillisessa mielessä. Edelleen, jos suomalaiset olisivat oikeasti kaksikielisiä, ei nykymuotoista pakkoruotsia edes tarvittaisi, vaan ruotsia opittaisiin jo arkielämässä.
  15. Pakkoruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme – Jokaisella on oikeus itse päättää identiteetistään, eikä kaikille suomalaisnuorille nimenomaan pohjoismaisuus ole keskeisin osa identiteettiä. Erityisen omituista on, että ”pohjoismaisuus” syntyisi nimenomaan ruotsin osaamisella, eikö suomi ole aivan yhtä pohjoismainen kieli?
  16. Ruotsihan on niin helppoa, että koko riita asiasta on turha – Todellisuudessa ihmisillä on erilaisia lahjakkuuksia ja siksi eri ihmisille eri asiat ovat helppoja tai vaikeita. Toisekseen mitään aineita ei opiskella koulussa sillä perusteella, että ne ovat helppoja, vaan syynä täytyy olla käytännön tarve.
  17. Pakkoruotsi on välttämätöntä elävän kaksikielisyyden ylläpitämiseksi – Tämäkään perustelu ei pohjaudu minkäänlaiseen osaamistarpeeseen tai yleiseen hyötyyn, vaan on poliittinen tavoite ylläpitää pakkotoimenpitein maamme kaksikielisyyttä. Mielenkiintoisinta väitteessä on, että se olettaa niin sanotun ”elävän” kaksikielisyyden itse asiassa perustuvan keinotekoiseen pakkoon. Tavoite on kuitenkin sekä mahdoton että moraaliton. Pakkoruotsin oppimistulokset ovat heikot, eikä suomenkielisiä suomalaisia ole kyetty edes yli 40 vuoden pakkoruotsin opintojen jälkeen muuttamaan kaksikielisiksi.
  18. Ja viimein, ”Ruotsin opiskelu ei ole pois mistään muusta” – Väärin, aika ja resurssit ovat todellisuudessa rajallisia. Jokainen opetustunti on siten pois jostain muusta, jota potentiaalisesti olisi voitu tehdä samaan aikaan. Juuri tämän takia on kaikille pakollisille aineille oltava selkeät järkiperusteet, jotta aika ja resurssit käytetään mahdollisimman hyödyllisesti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (167 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Aloitan toteamalla, että olen Terhon kanssa yksimielinen toisen kotimaisen kielen[kin] pakollisuuden poistamisesta. Jostain ihmeen syystä hän puhuu vain ruotsi, eikä ollenkaan suomen kielestä. Oletan tuon kuitenkin olevan vain populistista retoriikkaa, joten ei hirttäydytä siihen.

Lukiossa opiskeleminen on vapaaehtoista. En näe perustetta sille, että lukiossa olisi pakollisia oppiaineita. Toki ylioppilaskirjoituksiin voidaan sisällyttää pakollisia aineita, jos haluamme säilyttää ylioppilastutkinnon yleissivistävän luonteen. Toki monelle tulee käymään niin, että myöhemmin harmittavat nuoruuden valinnat, mutta sama pätee ihan kaikkiin elämän valintoihin. Terho katsoo ulkomaille, kuska se on muodikasta, mutta yhtä lailla asiaa voidaan tarkastella kotimaan kannalta.

Lähes kaikki argumentit käyvät hieman mukaellen kaikkiin aineisiin, joten siihen lienee turha lähteä. Riittänee, että hyöty ja vapaus toteutuvat. Kuka Sampo Terho on arvioimaan mistä kenelläkin on hyötyä? Taas kerran näperrellään jonkin näennäisuudistuksen parissa, kun pitäisi kyseenalaistaa koko rakenne.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Suomalaisuuden liiton tehtävänä on vaalia suomen kieltä mikä tietenkin selittää sen, että Terho ei puhu suomen kielestä. Minulle on vähän epäselvää, miten juuri kaikille yhteisen ruotsin opiskelun vastustamisella ajetaan liiton muuta tehtävää, joka on "(vaalia) suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta."

Minä todella haluaisin tietää, poistuisiko "pakkosuomi" kielivapauden yhteydessä ruotsinkielisiltå. Samat argumentithan koskevat heitä mutta siinä on paradoksi: Jos halutaan lopettaa kaikille yhteinen suomen opiskelu, ollaan ristiriidassa suomen kielen vaalimisen kanssa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Näinhän tuo menee, mutta elämä on valintoja. (pun intended)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Jos loogisia ollaan, niin luonnollisesti vapaa kielivalinta tarkoittaisi myös "pakkosuomen" poistumista ruotsinkielisiltä, ainakin paperilla.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #6

Tuo nimenomaan olisi loogista.
Minusta olisi hyvä jos näissä esityksissä otettaisiin huomioon kokonaisuus eikä vain yksi viipale siitä. Asian typistäminen opintosuunnitelman yhden pari viikkotuntia vievän aineen vastustamiseen ei oikein johda mihinkään. Joku puhuu "pakkosuomesta" toinen "pakkoenglannista", kolmas "täydellisestä kielivapaudesta" mikä toisille merkitsee pakollista kieltenopiskelua mutta kielen saa vapaasti valita, toisille sitä että ei ole pakko opiskella mitään kieltä.

Helpottaisi asiasta keskustelemista jos olisi tiedossa, mitä kulloinkin kielivapaudella tarkoitetaan. Tuntuu että se tarkoittaa vain kaikille yhteisestä ruotsista luopumista.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #9

Voisin kuvitella, että sekaannus johtuu siitä ettei ole olemassa mitään yhtä ja ainoaa konsensusesitystä, vaan kaikilla on omanlaisensa tavoitteet.

Oma mielipiteeni on, että paras ratkaisu olisi vapaa kielivalinta siten, että oma äidinkieli on kaikille pakollinen, ja muita kieliä pitää (tarjonnan puitteissa toki) valita tietty tuntimäärä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #13

Näin se sekaannus syntyy. Käsitämme nähtävästi termit eri tavoin.

Tuossahan on tuon vapaa valinta vs. valinnaisuus -sekaannuksen lisäksi vielä toinen potentiaalinen sekaannuksen aihe. Tarkoitatko äidinkieltä sananmukaisesti, vai koulun äidinkieleksi kutsuttua oppiainetta.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #16

No tuokin vielä :-) Ymmärtääkseni äidinkielellä ja koulun äidinkieleksi kutsutulla oppiaineella on melko vahva yhteys.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #26

Näin oletinkin, mutta näissä keskusteluissa olen vapaan valinnan kannattajana välillä törmännyt toiseenkin argumenttiin. Äidinkieli on kuulemma niin tärkeä osa identiteettiä, ettei se voi olla vapaaehtoista. Tuota en ymmärrä ollenkaan, mutta koulun [pää]opetuskielen pakollisuuden ymmärrän käytännöllisyyssyistä. Yhtä lailla tuo ihanne vapaasta kielivalinnasta typistynee käytännössä vapaaehtoisiksi kieliksi.

Timo Ala-Harja Vastaus kommenttiin #16

Mihin oikeastaan pyrit tuolla saivartelulla.Mikä on kantasi pakolliseen ruotsin petukseen?.Ei enempää eikä vähempää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #38

Et ilmeisesti lukenut kommenttiani #1, tai kommenttia #30. Ilmaisin kantani molemmissa, miksi kysyt?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #38

Pyrkii vaan sotkemaan selvää asiaa.
Ruotsi on maailmassa niin pieni ja turha kieli, ettei sen pakollisuutta voi millään puolustella.
Jos yhtään kantaa huolta suomalaisten pärjämisestä ymmärtää luopua pakkoruotsista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #9

Pakollisuus lienee selvä termi. Mielestäni muuten termien pitäisi olla ika lailla selkeitä, mutta toki olen itsekin yllättävän usein törmännyt näissä sekaannukseen.

valinnainen kieli = saat valita tarjolla olevista kielistä määritellyn määrän opiskeltavia kieliä
vapaaehtoinen kieli = saat valita mitä kieliä luet tarjolla olevista kielistä
vapaa kielivalinta = saat valita mitä kieliä luet

Kahdessa viimeisessä yksi vaihtoehto on tietysti olla lukematta

Timo Ala-Harja Vastaus kommenttiin #14

What is your point?Yuor honest opinion about question?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #40

Pointtini on, että termien yhteneväinen käyttö edistää keskustelua. Vähän samaan tapaan kuin että molemmat keskustelijat käyttävät kieltä, jota toinen ymmärtää.

Mihin kysymykseen viittaat?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #45

"Vähän samaan tapaan kuin että molemmat keskustelijat käyttävät kieltä, jota toinen ymmärtää."

Ihan uteliaisuudesta, mikähän se kieli mielestäsi Suomessa yleisesti olisi?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #98

Sehän riippuu tilanteesta. Itse käytän päivittäin suomea, ruotsia ja englantia. Kun asiaa ajattelen, niin järjestys saattaa määrällisesti itse asiassa olla päinvastainen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #100

Koska tiesin taipumuksesi saivarteluun niin kysyin mikä kieli Suomessa olisi YLEISESTI hyödyllisin kommunikointiin?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #109

En osaa sanoa. Kovin moni tuntuu esittävän englantia hyödyllisimmäksi. Silloin oletettavasti hyöty nähdään rahallisena arvona. Itse lähestyn kielikysymystä, ainakin kansalliskieliemme osalta, lähinnä kulttuurisesta näkökulmasta. Silloin Suomi nousee ykköseksi, mutta ruotsi on vahvana kakkosena, eikä vieraille kielille jää kuin statistin rooli. Kolmas tapa tarkastella asiaa on henkilöperspektiivistä, jolloin äidinkieli luonnollisesti "ajattelun kielenä" vienee voiton.

Kysymyksesi vastaus riippuu siis aika lailla hyödyn määritelmästä. Itselleni tuo kysymys on aika lailla yhdentekevä, koska vapaan valinnan myötä kukin voisi valita juuri ne kielet, jotka hyödylliseksi kokee. Miksi kysyit?

p.s. Mitä muuten itse tarkoitat hyödyllä? Suurinta osaajien lukumäärää, taloudellista hyödyntämispotentiaalia, kulttuuriperimän arvoa, vai jotain muuta?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #110

"Kysymyksesi vastaus riippuu siis aika lailla hyödyn määritelmästä."

Eikä riipu vaan käytännöllisyydestä ja todellisuudesta jota yrität kierrellä kuin kissa kuumaa puuroa. Ihan sama olisi kysyä parasta kieltä kommunikaatioon Ruotsissa tai Lontoossa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #115

Tai Moskovassa, vai mitä Makkonen?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #115

Tarkoitit siis ilmeisesti, että mitä kieltä osaa lukumääräisesti suurin joukko? (sic!)

Anteeksi etten ymmärtänyt kysymystäsi. Kaikista mahdollisista tulkintavaihtoehdoista tuo ei juolahtanut edes mieleeni. En tajunnut että edes sinä kysyisit sellaista. Sanotaan se nyt kuitenkin varmuuden vuoksi, ettei jää epäselvyyttä, Suomessa se on suomi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #118

Ehkä ensimmäinen kerta kun suosittelin kommenttiasi. Kaikki eivät opi nopeasti, toiset ei koskaan.

Max Jussila Vastaus kommenttiin #40

Aika heikoissa kantimissa näyttää olevan kielten opetus Suomessa...

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra Vastaus kommenttiin #6

Se on loogista vain valinnanvapauden suhteen, mutta argumentit joilla "pakkoruotsi" halutaan vain yhdeksi opiskeltavaksi kieleksi muiden joukkoon ovat toiset kuin mahdollisen "pakkosuomen" poistaminen ruotsinkielisiltä. Ilman suomen kieltä on Suomessa ruotsinkielisen vaikea pärjätä, suomenkielinen taas voi hyvinkin välttyä ruotsin kielen käytöltä. Ruotsinkielisen suomen kielen osaamattomuus haittaa siis huomattavasti enemmän hänen elämäänsä Suomessa kuin suomenkielisen puuttuva ruotsin taito.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #66

En edelleenkään ymmärrä ongelmaa. Vapaan kielivalinnan tarkoitus on juuri se, että jokainen saa valita itselleen hyödyllisimmät kielet. Jos joku kokee ruotsin (tai suomen) osaamisen tärkeäksi, hän valitsee sen.

Vai tarkoititko kenties, että meillä on "pakkoruotsi" juuri siksi, että suomenkieliset eivät kärsisi juuri lainkaan siitä etteivät opiskele ruotsia, kun taas ruotsinkielisille suomen taidon puute olisi merkittävä haitta? Samaa kurjuutta pitää pakolla jakaa kaikille?

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra Vastaus kommenttiin #96

Sitä minä juuri tarkoitin, mitä epäilet, mutta en sanoisi sitä kurjuuden jakamiseksi. Koululla on tehtävä: antaa valmiudet meidän yhteiskunnassemme pärjäämiseen. Sen takia argumentit "pakkoruotsin" vapaaehtoistamiseksi eivät ole symmetrisiä "pakkosuomen" opiskelusta pääsemiseksi. Ruotsinkieliset tarvitsevat enemmän suomen kieltä Suomalaisessa yhteiskunnassa toimiakseen kuin suomenkieliset ruotsin kieltä.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen Vastaus kommenttiin #6

"!Jos loogisia ollaan, niin luonnollisesti vapaa kielivalinta tarkoittaisi myös pakkosuomen" poistumista ruotsinkielisiltä, ainakin paperilla."

Asummehan suomessa ?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #82

Eli vastustat toisen kotimaisen pakollisuuden poistamista?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Sampo Terholta hyvä ja asiallinen kirjoitus. Itse kannatan molempien kotimaisten kielten vapaaehtoisuutta. Suomalaisten monikielisyys ei toteudu, jos pidetään sitkeästi kiinni molempien kahden pienen marginaalikielen pakkoa.

Kokonaisuudistus olisi tietysti tarpeen, mutta vanholliset piirit eivät näytä luopuvan "historiallisesta muististaan" kovinkaan vähällä. Perustuslakihan ei edes vaadi koko kansalle kaksikielisyyttä, vaan vain virkamiehille riittävää taitoa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Olisi outoa jos äidinkieli muutettaisiin vapaaehtoiseksi.
Muistelenko Kaija oikein, että kannatat kuitenkin "pakkoenglantia"?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #7

Hei Janne, muistat ihan oikein, että olen pakkoenglannin kannalla ja myöskin kannatan Ruotsin - ja Ahvenanmaan kielipolitiikkaa. Oman äidinkielen ja englannin lisäksi olisi valittava lisäksi yksi vapaavalintainen vieras kieli.

Poikkeuksena voisi jotkut oppilaat anoa vapautusta toisesta vieraastakielestä ja opiskella vain äidinkielen lisäksi englantia koko kouluelämänsä ajan. Tämähän on tätä ns. Ruotsinmallia, joka on varsin hyvä malli heille, joille kaksi vierasta kieltä on liikaa. Näin välttyisimme ehkä myös osittain näistä lukuisista koulupudokkaista, joille nykymalli on liian kuormittava ja raskas? Tätä ainakin monet opettajat ovat sitä suositelleet ongelman vähentämiseen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #24

Eikö tuo ole nykykäytäntö, että jos on oppimisvaikeuksia voidaan vapauttaa?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #25

Eli, jos oppilas sanoo, että ei millään opi tätä ruotsia, niin hänet voidaan vapauttaa siitä?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #29

Käytännössä käsittääkseni juuri näin. Tosin aloite taitaa yleensä tulla opettajalta/kuraattorilta/terveydenhoitajalta, kun on aika aloittaa uuden kielen opiskelu. Yleensä vanhemmille vakava paikka...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #25

Max: "Eikö tuo ole nykykäytäntö, että jos on oppimisvaikeuksia voidaan vapauttaa?"

En ole tästä käytännöstä koskaan ennen edes kuullut. Tiedän vain armovitoset, mutta minusta sihen käytetty aika mikä menee nyt vain liian monilla ruotsintunnin häiriköintiin, ja olisi joillakin oppilailla hyödyllisempää opiskella sekin aika englantia?

Kuten tunnettua, niin englanti on lähes koko maailmassa juuri nuorison eniten käyttämä kieli ja siksi sitä myöskin kaikki oppivat. Hyötynäkökohtia ymmärtävät hyvin jo nuoretkin. Peruskoulussa englantia ja ruotsia luetaan sama viikkotuntimäärä, mutta vain englantia meillä useimmat vain oppivat. Eikö sekin puhu turhaa pakkoa vastaan?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #46

En oikein ymmärrä miksi kysyt? Olen mielestäni hyvin selkeästi ilmaissut kielteisen kantani oppiaineiden pakollisuuteen, kielet mukaan lukien.

Kun nyt kerran kysyt, niin tuo on kuitenkin argumenteista sieltä heikoimmasta päästä. Useimmat meistä joutuvat opettelemaan asioita, jotka eivät tunnu hauskoilta tai erityisen hyödyllisiltä. Minä olen vain siirtämässä vastuun noiden tärkeiden asioiden valinnasta yhteiskunnalta vanhemmille ja myöhäisemmässä vaiheessa opiskelijalle itselleen.

Ironista että puhut turhasta pakosta, mutta haluat pakolliseksi kielen jota uskot kaikkien haluavan opiskella. Luulisi tuon olevan niin turhan pakon kuin voi olla?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #46

"...englanti on lähes koko maailmassa juuri nuorison eniten käyttämä kieli...".
On myös kauppakieli. Harakatkin nauravat, jos joku kauppamies yrittää myydä pakkoruotsilla minne tahansa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Sanot kannattavasi molempien kielten vapaaehtoisuutta, mutta sitten näyttäisit seuraavassa virkkeessä vaihtavan katsantokantaa, kun argumenttisi onkin ettei molempien tule olla pakollisia. Kannatatko siis vapaata valintaa vai pakollisuutta?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Pakkoruotsille on yhtä hyvät perustelut kuin Alkon monopolille.

Valtaväestön kyykytys ja nöyryyttäminen.

Ruotsin kansainvälisissä yhtiöissä on virallien kieli englansti.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Pakkoruotsin tilalle voitaisiin valinnanvapauden nimeen asettaa valittavaksi joko Ruotsinkieli, tai Esperanto.

Esperanto on globaali tulevaisuuden kieli, tai ainakin pitäisi olla. On oltava yhteinen kieli, joka tekee meistä yhdenvertaisia. Suomalainen joutuu yleensä aina altavastaajaksi, kun joutuu kisaan, jossa muut puhuvat käyttökieltä äidinkielenään.

Esperanto tekee meistä kaikista E-tankeroita, ainakin ensi alkuun. Kyllä se siitä sitten.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#102
Hyvä englannin kielen taito ja latina riittävät maailmalla. Kiina olisi avuksi.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #104

Tasa-arvo taataan vain kielellä, joka ei ole kenenkään äidinkieli?????, siis kotikieli.
Kyllä joidenkin kääpiövaltioiden, kuten Suomi ja Eesti pitäisi alkaa lobbailu esperanton suuntaan.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #162

Esperanto oli ja meni.
Ja kuten sen nimikin ilmaisee, sen oppiminen on helpompaa romaanisten kielten puhujille.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #165

Esperanto elää ja voi hyvin. Esperantolle pitää vaan ohjastaa uutta suuntaa maailman yleiskieleksi.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Muista miten Länsi-Helsingin Perussuomalaisten keskustelutilaisuudessa, ennen puoluekokousta, jossa valittiin puolueelle uusi puheenjohtaja, blogisti kertoi noudattavansa jäsenäänestyksen demokraattista tulosta. Nyt jälkikäteen näemme minkälaisesta huijauksesta olikaan kyse ja voimme vain miettiä mitkä ovat motiivit tällekin kirjoitukselle? Varmaankin se että saisi pitää paikkansa seuraavien vaalienkin jälkeen?

Aivan varmana voidaan kuitenkin pitää sitä, että blogistin takki kääntyy ihan mihin suuntaan tahansa, eikä hänen sanomisiinsa voida luottaa lainkaan. Tässäkään tuskin on tarkoitus oikeasti edes yrittää puuttua pakkoruotsiin, vaan yrittää kerätä irtopisteitä, puhumalla sitä mitä enemmistö kansalaisista on mieltä.

Ihmetyttää että ministerien tulisi olla rehellisiä ja luotettavia, mutta nyt meillä on useita ministereitä, jotka ovat saaneet petoksella ministerinpaikkansa.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Aina se on niin mukavaa kommentoida ohi, jotenkin se ei yllätä, taas kerran on maailma petetty, voi persurukkia.

Muuten tuo puhe on tuollaista löysää tuuleenhuutelua, vailla mitään todellisuuspohjaa.

Itse asiaan, niin ruotsinkieli pitäisi nykyaikana olla ihan samalla viivalla muidenkin vieraiden kielien kanssa. Opiskelijan valinnasta pitää olla kysymys.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

"Muuten tuo puhe on tuollaista löysää tuuleenhuutelua, vailla mitään todellisuuspohjaa."

Olisin mielelläni kuullut, missä kohtaa todellisuuspohja petti? Eli mikä kommentissani ei pitänyt paikkaansa?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Jos rajoitutaan puhumaan pelkästä pakkoruotsista, näkökulma jää kovin kapeaksi, kun oikeasti pitäisi puhua Suomen koulujen kieliohjelmasta eli siitä, minkä kielten taitoa me tarvitsemme ja miten laajaan kieliohjelmaan tuntikehyksistä löytyy resursseja. Käytännössä tarvitsemme vain yhden pakollisen kielen ja se on englanti, joka on nykyajan lingua franca. Sen jälkeen tulevat ruotsi, saksa, espanja, ranska, kiina ja venäjä. Näistä kiina on maailman puhutuin kieli ja espanja neljänneksi puhutuin. Niiden kohdalla koulujemme kieliohjelmassa on ammottava aukko. Kun katsomme, minkä kielten taitoja tarvitsemme nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa, ruotsin ylikorostunut asema on täysin kestämätön.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ilman pakollisuuttakin englannin asema on tällä hetkellä täysin ylivoimainen. Ei vain opetuksessa vaan tieteessä, viihteessä, tietotekniikassa ja oikeastaan kaikessa arjessa. En keksi yhtään syytä, miksi englannin tulisi olla pakollinen.

Itse asiassa, jos seuraa "pakkoruotsikeskustelua", yleinen argumentti on että pakollisuus heikentää opiskelumotivaatiota. Miksi argumentti ei toimisi englannin suhteen, jos se kerran (muka) toimii ruotsin suhteen?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Älä Janne leiki nyt tyhmää, fiksu mies!

Kaikki nuoret haluavat opiskella ja myöskin oppia nykyään englantia, kun kaikki heille tärkeät asiat ovat englanniksi. Muuta motivaatiota ei edes tarvita:)
Se ei ole hyödytön ja käyttämätön kieli kellekään, kun lähes kaikki sitä myöskin osaavat ja opiskelevat. Eli se on myöskin itseään vahvistava kieli aina vain enemmän.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #48

"Kaikki haluavat oppia englantia joten hei, säädetään se pakolliseksi."

En nyt yhtään seuraa logiikkaasi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #50

Heh, heh Janne. Kysy sitä logiikkaa myöskin ruotsalaisilta tai ahvenanmaalaisilta:)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #48

Pakon kannalta on täysin yhdentekevää haluavatko kaikki opiskella englantia. Sinun pitäisi osata perustella miksi sen pitää olla pakollista ja tuolla kommentilla perustelet vain pakon turhuutta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #51

Max, ei tästä kysymyksestä näytä pääsevän millään eroon? :) Kohta kaipaan rautalankaa, tai parempaa ilmaisukykyä, kuin mitä minulla on.

Ei pakko ole tässä tapauksessa turha minun mielestäni, kun aina voi olla joku pieni vähemmistö, joka ei sitä pakkoenglantia halua, tai ei vain ymmärrä omaa parastaan. Sama ongelma voisi olla esimerkiksi matematiikassa? Joku ei itse ymmärrä aineen pakkoa ja sen taidon tärkeyttä, joten sen pitää olla silloin myöskin pakollista.

Siis kiitolliset oppilaat, jotka haluavat pysyä kuitenkin mukana ajanhengessä ja "maailman" yhteisessä kielessä, - huomaavat ehkä vasta jälkikäteen, että mikä idea tässä pakossa olikaan. Ainakin pärjäävät maailmalla paremmin kuin joillain muulla vähemmän puhutulla vieraalla kielellä. Arvo sekin, jota ei voi väheksyä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #59

"Joku ei itse ymmärrä aineen pakkoa ja sen taidon tärkeyttä, joten sen pitää olla silloin myöskin pakollista."

Öhh, argumentoitko juuri pakkoruotsin puolesta?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #60

Se on katsos Janne erilainen pakko, jos se tukee omaa näkemystä. Se ei ole tavallaan pakko kuin niille jotka sitä vastustavat, vai miten tämä nyt olikaan...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #60

Tarkoitin tietysti pakkoenglannnin tärkeyttä tänään tässä globaalissa maailmassa ja uskoisin ainakin kaikkien nuorten olevan ihan samaa mieltä. Nähtävästi en osaa mitään ilmaista niin, että se teidän kahden sankariruotsittajien taholta olisi tyydyttävää:)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #105

Nähtävästi en osaa mitään ilmaista niin, että se teidän kahden sankariruotsittajien taholta olisi tyydyttävää

Tuo taitaa kyllä olla totta. Mikä täydellisen valinnanvapauden kannattamisessa on mielestäsi ruotsittamista?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #105

Valitettavasti et todellakaan pysty ilmaisemaan itseäsi hyvin. Olet sekä vapaan valinnan että pakollisuuden puolustaja? Ristiriitaista?

Ihan vain kiinnostuksesta: oletko toisen kotimaisen pakollisuuden poistamisen puolestapuhuja kuten minä vai ainoastaan pakollisen ruotsin poistaja? Eli pitäisikö sinun mielestäsi suomen kielen yhä olla pakollinen ruotsinkielisissä kouluissa?

Tämä nimittäin kertoisi hyvin paljon ajattelutavatstasi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #116

Johan, ei pitäisi olla pakkosuomea myöskään ruotsinkielisissä kouluissa. Olen pakollisuuden kannalla vain niissä aineissa, joista kaikilla on hyötyä jokaisella elämänalueellaan ja myöskin sivistyksellinen puoli on minusta tärkeää.

Siihen kuuluisivat ainakin matematiikka, äidinkieli, historia, ja vieraana kielenä ainakin ehdottomasti englanti. Toinenkin vieras kieli olisi myös kyllä hyvin toivottavaa suurimmalle osalle kansalaisista. Mahdoinko nyt unohtaa vielä jonkun tärkeän aineen näin jo saunakaljani juoneena? Öitä ja kivaa iltaa vaan kaikille vielä toivotellen:)

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #141

Kiitoksia vastauksestasi! Olen monessa asiassa täysin samaa mieltä kanssasi eli esimerkikisi äidinkieli ja matematiikka perusaineina ovat mielestäni todellakin välttämättömiä.

En kylläkään ole samaa mieltä kanssasi siitä, että englannin pitäisi olla pakollinen. Oikeastaan pidän tätä lähinnä säästötoimenpiteenä. Katsos, kun kuntien pitää järjestää kielten opetusta, sitä halvemmaksi se tulee, mitä pienempi kielivalikoima on.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #145

Toisaalta Johan meillä pitää olla kaikilla kansalaisilla joku yhteinenkin kieli ja koska aikoinaan esperanto ei ottanut tulta, niin englanti on nyt ottanut sen paikan kaikkein parhaiten.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #149

On ja ei ole. Siinähän se ongelma onkin. Ja nyt puhun henkilönä, joka todellakin osaa englantia erittäin hyvin. Useimmat Pohjoismaissa osaavat sitä jonkin verran, mutta eivät niin hyvin, että se olisi jotenkin samalla tasolla kuin se oma äidinkieli.

Eli englanti ei riitä tällä hetkellä lingua francana, jos haluaa ilmaista itseään riittävästi. Sitä se ei oikeastaan koskaan tule myöskään olemaan. Tämä on minun oma mielipiteeni kielten ammattilaisena.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #105

Anna Kaija olla. Ei noita pakkoruotsiuskovaisia mikään käännä. Ovat kuin muutkin hihhulit.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #120

Kerro nyt Pekka sinäkin, millä logiikalla täydellisen valinnanvapauden ajaminen puolustaa pakollisuutta?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #121

Enpä taida osallistua saivarteluun.
Blogin idea on, että pakkoruotsi on kiellettävä ei vaan turhana, vaan jopa haitallisena.
En tiedä mitä Terho oikeasti tarkoittaa ja haluaa, mutta puhuu (eli kirjoittaa) hyvin.
Englannilla pärjää tällä pallolla n. 4.000 miljoonan ihmisen kanssa. Pakkoruotsilla vain n. 0,3 miljoonan.
Turha mikä turha.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #125

Nimittelet minua ja kun kysyn perustelua, sanot että etpä taida osallistua saivarteluun. Sietäisit hävetä!

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #129

Anteeksi nimittelystä. Provosoiduin liikaa saivartelusta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #133

Kiitos. Sitten vielä se tärkein, eli syy miksi loukkaannuin nimittelystä. Väitit mielipidettäni jo toistamiseen tässä keskusteluketjussa päinvastaiseksi kuin se on. En osaa sanoa mistä tuon olet päätellyt, mutta lue vaikka kommentti #1. Sen pitäisi olla päivänselvä.

Mitä saivarteluun tulee, niin keskustelussa kieliopintojen pakollisuudesta, perustelujen penääminen pakollisuuden esittämiselle, henkilöltä joka toisaalta ilmoittaa kannattavansa valinnanvapautta, ei ole saivartelua. Se on aiheen ytimessä keskustelemista.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #134

Luin kommenttisi #1.
"Jostain ihmeen syystä hän puhuu vain ruotsi, eikä ollenkaan suomen kielestä".
Menin lankaan. Juuri noin yleensä aloittaa pakkoruotsin fanaattinen kannattaja tarjoten uudeksi pakoksi esim. venäjää. Tietää hyvin, ettei sellainen tarjous mene läpi, joten kyseessä on silloin pelkkä hämäys ja saivartelu.
Jatkat kirjoittaen "En näe perustetta sille, että lukiossa olisi pakollisia oppiaineita".
Tuon tulkitsin niin, että jos ruotsi ei saa olla pakollinen ei sitä saa olla esim. matematiikkakaan. Aivan pölöä. Esim. matikan pitää olla pakollinen. Lapset eivät ehkä ymmärrä sitä ääritärkeän somettelun keskellä, mutta kyllä he sitä isona tarvitsevat ja vanhempien on varmistettava, että he sitä myös oppivat.
"Kuka Sampo Terho on arvioimaan mistä kenelläkin on hyötyä?".
Joissain asioissa jopa Terhon arvio tärkeästä ja turhasta voi olla lasten arviota parempi. Nyt Terho ei ole määritellyt tärkeitä, vaan turhia, kuten pakkoruotsi.
Se kuuluisa ja paljon puhuttu ensivaikutelma taisi viedä minut metsään. Alunperin en aikonut lukea poliitikon blogia ollenkaan ja kun siihen kuitenkin ryhdyin tein sen hyppien ja huolimattomasti.
Sorry. Jos jotain tekee se pitäisi tehdä hyvin. Nyt en tehnyt.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #139

Ei minun kanssani tarvitse olla valinnaisuudesta tai vapaaehtoisuudesta samaa mieltä, kunhan ei kutsu pakottajaksi. :)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #120

Kiitos Pekka-kulta huolenpidostasi, mutta kyllä minä aina näille herroille pärjään, enkä menetä yöuniani niiden vuoksi koskaan. :)

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #105

Koska et ole vastannut tähän, pistän tämän uudestaan:

"Ihan vain kiinnostuksesta: oletko toisen kotimaisen pakollisuuden poistamisen puolestapuhuja kuten minä vai ainoastaan pakollisen ruotsin poistaja? Eli pitäisikö sinun mielestäsi suomen kielen yhä olla pakollinen ruotsinkielisissä kouluissa?"

Voisitko Kaija ystävällisesti vastata tähän kysymykseen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #138

Hei Johan, vastasin jo, mutta huomasin kysymyksesi vasta saunassa käyntini jälkeen. Tietysti kannatan molemminpuolista pakon poistoa. Olen usein todennut, että kahden pienen marginaalikielen opiskelu on turhaa, kun tärkeämpiäkin vieraita kieliä on joka oven takana odottamassa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#12
Suomen tilanne naapurimaiden kielten kannalta on todella hyvä.

Ruotsin junttimurretta puhuu 300.000 ihmistä. Venäjää äidinkielenään 100.000 henkilöä ja Viroa n. 40.000 henkilöä.

Aasialaisia kieliä äidinkielenään puhuvia on paljon suomalaisissa suurissa yrityksissä.

Kielet eivät ole Suomen ongelma, vaan surkea talousosaaminen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Itse lisäisin tärkeiden kielten listalle suomen, lähinnä kulttuurisista ja historiallisista syistä, vaikka se muuten toki on pelkkä kuriositeetti.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

"Jos suomen kielen alistettua ja sorrettua asemaa tarkastelee historian valossa, niin huomaa, että korkeasti sivistyneillä, viisailla ja lahjakkailla ruotsalaisilla oli satoja vuosia aikaa osoittaa syvää viisauttaan ja jalouttaan antamalla Suomen alueen suomen kielelle ja suomenkieliselle tasavertaiset oikeudet hallinto- ja virkakieleksi ruotsin rinnalle. Sitä he eivät koskaan tehneet. Ruotsinkielinen eliitti ei tunnustanut eikä tunnistanut halvan rahvaan kieltä.Ruotsinkielisellä eliitillä oli satoja vuosia kaikki valtit, keinot, mahdollisuudet ja tieto ja sivistys tunnustaa suomen kielen asema, mutta sitä eivät koskaan tehneet. Mitä siis tiedolla tekee, jos järki puuttuu?"

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #39

Isien synnit ilmeisesti sai kommentoimaan noin juuri minulle? Ironista kyllä, olen tuon tarkastelun valossa sorretun rahvaan jälkeläinen. Sukuni on kotoisin Laihialta. Ensimmäinen sukunimeäni kantanut otti sen, kun opiskeli Turussa teologiaa. Olemme siis käytännössä pakkoruotsitettuja. Siitä huolimatta arvostan myös ruotsin kieltä, samasta syystä kuin arvostan suomea.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #39

Kansallisuusaate ja siihen liittyvä suomen kielen nostaminen rahvaan kielestä sille kuuluvaan asemaan sai alkunsa 1800-luvulla. Ketkä mahtoivat olla sen takana?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #68

Esitin kommenttia #39 koskien kysymyksen Jairi Paloselle kommentissani #68.
En saanut vastausta. Tästä on pääteltävä, että hän perustaa väitteensä tietämättömyydelle.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Millä tavalla tämä vapaa kielivalinta toteutuisi esimerkiksi Alajärvellä? Saisiko lukiolainen itse päättää lukeeko Saksaa ja Espanjaa Kiinan ja Englannin sijaan?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Tjaa, Alajärvellä näyttäisi tällä hetkellä olevan lukiossa tarjolla englanti, ruotsi, saksa, venäjä, ranska, espanja, joten Alajärvellä lukiolainen saisi (ainakin lyhyellä aikavälillä) valita kielensä noista.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Osui ja upposi. Minun olisi varmaankin kannattanut tarkistaa Alajärven tilanne ennen kommentointia...

Käyttäjän jvht297 kuva
Juuso Tuunanen

Tosin espanjanopetuksen osalta tarjolla on vain kolme kurssia, jotka itsessään tuskin vielä antavat kovinkaan kummoisia valmiuksia kielen käytölle.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #76

Jaa, no ei sitten mitään. Jos espanjaa tarjotaan tällä hetkellä kolme kurssia, niitä ei varmaan sitten millään voi lisätä.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Luulen ettö 5/6 kansasta olisi saatavissa seuraavan ajatuksen taakse:

Suomi yksikieliseksi, tasa-arvo taataan opettamalla kaikille suomen kieli.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Osut asian ytimeen Heikki. Juuri noin pitäisi toimia. Lähes kaikki ruotsinkieliset osaavat sujuvasti suomea jo nytkin.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Kaikilla ruotsia äidinkielenään puhuvilla suomalaisilla on tällä hetkellä "pakkosuomi". Se on oikeastaan yksikielisyyden vastakohta.

Hyötyniemen "Suomi yksikieliseksi" olisi saavutettavissa vain lopettamalla aktiivisesti suomenruotsalaisten oma kulttuuri ja kieli. Olen varma, että 5/6 suomalaisista ei olisi tuon takana.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Eli olet kuin ruotsalaiset! Siellähän Pohjois-Ruotsista "siivottiin pois" suomen kieli suurimmalta osin juuri tuolla perusteella: kun kaikki osaavat ruotsia, olemme tasa-arvoisia...

Toivon mukaan sinun mukainen maailma ei koskaan toteudu. Oletko koskaan ajatellut asioita muuten kuin sinun enemmistönäkökulmastasi?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Näen sieluni silmin miten Sinisten ajatusmyssyssä on kuumeisesti pohdittu, miten saadaan villittyä porukkaa jättämään Persujen uppoluksiin ajautuvaa laivaa. Haa, kaivetaan torpattu pakkoruotsi-härdelli. Ei siitä mitään konkreettista hyötyä ole, mutta toimii varmasti kuin hunajapurkki.

Juuri kun aloin vähän sympata Sinisten uhkarohkeaa temppua, lässähti tämäkin hohto.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Minun muistini mukaan Sampo Terho on kirjoittanut täällä Puheenvuorossa pakkoruotsista jo monia vuosia, ja myöskin meidän espoolaisten omassa lehdessä Länsiväylässä. Uusi aihe se ei siis rehellisyyden nimissä hänellä ole, jottei nyt totuus kokonaan unohtuisi.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Tosi on, Kaija-kuomasein. Mutta vuosiin hän ei ole kirjoittanut Usariin tästä aiheesta vaan maahanmuutosta, terrorismissta ja EU:sta. Ei ole mikään sattuma että Suomalaisuuden Liiton mies vetää tämän ässän hihastaan kun PS ja Siniset nahistelevat verissä päin.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #28
    "...PS ja Siniset nahistelevat verissä päin."

Ja PS:n gallupkannatus on 7-kertainen.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #31

Argumentti alleviivaa vastakkainasettelua. Ei haittaa vaikka itsellä menee huonosti kunhan vastapuolella menee vielä huonommin.

Tulee mieleen riitelevä vastaeronnut pariskunta, jossa molemmat osapuolet pyrkivät mollaamaan toista yhteisille kavereille ja käyvät oikeutta perheen koirasta. Sellaista on ihan helvetin nolo seurata sivusta.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen Vastaus kommenttiin #31

Mutta kannatuksen pudotus huimasti jyrkempi.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #35
Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #36

Eikö noista yksi ole noussut tyhjästä ja vain toinen laskenut?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #31
Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #42
Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #28

Hei Petra. Innostuin kaivamaan Terhon viimeisimpiä Usarin blogeja ja totta tosiaan hän on viimeksi täällä kirjoittanut pakkoruotsista helmikuussa 2015. Sitä edellinen oli taas syksyllä 2014. Kauemmaksi en viitsinyt kaivella.

25.2.2015 18:47 Sampo Terho Kansanedustaja
Kymmenen kuukautta sitten eduskunnalle jätetty kansalaisaloite ruotsin vapaaehtoisen opiskelun puolesta eteni tänään vaiheeseen, jossa sivistysvaliokunta antoi oman mietintönsä aloitteesta. Valiokunta esittää aloitteen hylkäämistä, mutta...

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

*Koitan välttyä kiusaukselta mutta en onnistu*

Pakkosituille ei järkiperusteluja

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Tässä meidän nykyisessä niin sanotussa läntisessä demokratiassa saamme äänestää aina muutaman vuoden välein, ja vaalien välillä saamme ihan vapaasti valittaa siitä, kuinka surkeita päätöksiä valitsemamme poliitikot tekevät. Niin sanottu länsimainen demokratia on rahanvaltainen järjestelmä, jossa vaalit ovat pelkkää viihdettä ja sirkusta.Valta on pienellä rikkaalla RKP:n tukemalla poliittisella eliitillä, vähemmistöllä ihan riippumatta siitä, miten kansa äänestää.Kun pienet puolueet on saatu tappelemaan toisiaan vastaan, niin voi rahakas eliitti nauraa Sitten voimme äänestää uudelleen, vahvat puolueet muodostavat hallituksen ja mikään ei muutu, ja edelleen saamme valittaa ihan vapaasti. Olemmeko suomalaiset vieläkin "mehtäkansaa" Suomi 100-vuotta ja vieläkin historian vanki.

Max Jussila

Kyllä minä ne helvetin hurrit tuosta kommentista ymmärrän, mutta unohdit Suomen n. tuhat juutalaista

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Luin nyt juttulinkin aika pikaisesti, mutta vaikuttaisi siltä, ettei esitys vaikuta nykyisiin virkamiesvaatimuksiin. Tällöin esityksen hyödyt jäävät puolitiehen, koska muiden kielten opiskelu voi myös sulkea uramahdollisuuksia nuorten tulevaisuudessa. Eikö oli suotavaa, että alettaisiin myös miettiä eri viroissa (esim. poliisi) enemmän yksilöllistä osaamista ja laitoksen tarvetta. Esim. virastossa on jo 9 ruotsin (ja/tai suomen) kielen taitoista, niin eikö riittäisi, että kymmenes osaisi näistä kielistä vain toista, jos hän hallitsisi esim. venäjän tai arabian kielen?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Terho huijaa.
TV:ssä oli muutama vuosi sitten "Pakkoruotsi-ilta". Sinne Terhokin oli kutsuttu muka pakkoruotsia vastustamaan. Oli kuitenkin niin laimea ja kannattajia mielistelevä, että eräskin pakkoruotsin kannattaja kävi tilaisuuden jälkeen oikein Terhoa kiittämässä. Halasikin.

Toni Tamminen

Koulutukseen tulisi kuulua pakkoLatina. On erittäin vakava asia huomata, että ihmiskunta on oppinut historiasta ainoastaan yhden asian, eli että emme koskaan opi mitään. Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministerin tulisi kyllä tietää mitä Panem et circenses tämänkin blogin teksti on.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Pakko Ruotsi pois kouluista?
No helppoa Kepu ja kok juoksupojat siniset pyytää nätisti edm.
"poistakaa pakko Ruotsi kouluista"! Lupaatte ettette pistä vastaan Sotessa tms. Kepu,kok lehmäkaupassa -19 asti.

Käyttäjän TeppoOikari kuva
Teppo Oikari

Suomi yksikieliseksi siten, että valtakunnan ainoa virallinen kieli on Jargon.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Sinisten kannatus oli tuoreen kannatusmittauksen mukaan edelleen pohjamudissa.

Kannatusluvuistaan tympääntynyt ministeri Sampo Terho päätti nähtävästi tämän vuoksi vetää esiin salaisen aseensa pakkoruotsin. Tämä on varmaan Terhon tuhannes viidessadaskolmaskymmenesneljäs kirjoitus pakkoruotsista ja sen järkiperusteista.

Eikö mitään uutta aihetta löytynyt?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Terhohan kertoo että hänellä on tapana vuosittain julkaista tuo sama lista.
Metkaa että ministeriasemassa oleva henkilö ei saa muuta aikaiseksi, palataan asiaan vuonna 2018 kun hän taas julkaisee saman listan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Vaikka eihän sinisillä ole kyllä mitään hätää. Tällä hetkellä maan vaikutusvaltaisin yhdistys, jolla on viisi ministeriä, jotka voivat kaataa hallituksen milloin vaan. Todellinen kiristysruuvi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Toisaalta mikään ei muutu, jos siitä ei puhuta. Hyssyttelemällä ei saada koskaan mitään uutta aikaan.

Tosin tämä meidän monikielisyyden puoltajien toivetta ei kukaan muukaan päättäjä ole kantaansa tuonut kuuluvasti esille kuin Terho. Ihme ja vahinko sinänsä. Puhumattakaan että ottaisi edes jotenkin kantaa pakkoruotsiin, kun sen vapaa valinta on kuitenkin kansan enemmistön toive.

Terho sentään ottaa siihen kunnolla kantaa, joten pisteet siitä hänelle. Onneksi viime eduskuntavaaleista jo sentään putosi muutamia kiihkoisia pakkoruotsittajia. Kansa kyllä seuraa edelleen kiinnostuneena, kutka ja ketkä ehdokkaat eivät ole monipuolisen kielivalikoiman kannalla.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Itse kyllä kannatan sen tunnustamista, että Suomi on monikielinen. Joku kielisoturi tuolla ylempänä esitti Suomen muuttamista yksikieliseksi, kun kuulemma 5/6 sitä kannattaisi.

Kansan toive mitataan tosiaankin ek-vaaleissa. Tähän mennessä eduskuntaan ei ole valikoitunut sellaista enemmistöä, joka olisi lakkauttanut "pakkoruotsin".

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #77

Suurin osa kansanedustajista kannatti vaalikone vastauksissaan pakkoruotsista luopumista. Se, että äänestävät päinvastoin, kun ovat tulleet valituksi onkin sitten asia erikseen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #99

Näin tuo näyttää olevan Jyrki ja syykin on aika selvä. Kaikki tärkeät valiokuntapaikat ym. ja vaaliavustukset myöskin ovat puolueiden johtajien käsissä, joten pitää olla suu supusssa pakkoruotsista ja aina samaa mieltä kuin isoiset. Hauskinta seurattavaa on ollut muutaman opetusministerin kohdalla, kun ennen he olivat pakkoruotsista ihan toista mieltä kuin ministeriyden jälkeen:)

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST

Tais Sampolta tulla viikonloppu vitsi vai alkoikos vaalit jo nyt ne on vajaan kahden vuoden päässä .
en usko että pitää missään kohtaa eli on ns saippua kupla kokonaan poks ja sitä saippuakuplaa ei enää ole terv tepivaari

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Sampo Terho esittää, että ruotsin kielen opiskelu lukiossa pitäisi olla vapaaehtoista. Tämä tarkoittaa sitä, että yläasteella oppilaat yhä opiskelisivat ruotsia toisena kotimaisena kielenä. Terho on nähtävästi sitä mieltä, että yläasteella opiskeltu ruotsi antaa ne valmiudet, jotka kielitaitolaki edellyttää pätevyydeksi tiettyihin esim. kunnallisiin virkoihin kaksikielisissä kunnissa niille, jotka eivät opiskele ruotsia lukiota käydessään. Yliopistossa opiskeleva voi toki kohentaa ruotsin kielen taitoaan ruotsin kielen pakollisissa opinnoissaan vaikka ei olisikaan lukenut ruotsia lukiossa.

Valtion virkoja koskee kielitaitolaki seuraavasti:

"Ainoa kielitaitolaissa oleva konkreettinen kielitaitovaatimus on, että korkeakoulututkintoa edellyttävien valtion työsuhteissa kelpoisuusvaatimuksena on kaksikielisissä viranomaisissa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisissä viranomaisissa vaaditaan toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Muuta valtion henkilöstöä koskevia suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielitaitolaki

Jos kielitaitolakia halutaan muuttaa niin se puolestaan asettaa haasteita perustuslain noudattamiselle. Tässä ote nykyisestä perustuslaistamme:

"Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ilkka: "Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Tosin tuokaan ei edellytä koko kansalle pakkoruotsia. Ei se edellyttänyt sitä edes aikaisemminkaan, ennen peruskoulua! Riittäisi hyvin, että joka virastossa löytyy molempien kielien taitajia. Samoin yliopistojen pakollinen virkamiesruotsi määrättiin vasta joskus 80-luvulla, kun haluttiin vielä vahvasti naulata ja varmistaa RKP:n puoluepolitiikan suurimman toiveen eli koko Suomen kaksikielisyyden.

Joku täysin ulkopuolinen voisi kyllä ihmetellä, että miten noin 300 000 ruotsinkielistä tarvitsee koko lähes viisimiljoonaisen Suomen kansan apua, jotta asiat hoituvat mallikkaasti omalla kielellä? Ehkä löytyisi joku järkevämpikin keino?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

"Tosin tuokaan ei edellytä koko kansalle pakkoruotsia. Ei se edellyttänyt sitä edes aikaisemminkaan, ennen peruskoulua"

Ennen peruskoulu-uudistusta kansa- ja kansalaiskoulun opetussuunnitelmaan ei kuulunut ns. pakkoruotsi. Keskikoulun ja lukion opetussuunnitelmaan ruotsin kielen opinnot kuuluivat, koska ne olivat valmentavia kouluja kunnallisiin ja valtion virkoihin, joita kielitaitolaki koski myös tuolloin.

"Riittäisi hyvin, että joka virastossa löytyy molempien kielien taitajia."
Kielitaitolaille on juuri tämä peruste, jotta virastossa riittäisi molempien kielien taitajia.

"Samoin yliopistojen pakollinen virkamiesruotsi määrättiin vasta joskus 80-luvulla, kun haluttiin vielä vahvasti naulata ja varmistaa RKP:n puoluepolitiikan suurimman toiveen eli koko Suomen kaksikielisyyden."

Yliopistojen virkamiesruotsilla on sijansa kielitaitolaissa:
"Kielitaidon osoittamista varten laissa on säännökset valtion kielitutkintolautakunnasta ja valtionhallinnon kielitutkinnoista. Lisäksi kielitaidon voi osoittaa opinnoilla. Tästä on tarkemmat määräykset valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003). Perusperiaatteena on, että erinomaisen kielitaidon osoittamiseen vaaditaan kyseisellä kielellä saatu koulusivistys ja samalla kielellä suoritettu korkeakoulututkinto tai magna cum laude approbatur ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeessa. Hyvän tai tyydyttävän kielitaidon osoittamiseen vaaditaan vähintään arvosanalla hyvä tai tyydyttävä suoritetut korkeakoulututkinnon pakolliset kieliopinnot, mutta myös tietyillä yo-tutkinnon arvosanoilla on mahdollista osoittaa vastaava kielitaito. Myös yleisillä kielitutkinnoilla on mahdollista osoittaa erinomainen, tyydyttävä tai hyvä kielitaito."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielitaitolaki

Tokihan yliopisto-opinnoista voitaisiin kielitaitolain yllä mainitun kohdan muuttamisella poistaa pakolliset kieliopinnot ja siirtyä kielitaidon osoittamiseksi yleisen kielitutkinnon tai tiettyjen yo-tutkinnon arvosanojen varaan.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Miksi virkamiesruotsin suorittaneiden palvelut sitten eivät kelpaa ruotsinkielisille?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Voit kysyä sitä ruotsinkielisiltä. Ehkä myös voit heiltä kysyessä tarkentaa mitkä palvelut, missä, kenen virkamiesruotsin suorittaneen palvelut, kenelle ruotsinkieliselle.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Suoraan sanottuna nykyinen järjestelmä on vitsi. Sinä Jyrki voit luultavasti käydä kaikissa viranomaisissa ja saat silloin useimmiten palvelua suomeksi.

Minulla taas ei sitä mahdollisuutta todellakaan ole, sillä monet ovat vain tehneet pienen kielikokeen joskus aikoinaan ja sen jälkeen unohtaneet melkeinpä kaiken.

Eli voit vain miettiä, kumman tilanne on parempi, sinun vai minun.

Paljon parempi järjestelmä olisi sellainen, jossa todellakin vaadittaisiin aktiivista kielen osaamista, kielestä riippumatta. Täällä Helsingissä on oikeastaan terveyskeskusten yhteydessä tehty juuri näin: ruotsinkieliset voivat käydä kolmessa paikassa, jossa on palvelua omalla kielellä.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #122

Siksi koko virkamiesruotsin suorittaminen onkin typerää. Järkevämpää olisi luopua koko virkamiesruotsista ja turvata palvelut tarvittaessa tulkein.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #126

Kun kyse on ruotsin kielestä, on täysin idioottimaista tehdä se tulkkien avustuksella. Sitä paitsi se luultavasti olisi melko kallista. Tässä yhteydessä puhun tulkkina.

Paljon järkevämpää on vain pitää huolta siitä, että henkilökunnasta tarpeeksi moni osaa ruotsia tarpeeksi korkealla tasolla. Sen ei itse asiassa pitäisi olla niin vaikeaa, sillä omasta mielestäni Suomessa noin viidesosa kansasta on sillä tasolla.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #127

Niin, siksi kirjoitinkin tarvittaessa. Sen sijaan, että vaadimme kaikilta virkamiehiltä välttävää ruotsin taitoa, riittäisi, että siellä missä ruotsinkielisiä asiakkaita on, osa henkilökunnasta osaa ruotsia. Siellä missä asiakkaita ei juurikaan ole, niin palvelut voidaan hoitaa tulkin avustuksella.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #130

Aivan oikein - näin sen pitäisi olla ja silloin minunkin oikeuteni omankielisiin palveluihin turvattaisiin parhaiten.

"Hauskaa" oli kylläkin se eräs kansalaisaloite aikanaan, sillä siinähän suurin piirtein sanottiin, että ruotsin kielen osaamisesta ei saisi olla mitään hyötyä missään yhteydessä...

Eli kielten osaaminen on hyvä asia, mutta ruotsin ei?

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #132

Pakkoruotsista kaikilla kouluasteilla voitaisiin siis luopua. Riittävä määrä osaajia löytyy kyllä niistä, jotka ruotsia haluavat jo nyt opiskella. Kaikkien pakottaminen on vain rahan ja resurssien haaskaamista.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #135

Allekirjoititko sinä muuten tuon kansalaisaloitteen?

Ihan vain kiinostuksesta, jos teit: etkö yhtään ihmetellyt sitä, että siinä todellakin suurin piirtein sanottiin, että ruotsin kielen osaamisen ei saisi olla minkäänlainen etu missään yhteydessä?

Ei kai sekään ole järkevää?

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #140

Muistaakseni allekirjoitin. Se oli ainut keino saada asia käsittelyyn tai niin naiivina kuvittelin, kun suurin osa kansanedustajista oli ilmoittanut ennen vaaleja, ettei kannata pakkoruotsia. Myönnän ettei ole mitään järkeä ylenkatsoa yhtä kieltä ja mielestäni ruotsinkielisten palvelut tulisi turvata. Jos kuitenkin vaihtoehtoina on ruotsin pakko-opettaminen kaikille ja typerät virkamiesruotsi vaatimukset, niin silloin näen parempana, että Suomessakin kielipolitiikassa noudatettaisiin samaa kaavaa, kuin Ruotsissa ja Ahvenanmaalla.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #143

Eli silloin tuet sitä, mitä Ruotsissa tehtiin aikaisemmin eli oikeastaan suomen kieli tukahdutettiin siellä, etenkin pohjoisessa?

Siitä vain tuota tukemaan, mutten suoraan sanottuna voi ymmärtää tuollaista asennetta. "ENEMMISTÖ" taitaa olla se sinun perustasi.

Tässähän on esimerkiksi se syy, minkä takita ruotsinsuomalaiset järjestöt eivät ole minkäänlaisessa yhteistyössä Suomalaisuuden Liiton kanssa. Päinvastoin ne tekevät yhteistyötä suomenruotsalaisten järjestöjen kanssa.

Sinä enemmistökielen edustajana et välttämättä ymmärrä tätä, mutta mieti hieman ja palaa sen jälkeen.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #147

Ei siinä lakialoitteessa vaadittu tukahduttamaan ruotsin kieltä. Ruotsinkielisillä on valta poistaa pakkoruotsi. Jos eivät sitä ole valmiita tekemään, niin sitten tuollainen ehdotus, jossa ruotsin kielen asema huononee tarvittavaa enemmän saattaa mennä läpi. Minä valitsen kahdesta pahasta pienemmän ja kyllä enemmistön kannan mukaan demokratiassa pitäisi mennä. Missään muussa maailman maassa (ainakaan vapaassa demokratiassa) pientä vähemmistökieltä eivät joudu kaikki pakolla opiskelemaan jokaisella oppiasteella. Venäjää ja arabiaa puhuvien määrä kasvaa kokoajan. Pitääkö niillekin tarjota ruotsin kanssa sama asema ja jos ei, niin miksi ei?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #148

Nythän ei puhuttu kielten pakollisuudesta - siitähän olemme samaa mieltä. Siinä aloitteessa kylläkin sanottiin ihan suoraan, että ruotsin kielen osaamisesta ei saisi saada minkäälaista etua. Oletko tätä mieltä?

Jos olet, se on täysin sama asia kuin, että minkään muun kielen osaamisesta ei saisi olla mitään etua. Jos siis osaat vaikka saksaa hyvin, se ei todellakaan anna sinulle minkäänlaista etua.

Suoraan sanottuna en ole täysin varma siitä, mitä muuta halusit sanoa.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #150

En oikein ymmärrä mitä ajat takaa. Työnantajahan se päättää onko jonkin kielen osaamisesta hyötyä vai ei. Eihän se kansalaisaloite olisi tähän voinut vaikuttaa. Jos tarkoitat jotain muuta etua, niin kerro mitä. Minulle ei tosiaan avaudu tuo muuten.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #151

Tietenkin se on työnantajasta ja tilanteesta kiinni. Sehän oli juuri erikoista aloitteessa. Sen mukaan ei olisi saanut antaa minkäälaista etua ruotsia osaavalle henkilölle. Tietenkin se ei olisi koskenut yksityistä puolta, mutta se olisi täysin järjetöntä myös julkisella puolella. Vai oletko eri mieltä?

Eli sellaisen aloitteen olet allekirjoitanut.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #153

En tuollaista kohtaa aloitteesta löytänyt. Siinä mainittiin kyllä, että ruotsi ei saa olla tutkinnon ehtona ja kaikkien viranomaisten ei tarvitsisi osata ruotsia, mutta mitään kohtaa en löytänyt, jossa olisi sanottu, että ruotsin osaaminen ei saisi antaa mitään etua, jos sille työnantajalle on tosiasiallista hyötyä.

Voisitko kertoa missä kohtaa kansalaisaloitetta tuo esittämäsi asia tulee esiin.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #155

Puhumme eri aloitteista eli ihmetyksesi on aiheellinen. :-)

Minä tarkoitin aloitetta https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131, jossa sanotaan "Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin."

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #156

"Esitämme, että hallitus ja eduskunta ryhtyvät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. Minkään kouluasteen tutkinnoissa ei pidä vaatia ruotsin kielen osaamista. Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun."

Käytännössä tuossa siis vaaditaan, että tutkintoihin ei edellytetä ruotsin osaamista ja virkamiesruotsin poistamista, sekä ruotsinkielisten palveluiden turvaamista niiden toimesta, jotka sitä osaavat. Mikä tässä nyt mielestäsi on väärin? Käsitin, että sinäkin haluat luopua pakkoruotsista ja virkamiesruotsin vaatimuksesta.

En muuten tiennyt, että aloitteita on kaksi, mutta molemmat mielestäni kannatettavia.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #126

Sinun kannattaa ehdottaa tulkkipalvelun järjestämistä Sampo Terholle, joka voi sitten ryhtyä tätä asiaa ajamaan.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #128
Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #131
Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Terho: "Ylipäänsä on järjetön väite, että jos esimerkiksi tehdas tuottaa tavaraa jota viedään Ruotsiin, jokaisen työntekijän tehtaan liukuhihnallakin täytyisi osata puhua ruotsia, jotta kaupankäynti onnistuu."

Kukahan mahtaa perustella ruotsin kielen opettamista kaikille peruskoulun ja lukion oppilaille toisena kotimaisena kielenä tällä argumentilla. Itse en en ole tällaista väitettä nähnyt tai kuullut. Ehkäpä Sampo Terho perustelee väitettään esimerkeillä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Minusta on mielenkiintoista että Terho kertoo toistavansa nämä argumentit kerran vuodessa, ja silti ne ovat aina yhtä kömpelöitä.

"Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme – Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historian tunneilla."

Ainakaan minun kouluaikoinani ruotsin kieltä ei opiskeltu historian tunneilla.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Latinan kielikin on olennainen osa historiaa -- tämä riittää mainita historian kirjoissa.

Edes HULLUT HULLUT HULLUT eivät enää vaadi latinan kielen opiskelua pakolliseksi.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Suomi on paljon kansainvälisempi ja avoimempi joka ilmansuuntaan? Maamme kansainvälistyminen ja kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttävät suomalaisilta riittävän monipuolista kielitaitoa. Käytettävissä olevilla ja rajallisilla opetusresursseilla on tuotettava kielitaitoa, joka aidosti hyödyttää kansalaisia, elinkeinoelämää ja koko yhteiskuntaa.Suomen viennistä 55 prosenttia suuntautuu EU:hun. Ruotsin osuus viennistä on 11 prosenttia, Saksan 10 prosenttia, Venäjän 10 prosenttia, Yhdysvaltojen seitsemän prosenttia ja Kiinan viisi prosenttia.Potentiaali kasvattaa vientiä suuriin valtioihin on väkimäärään perustuen suurempi kuin Ruotsiin, mutta se edellyttää kielitaitoa. Jos kielipolitiikkaa tarkastellaan vientimarkkinoiden näkökulmasta, pakollinen ruotsi sivuuttaa 89 prosenttia markkinoista.

Max Jussila

"Härmed intygas, att juris studerande Max Jussila, vid examen, som denna dag avlagts inför examensnämnden, ådagalagt, att han fullständigt behärskar svenska språket."

Ei tarvinnut surullisilla 1980-90 -luvuilla hakea töitä. Puhelin soi koko ajan, 1993 piti lähteä ulkomaille pakoon...

Tietenkään tätä "suurta kielitutkintoa" ei joka paikkaan tarvita, virkamiesruotsikin riittää.

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Tekivätkö Siniset todellakin saman virheen kuin aikaisemmin ruotsin poistoa vaatineet kansalaisaloitteen laatijat eivätkä huomanneet, että tasa-arvoisuuden takia pakollisuuden poistoa pitää aloitteessa vaatia molempien kotimaisten kielten kakkoskielenä opiskelulta? Sitä paitsi vapaaehtoisuuden pitää koskea kaikkia koulutusasteita, siis myös peruskoulua ja korkeakoulujen ns. virkamiesruotsia. - Oliko siis ehdotus vain imagotemppu sinisyyden kannatuksen hiipuessa?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Hiipuva kannatus? Eikö ennemminkin rakettimainen nousu muutamassa kuukaudessa, olematta edes puoluerekisterissä, samalle tasolle jolle päästäkseen piraatit ja liberaalit ovat tahkonneet vuosikausia.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

On käsittämätöntä, että pakkoruotsi on edelleen olemassa.

Sille ei todellakaan ole niin paljon käyttöä, että kaikkien suomalaisten tulisi opetella se.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Niinpä, miksi toisen kotimaisen pakollisuus on yhä olemassa?

Ai, tai tarkoititko, että ruotsinkielisten pitäisi kuitenkin opiskella suomea aina ja kaikkialla?_)

Katso joskus asiaa toisesta näkökulmasta kuin sinun enemmistökielisestä...

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Ihan sama minulle. Ei ole pakko opiskella.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Enemmistö katselee enemmistön näkökulmasta. Demokratia, nääs.

Käyttäjän mattila kuva
Riku Mattila

Peruste #11 on ainoa kestävä, mutta se yksin riittää: halutaan varmistaa, että lukio antaa riittävän pohjan valtion virkoihin. Jos lukion tästä yleissivistävyydestä halutaan luopua, kyseessä olisi perustava muutos koko koulujärjestelmään. Paljon isompi asia kuin oikeus olla oppimatta yksittäistä oppiainetta.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Koulutus ja kunnan talouteen sopeutettu kulttuuri ja monipuolinen kielen opetus ovat sivistyneen hyvinvointi yhteiskunnan kulmakiviä ja niihin panostaminen tuo sosiaalista pääomaa yhteiskuntaan globaalisessa kielten mailmassa. Suomen kieltä pitäisikin kaikkien suomalaisten osata arvostaa, ei ole mitään suomenmielisyyttä vaatia puhua samaa kieltä, jotka kansamme täällä asuvat.

Suomi on ollut jo reilusti toista vuosikymmentä EU:n jäsen, mutta Eurooppa-tason toiminnan merkitys on selvinnyt poliittiselle eliitille ja päätöksentekijöille hämmentävän hitaasti. Tämän johdosta jopa ministeriksi on päässyt pysty metsästä tulleita ummikkoja, jotka eivät tule toimeen yhdelläkään tärkeällä vieraalla kielellä.

Suomi on historiansa vanki mainitaan jo (Kivinen, HS 16.9.2008 )Yksi syy politiikan vaikutus kouluopetukseen, jota osittain kielten kohdalla, tehdään maan sisäisiin tarpeisiin, ei muuttuvan mailman tarpeisiin, ilman että kuullaan asiantuntijoita alkoi suomessa jo 1968. Tämä jo vie kustannuksia suomen kielen ja tärkeimpien kielten opetuksessa, ja rappioittaa suomen kieltä. Sama poliittinen peli jatkuu...........

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Oma kieli ja kulttuuri ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Ja olisi hirmunen paikka, jos suomen kieli jouduttaisiin vaihtamaan vaikkapa englannin kieleen.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

"Oma kieli ja kulttuuri ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Ja olisi hirmunen paikka, jos suomen kieli jouduttaisiin vaihtamaan vaikkapa englannin kieleen." ?????? mitähän tarkoitat, nythän pohjoismaissa on pakollinen englanti valtakielen rinnalla,kulttuuri ja historia on eri asia. Ei niitä tarvi pakottaa koko kansaa ruotsia opettamalla ymmärtää.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Kulttuuri ja kieli ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Tavat, joilla viestimme, ajattelemme ja vaikutamme, voivat kertoa myös jotain kulttuuristamme, meitä ympäröivästä yhteiskunnasta. ...Kieleen on koodautunut niin paljon tietoa ja käytäntöjä, historiaa ja tapoja, että joidenkin ajatusten tai käsitteiden kääntäminen toiselle kielelle voi tuntua mahdottomalta."

Provosoivasti sitten esitin, että jos suomen kieli poistuisi meiltä virallisena kielenä, niin se tuskin sujuisi täysin ongelmitta.

Muuten minun puolestani ruotsin kielen asema määräytyköön omalla painollaan.

http://www.solki.jyu.fi/kielistakiinni/docs/mikaki...

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Pitäisikö siis venäjäkin olla pakollista ja aika pian arabiakin?

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Jos ruotsi poistetaan, niin suomikin poistettakoon. Saksan, viron, venäjän ja ranskan kielen opetusta on tehostettava-ja myös ruotsin; tavalla tai toisella. Englantia ja suomea täällä osataan ihan riittävästi.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

"ja suomea täällä osataan ihan riittävästi".????

Eiköhän äidikieli Suomi valtakieli ole kaikkien täällä asuvien syytä osata. Asummehan suomessa ?

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Ruotsin kielen yo-koe on ollut vapaaehtoinen jo vuodesta 2005 asti. Sitä on siis opetettu, mutta kenenkään ei ole ollut pakko oppia sitä sanaakaan. Sehän on todella viisas lähtökohta ja resurssien mahtavaa hyötykäyttöä.

Ihan sama pätee virkamiesruotsiin korkeakouluissa. Sen pääsee läpi jokainen, joka vain haluaa päästä. Osaa ruotsia sanaakaan tai ei. Itsekin olen päässyt enkä minä osaa edes alkeita. Tämä ei sitten ole mikään kehu, että kuinka huonosti voi koulun käydä. Tämä on realismia siitä, mitä se virkamiesruotsin osaamisvaatimus tarkoittaa käytännössä. Se on pakollinen paha, jonka jokainen koulu hoitaa omalla tavallaan alta pois, jottei oppilaan koulu siitä jää kiinni.

Ja tätä kaikkea joku haluaa sitten puolustella? En voi ymmärtää.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Nyt on aika takoa Sampo. Tee asialle jotain äläkä kirjoita puheenvuoroon.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Kaksikielisyys elää menneisyyden poteroissaan. Kielilainkin kustannukset ovat vain osa kaksikielisyyden kokonaiskustannuksia. Vastuulliseen taloudenhoitoon kuuluu, ettei veronmaksajien laskuun kirjoiteta avoimia shekkejä. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa julkisen sektorin kustannuksia on mietittävä erityisen tarkasti. Istuvan hallituksen tulisi siksi selvittää kielilain ja koko kaksikielisyyden kustannukset.

Kenenkään suomenkielisen tehtävänä ei ole ylläpitää toisen vähemmistön kulttuuria, vaan suomenruotsalaisten on itse elettävä, ylläpidettävä ja tuotettava omaa kulttuuriaan.
Vielä rikkaampaa on monikielisyys.

Vain 2% Euroopasta ja 0,2% maailmasta puhuu ruotsia tai suomea. Äidinkielen opiskelu on välttämätöntä, mutta sen lisäksi rinnalle kannattaa valita niitä kieliä, joille on käyttöä. Tällainen kieli ei kaikkien suomenkielisten kohdalla ole ruotsi

Kuvaavaa on se, että entiset ruotsinkieliset kunnat eli Luoto, Korsnäs ja Närpiö päättivät helpon lisärahan houkuttelemina ”muuttua” kaksikielisiksi, sillä yksikielisille kunnille ei jatkossa kielilisääanneta. ( noin 100 milj€ vuodessa-10 vuodessa 1 miljardi ) tuet ovat niin ylimitoitettuja, että kassaan kilahtaa lisäkulujen jälkeenkin ylimääräistä, eli valtaväestön maksamana tuetaan ruotsinkielisten hyvinvointia.Tämän kielilisän vaikutuksia ovat että nämä kunnat poliittisesti tukevat tätä kaksikielijärjestelmää. Suomessa pitäisikin siirtyä jo viimein asteittain Pohjoismaisen mallin mukaiseen kielipolitiikkaan, jossa kaikkialla maassa on yksi pääkieli ja joka parhaiten vastaisi Suomen kielitilannetta, tämä edistäisi kielellisesti myös muita tärkeimpiä kaupallisia kieliä, mitä myös EK (elinkeinoelämä) kannanotoissaan on tuonut julki.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Sininen oljenkorsi ei kanna siksi, että kysymys on tosiasiallisesti sinikeltaisesta lipputangosta, joka vetää tämän porukan peruuttamattomasti upoksiin.

He hyppäsivät historian väärälle puolelle. Se joka tarvitsisi erityissuojelua, on suomenkielinen kansanryhmä, joka on kärsinyt seitsemänsataa vuotta ruotsinkielisestä hallinnosta ja ylenkatseesta. Se hallinto teki suomalaisista sen mitä suomalaisuudella nykyisin tarkoitamme -- hyveinä ahkeruus ja rehellisyys, lainkuuliaisuus, työ-, mies- ja sotakunto sekä usko siihen, että oppisivistyksen kautta voimme nousta paremman väen piiriin.

Ja paheina se että sisäistimme historiastamme myös kaksinapaiset kaikkea kahtiajakavat roolit, alistajan ja alistetun, kiusaajan ja kiusatun roolit. Ja kannettavaksemme jäi kansansairautena masennus, loppuunpalaminen, josta kiltit mallioppilaat erityisesti kärsivät.

Ja tämän kansallisen kahtiajaon ja kiusaamisen sementoitu tukipylväs on edelleenkin pakkoruotsi. Ja niin kummalta kuin se saattaa kaikista kilteistä euroaivopestyistä monikulttuurisuutta ruotsalaisten tavoin moraaliarvona pitävistä mallioppilaista tuntua, kiusaamisesta ei millään elämänalueella tulla pääsemään irti ennen kuin pakkoruotsista ja monikulttuurisuuden kuvittelemisesta moraaliarvoksi päästään irti.

Ja juuri siinä nämä siniset siis hyppäsivät historiallisesti väärään veneeseen -- he hylkäsivät suomenkielisen kansanryhmän suojelun ja valitsivat monikulttuurisuuden moraaliarvona. Ja nyt he tuon moraalipaatoksensa ja tosiasiallisesti suojelemansa ruotsalaisuuden suojista yrittävät vielä epätoivoisesti huudella pakoruotsin poistamista iskulauseena.

Ei onnistu. Ei ole uskottavaa. Kertoo vain historian- ja todellisuudentajuttomuudesta ja todellisten haasteiden laistamiselta. Pelkkää tekopyhyyttä. -- Ehkä pakkoruotsin poistamista vaativaa lippua on helppo liehuttaa, kun toisaalta tietää, etteivät tässä lannistettujen olentojen maassa mitkään sitä koskevat edistyspyrkimykset koskaan johda tosiasiassa mihinkään.

Olisitte pysyneet oikeiden suomalaisarvojen kannalla. Silloin pakkoruotsin poistamisesta puhuminenkin olisi ollut edes jotenkin uskottavaa.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Meidän kenenkään ei pidä sortua ajattelemaan saatikka kirjoittamaan, että suomalaisten historiasta ja omasta äidinkielestä kiinnostuminen ,taikka kirjoittaminen olisi jotenkin ruotsalaisuutta taikka ruotsinkieltä vastaan.Nyt elämme suomenkieleisen kansaosamme valtakautta.

Suomenkielinen enemmistö ylläpitää Suomen ruotsinkielisyyttä/pakkoruotsia eduskunnan päätöksillä. Ruotsinkielisyys on kuitenkin "näivettymässä" Suomessa ei suinkaan suomenkielen ylivallan takia vaan globaalin englanninkielisyyden seurauksena, käytännössä enganti on tullut suomessakin kaupalliseksi kieleksi monellakin kansaivälisillä aloilla.

Meillä suomalainen eliitti on "hävennyt" syystä tai toisesta suomalaisuuttaan ja suomenkieltä. En tiedä yhtään eliittimme edustajaa, joka olisi uskaltanut pitää Ruotsissa puhetta ihanalla suomenkielellä. Eikö se ole suomenkielen ja Suomen kansan halveksintaa?

Pakkoruotsi on epätoivoinen poliittinen valtapeli, pitää yllä tätä kaksikielijärjestelmää, joka ei sovellu ympärillä olevaan muutokseen, sekä kaupalliseen muuttuvaan globaaliseen kieliympäristöön , tämän pitäisi päättäjätkin tajuta, eikä jarruttaa luonnollista kielten kehitystä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kenenkään meistä ei pitäisi sortua kopioimaan kommenttejaan keskustelusta toiseen.

Jaakko Karki

Järkevä lista ja perustelut. Nyt on korkea aika lopettaa tämä pakkoruotsi ja antaa nuorten vapaasti valita kieliopintonsa jo kouluaikanaan. Yleisesti, Mandariinin kiina, Englanti, Saksa, Espanja ja monet muut ovat useimmille tärkeämpiä kuin Ruotsin kieli.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Kieli on ajattelun väline ja ja jos sen hallitsee huonosti, on oletettavaa että oppiminen on myös heikkoa. "Koulumailmankin asiantuntijatkin huolissaan suomen kielen heikosta oppimistuloksista."
Nythän ruotsia luetaan yhtä monta viikkotuntia kuin englantiakin, mutta armovitosista päätellen sitä ei opita, mutta englantia osaavat jo alakoululaisetkin. Mitä jos annettaisiin oppilaiden itse valita tuo toinen vieraskieli - taitaisi tulokset silloin tyydyttää jo meidän talouselämäämmekin.

Olisiko aika palata perusasioihin, back to basics? Opettajat opettaisivat, oppilaat opiskelisivat, ja politiikot kuuntelisivat alan asiantuntijoita, joita on tyrmätty jo vuodesta 1968 kun nykyinen kielilaki tuli voimaan. Nyt kieliopin resusseja menee pakkoruotsiin, jonka oppimistulokset on heikkoja, pienen marginaalikielen opiskelu on kansantaloudellisestikin kallista, ja tulevaisuutta ajatellen hyödytöntä. Kuta useampia kieliä ymmärrämme, sitä laajempi on maailmamme. Se takaa bibliodiversiteetin , pääsyn eri kirjallisuuksien äärelle.

Ei ole tarvis suojella vain pienten kielten säilymistä, myös ranskaa, saksaa, italian, ruotsin ja venäjän osaamista on tuettava ja lisättävä. Tätä suomi ja talouselämä tarvitsee muuttuvassa kielten mailmassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset