Sampo Terho

Perhearvojen kunnioitus on syntyvyyden perusta

Isovanhempamme kasvattivat usein suurperheitä. Sukupolvea myöhemmin tehtiin keskimäärin pari lasta. Omassa ikäpolvessani alkaa olla hyvä, jos saadaan yksikin lapsi. Miksi näin, vaikka kaikki tiedämme, että lapset ovat tulevaisuus, ja ilman lapsia tulevaisuutta ei ole.

Lapsiarki pelottaa yhä enemmän. Tuoreimman perhebarometrin mukaan se pelottaa eniten niitä, joilla on vähiten lapsiperheitä lähipiirissä. Ja vähemmän niitä, jotka elävät sitä päivästä toiseen.

Perhe-elämällä on selvä mielikuvaongelma, joka on keskeinen osa väestönkehityksen ongelmaa. Syntyvyys on Suomessa historiallisen alhaalla. Tästä seuraa myös rakenteellisia taloudellisia ongelmia, kun meillä on jatkuvasti yhä enemmän eläkeläisiä, mutta vähemmän eläkkeen maksajia.

Kehityskulku on yleinen länsimaissa. Samaan aikaan kehitysmaissa väestönkasvu on hallitsematonta. Yhtälöä ei kuitenkaan voi ratkaista väestönsiirroilla kehitysmaista länsimaihin. Taloudelliset kustannukset kouluttumattomista maahanmuuttajista ovat hyötyjä suuremmat, puhumattakaan sopeutumiseen liittyvistä ongelmista. Pitkällä aikavälillä olisi muutenkin kansakunnalle itsetuhoinen ajatus korvata oman väestön hiipuminen väestönsiirroilla. Vaikka lasten hankkiminen on ensisijaisesti yksityisasia, kiinnostaa se siis ymmärrettävästi yhteiskuntaakin.

Suuri kysymys onkin: mikä palauttaisi suomalaisten halun ja uskon perhe-elämään? Suomi on tutkitusti maailman onnellisin, tasa-arvoisin, turvallisin ja yksi maailman vauraimmista maista. Miten voi olla mahdollista, että viime vuonna suomalaisia kuoli enemmän kuin syntyi, ensimmäistä kertaa sitten sotavuosien 1918 ja 1940?

Yhteiskuntana meidän on varmistettava, ettei lasten hankinnalle ole taloudellisia tai henkisiä esteitä. Meidän pitää parantaa naisten työmarkkina-asemaa, erityisesti mahdollistamalla osa-aikatyön tekeminen entistä paremmin, kuten Sinisten perusturvamalli yhdistettynä käänteisen tuloverotukseen tekee. Samoin lasten hankkimista jo opiskeluaikana (joka biologisesti olisi usein luonnollisin ikä) tulisi tukea ja kannustaa.

Siniset esittää myös, että äitiys- tai vanhempainvapaalle jäävälle naisyrittäjälle maksetaan sama 2500 euron kertakorvaus, jonka olemme tällä hallituskaudella saaneet voimaan naistyöntekijöiden työnantajille. Vielä yksi kannustamisen keino olisi kertaluontoinen vauvaraha, jollaisia on maksettu joissain Suomen kunnissa. Siniset kannustaa kaikissa Suomen kunnissa harkitsemaan vastaavaa ratkaisua.

Silti en usko, että tällaiset julkishallinnon ohjaustoimet ensisijaisesti ratkaisevat ihmisten päätöksen hankkia lapsia. Tärkeää on lapsimyönteisen asenneilmapiirin luominen. Perhearvoja vastaan on hyökätty vuosikymmeniä.  Samoin lapsista puhutaan liiaksi taloudellisina riskeinä, tasa-arvo-ongelmina ja vapauden riistäjinä.

Tarvitaan ennen kaikkea kunnianpalautus perinteisille perhearvoille. On oikein haluta perustaa perhe ja sen voi perustaa jo nuorenakin. Kotiäitiyttä ja -isyyttä tulee kunnioittaa eikä väheksyä.

Rakkaus on ihmiselämän rikkaus. Lapset tuovat elämään iloa, jollaista ei mikään muu asia voi antaa. Meidän pitäisi kertoa enemmän onnellisesta lapsiperhearjesta, eikä ongelmista ja uhkakuvista. Mikä on sen hellyttävämpää kuin kaksivuotias tyttäreni laulamassa ministeri-isälle töihin lähtiessä: ”isi lähtee, isi lähtee leikkimään, vuorten taakse, kauas pois…”.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Miten ajattelet hallituksessa ajamanne ilman perustetta mahdollisen määräaikaisen alle 30-vuotiaiden palkkaamisen edistävän parhaassa lisääntymisiässä olevien tilannetta ja taloudellista turvallisuutta?

Pitäisikö miettiä toimenpiteidensä vaikutuksia silloin, kun on mahdollisuus todella vaikuttaa eikä vain ensi vaalikampanjan kannalta?

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Miksi sitten näin on?

Nuoremmat sukupolvet kyselytutkimusten mukaan korostavat perhearvoja enemmän kuin koskaan, sosiologit ovat puhuneet jopa familistiseta käänteestä, ja silti syntyvyys laskee.

Olisiko syytä kuitenkin haettava jostain muualta, esim. hyvinvointiyhteiskunnan alasajosta ja työelmämän epävarmuudesta, mitkä eivät kannusta lasten hankintaan.

Ja näissä asioissa Sampo voi katsoa peiliin.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Ensisynnyttäjän keski-ikä on jo luonnottoman korkea, yli 30v, ja lapsiluku saattaa jäädä yhteen. Yhteiskunnallisesta kulmasta puhuminen on vähän hassua kun siihen aika kiinteästi liittyy taloudellinen aspekti. Jos jokaisella nuorella naisella olisi hillotolppansa voisi tilanne olla toinen ja joku 2500 egeä on vitsi samalla kun alle kolmikymppisiä yritetään laittaa jo lainvoimalla ikuisiin 3kk pätkätöihin. Itse käppyrät on aika mielenkiintoisia ryhmässä 20-24v naiset ollaan syöksytty takaisesti alaspäin sitten 1960 - luvun ja kaikissa ryhmissä 2010 oli se taitepiste jossa perheet ovat päättäneet ettei lapsenteko maistu.

https://www.stat.fi/til/synt/2016/02/synt_2016_02_...

Juha Hämäläinen

Kävin tuossa eilen taas tapani mukaan sumpilla Lähi-itäkeskuksessa Hesassa yhdessä parin kurdin kanssa suunnittelemassa Kurdistanin perustamista Iranin, Turkin, Syyrian ja Irakin alueille.

Mutta turha on Terho huolesi syntyvyydestä Suomessa ja perhearvoista.

Teinitytön oloiset maahanmuttajat hoitavat homman. Heillä on useilla 2-4 lasta tehtynä jo parikymppisenä. Heillä on vakaa toimeentulo, perheasunto ja ostoskeskuksissa tilaa ulkoiluttaa lapsiaan huonolla kelillä.

Ei tarvitse kantasuomalaisten pilata urakehitystään lastenteolla ja pelätä naisten miesten lähentelyä, joka valitettavasti liittyy usein parinmuodostukseen ja lapsien hankintaankin.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sampo, minusta syytä nuorten miesten syrjäytymiseen niin työelämästä kuin perheenperustamisesta tulisi hakea jo peruskoulustamme.

Professori Keltikangas-Järvinen on tuonut hyvin esiin sen, että tyttöjen ja poikien temperamenttierot huomioidaan eri tavalla jo peruskoulussamme sekä lukiossa. Nykyinen opetustyyli kannustaa ja tukee tyttöjen temperamenttia enemmän.

Edellisestä johtuu se, että poikien on vaikeampi löytää koulutusjärjestelmämme kautta motivoivaa polkua opiskella korkeakoulussa. Koulutusjärjestelmämme tukee jo heti peruskoulusta lähtien paremmin tyttöjen koulupolkua kuin poikien.

Myöhemmällä iällä, valmistuneista korkeakoulutetuista on 2/3 tyttöjä ja vain 1/3 poikia; ja sen jo tiedämme, että korkeakoulutetut tytöt valitsevat mieluummin korkeakoulutettuja poikia lastensa isiksi.

Siten siis ne varhaiselta "opiskelutemperamentiltaan" erilaiset ja huonommin koulutetut pojat ovat jääneet pois näistä parinvalinnoista ja perheenperustamisista... Kun saamme pojat paremmin korkeakoulupolulle, niin syntyvyyskin paranee.

Etsitään pian yhdessä se poikien temperamenttia tukeva opetustapa peruskouluihimme ja lukioihin. Palkintona tästä saamme maamme sivistystason kasvuun ja maamme syntyvyyden nousuun! ;-)

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Ratkaisu on siis joidenkin poikien positiivinen syrjintä kun ei opinnot maita?

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Suomi on tehty monelle suomalaiselle nuorelle miehelle paikaksi, jossa pelataan ”venäläistä rulettia”. Siihen ei moni halua näköjään lähteä mielellään mukaan. Kuka lähtee mukaan, niin edessä on sitten perheen perustamisen. Se tuo mukanaan perheen kasvamisen myötä joko kalliin vuokra-asumisen tai kalliin oman asunnon oston ja sitä kautta pankin torpparina olemisen jopa kymmenien vuosien ajaksi.

Avioliittolaista poistettiin aikanaan syyllisyysperiaate, joten avioeron yhteydessä monella on edessä niin sanottu fifty-fifty-tilanne. Taka-ajatuksena oli tietysti yhteiskunnan perussolun eli perheen horjuttaminen. Avioerot kasvoivat ”uudistuksen” jälkeen.

Rakennat vaikka omin käsin omakotitalon ja emäntä toteaa myöhemmin, että tämä ei ole enää mitään ”kivaa.” Mukaan saattaa tulla rouvan puolelta ”huolimattomuutta” ja sitä kautta ero. Jälkipyykkiin voi jäädä sitten kodin myynnin jälkeen ”kuolleen lehmän maksaminen.” Pankki huolehtii aina omistaan. Asuntovelka on maksettava, vaikka ei ole enää asuntoa. Elatusmaksut saattavat olla sitten myös edessä, on töitä tai ei. Tämän lisäksi pitäisi järjestää jotenkin uusiksi omaakin sosiaalista elämää. On siinä rulettia kerrakseen.

Maahanmuuttajilla ei ole tätä ongelmaa. Yhteiskunta maksaa asumisen ja perhettäkin voi kasvattaa. Se näkyy jo nyt hyvin pääkaupunkiseudun katukuvassa. Pitkässä juoksussa tämä tulee muuttamaan yhteiskuntarakennetta Suomessa, kun ”uusi väki” tulee enenevässä määrin äänestysikään. Demokratian suurin heikkous on joskus demokratia itse. Se saattaa ampua itseään omaan jalkaan.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Maahanmuuttajilla ei ole tätä ongelmaa. Yhteiskunta maksaa asumisen ja perhettäkin voi kasvattaa. Se näkyy jo nyt hyvin pääkaupunkiseudun katukuvassa. Pitkässä juoksussa tämä tulee muuttamaan yhteiskuntarakennetta Suomessa, kun ”uusi väki” tulee enenevässä määrin äänestysikään. Demokratian suurin heikkous on joskus demokratia itse. Se saattaa ampua itseään omaan jalkaan."

Todellakin. Sipilän hallituksella Isoon Peiliin katsomisen paikka.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Meidän pitää parantaa naisten työmarkkina-asemaa, erityisesti mahdollistamalla osa-aikatyön tekeminen entistä paremmin"

Tämäkö lisää työelämän varmuutta lasten hankinta - asiassa? Eriarvoisuus?

Käyttäjän pmjamsa kuva
Petri Jämsä

Jos ministeriä sattuisi kiinnostamaan tällaisen vaatimattoman hallintoalamaisen – ihan vaan tämmöisen persaukisen pätkämaisterin – näkemys hallituksen harjoittaman politiikan ja syntyvyyden välisestä suhteesta, niin tuosta voisi lukaista: http://pmjamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253894-joh...

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Lastensaanti on hyvin yksityinen asia. Kaikki muu kuulostaa rodunjalostukselta.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Voiko samaan aikaan kunnioittaa perhearvoja ja kuitenkin samaan aikaan estää maahanmuuttajie saamasta perheitään Suomeen? Onko olemassa parempia perheitä ja sitten sellaisia, joista ei ole oikein väliä?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tässä mm. Jiri Niemiselle: Jatkan vielä tyttöjen ja poikien temperamenttieroista. Tässä alla Savon Sanomien kirjoitus 12.08.2014:

"Temperamentti vääristää tyttöjen ja poikien arvosanoja"

Samat temperamenttipiirteet vaikuttavat tyttöjen ja poikien koulumenestykseen eri tavoin, sanoo psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen. Professorin mukaan tytöt hyötyvät poikia enemmän siitä, jos heidän temperamenttinsa on koulun odotusten suuntainen. Jos esimerkiksi tytön temperamenttipiirteisiin kuuluu sinnikkyys, hän hyötyy arvosanoissaan ominaisuudesta enemmän kuin sinnikäs poika.

Keltikangas-Järvinen ja filosofian tohtori Sari Mullola havaitsivat ilmiön temperamenttitutkimuksessa, johon osallistui 4 009 yhdeksäsluokkalaista ja 274 opettajaa. He eivät kuitenkaan löytäneet selitystä sille, miksi tytöt hyötyvät joistakin temperamenttipiirteistä enemmän.

Opettajatkin ovat ihmeissään siitä, kuinka he voisivat arvostella oppilaitaan oikeudenmukaisemmin, Keltikangas-Järvinen sanoi Maailman paras koulu? -kirjan julkistamistilaisuudessa.

- Opettajilla ei ole yhteismitallisia ohjeita siihen, miten paljon kuhunkin arvosanaan pitäisi osata. Heillä ei myöskään ole ohjeistusta siitä, miten paljon persoonallisuutta otetaan mukaan arvosteluun. Tästä seuraa tilanne, jossa jokainen opettaja voi ottaa niin paljon persoonallisuutta mukaan, kuin itse haluaa.

Keltikangas-Järvinen ehdottaa, että temperamentin vaikutusta arvosanaan voisi vähentää esimerkiksi niin, että oppilaan osaamista ja työskentelytyyliä eri oppiaineissa arvioitaisiin erillisesti." STT

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Temperamentti-...

Tässä myös aiheeseen vanhemmuuden näkökulmasta:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/1...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tässä myös linkki samaan aiheeseen:

TEMPERAMENTTI YKSILÖLLISYYDEN KUVASTAJANA
Tutkimus sinnikkyyden yhteyksistä koulusaavutuksiin ja oppilasarviointiin

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/1234567...

Sivu 74-75:

- - "Yksilöiden lisäksi koulun tulee palvella yhteiskunnan ja työelämän tarpeita kasvattamalla yksilöitä, jotka pärjäävät yhteiskunnassa.

Sinnikkyys on yhteiskunnassamme ehkä hieman vieras käsite ja saattaakin olla nykypäivän ihmisiltä puuttuva ominaisuus. Nykyisessä hektisessä ja tehokkuutta korostavassa yhteiskunnassa sinnikkyys olisi tärkeä ominaisuus ja sitä voisi korostaa enemmänkin.

Pitkäjänteinen työskentely tavoitteiden saavuttamiseksi ja ponnistelu vastoinkäymisistä ja haasteista huolimatta ovat tärkeitä taitoja kaikilla elämän alueilla. Nämä taidot eivät ole pinnalla nyky-yhteiskunnassa ja sen arvostuksissa. Sen sijaan ihmiset ovat omaksuneet asenteen, jonka mukaan kaikki täytyy saada heti ja helposti.

Koulussa, jossa työskentelytaitojen oppiminen on olennainen osa oppimistavoitteita, sinnikkyyden tavoitteellinen opettelu olisi luonnollista.

Opettajat voivat hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksia tarkastellessaan ja kehittäessään omaa työtään ja itseään opettajina.

Tutkimus voi tarjota näkökulmia siihen, miten oppilaiden yksilöllisyys näkyy koulussa ja miten opettaja voi huomioida ja tukea sitä. Tietämys temperamentin merkityksestä ihmisten toiminnassa ja vuorovaikutuksessa auttaa opettajia myös lisäämällä heidän ymmärrystään niin omista asenteistaan kuin vuorovaikutuksesta erilaisten lasten kanssa. Oppilaiden yksilöllisyyden tunnistaminen mahdollistaa myös opetuksen ja esimerkiksi oppilaan mahdollisesti tarvitsemien tukitoimenpiteiden yksilöllisen räätälöimisen. Lisäksi tutkimus antaa opettajille aihetta pohtia kriittisesti itseään arvioijina, sillä tutkimustuloksista voidaan tehdä tulkinta, että oppilaiden temperamentti vaikuttaa opettajan käsityksiin oppilaasta ja vaikuttaa siten myös oppilasarviointiin." - -

---

Ja tämä oli siis jo vuonna 2007. Eikö nyt olisi jo korkea aika ottaa em. tutkimustulokset tosissaan käyttöön? Sampo, vinkkaapa tämä Sanni Grahn-Laasoselle ;-) t. komp

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Ei tulevaisuus ihmislapsia tarvitse, ihmiskunnan tulevaisuus tarvitsee, mutta entistä vähemmän. Pitää ajatella globaalisti, 100 vaalikauden yli ja muitakin kuin ihmistä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jouni, olet oikeassa. Ei maapallo ihmistä tarvitse, mutta suomalainen tarvitsisi 3,6 maapalloa!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset