Sampo Terho

IT-alan työvoimapula on huoltovarmuuskysymys

Jyväskylän yliopiston taannoisen selvityksen mukaan IT-alalla olisi tarve jopa 8000 työntekijälle. Pulaa on niin koodareista ja tekoälyosaajista kuin järjestelmäarkkitehdeista ja laadunvarmistajistakin.

Alan kehittyessä nopeasti myös osaamistarpeet muuttuvat nopeasti. Kymmenen tai viisitoista vuotta vanha osaaminen vanhentuu nopeasti, jos ei jatkuvasti kouluta itseään.

Pula työntekijöistä vaikeuttaa myös suomalaisyritysten kasvua. Moni startup työntekijöistä kilpaillessaan tarjoaa koodareilleen reilun palkan lisäksi etätyömahdollisuuksia, mahdollisuuksia työskennellä ulkomailla, työpaikkaruokailuja sekä muita etuja. Silti hyviä tekijöitä voi olla vaikea saada ja pitää.

Työntekijäpula uhkaa vakavimmillaan talouskasvun lisäksi myös yhteiskunnan peruspalveluita. Julkisen sektorin on erityisen vaikea rekrytoida asiantuntijoita ja järjestelmien kehitys ei siksi ole riittävän nopeaa. Kun kilpailu parhaista asiantuntijoista on maailmanlaajuista, ei Suomen julkinen sektori valitettavasti aina ole houkuttelevimpien työnantajien joukossa.

Asia on vakava, muun muassa koska tietojärjestelmillä on merkittävä rooli myös sote-uudistuksen toteuttamisessa. Säästöjä on vaikea saada, jos toteuttajia ei löydetä. Pahimmassa tapauksessa vanhentuneet tai heikosti ylläpidetyt tietojärjestelmät voivat vaarantaa jopa sähkönjakelun tai liikenteen kaltaisia kriittisiä yhteiskunnan osia.

Työmarkkinoilla pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Koska näihin julkisalan työpaikkoihin ei välttämättä kohdistu suurta kysyntää, pitää varmistaa, että tarjontaa on riittävästi ja että osaajia riittää myös näihin tarpeisiin.

Maahanmuuttajien tarveharkinta on poistettu IT-alalla, mutta mitä kauempaa uusi työntekijä tulee, sitä pidempään myös perehdyttämiseen ja koulutukseen menee. Helpointa ja sujuvinta rekrytointi yleensä siksi olisi suomalaisten tai edes eurooppalaisten parista.

IT-alan koulutuspaikkoja on siksi lisättävä reilusti ja usealla eri tasolla. Ohjelmistoyrittäjät ry:n mukaan yliopistoista valmistuneiden IT-osaajien määrä pitäisi kaksinkertaistaa. Lisäksi muuntokoulutuksen keinoin pitäisi uudelleenkouluttaa alalla jo työskenteleviä, joiden osaaminen on syystä tai toisesta päivityksen tarpeessa.

Alan yliopisto-opiskelijoiden lisäksi tarvitsemme parempaa ymmärrystä tietotekniikasta kaikille suomalaisille. Reaktorin tekoälyverkkokurssi, jolla on tarkoitus kouluttaa prosentti suomalaisista tekoälyn perusteisiin, on erinomainen esimerkki muista uudenlaisista oppimisen muodoista, joita Suomi tarvitsee.

Julkisten palveluiden ja infran toimivuuden takaavien osaajien määrä on huoltovarmuuskysymys. Siksi Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa olla kouluttamatta lisää alan asiantuntijoita.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Tietotekniikan kehityksessä on periaatteessa kaksi ammattiryhmää. On niitä, jotka suunnittelevat ja johtavat ja sitten niitä, jotka tekevät eli kirjoittavat koodia. Nämä edustavat hyvin erilaisia ihmistyyppejä. Koodari on käsityöläinen ja hänen koulutustarpeensa on erilainen kuin vaikkapa ict-arkkitehdin.

Yliopistokoulutus ei siten ole useimmille mikään sopivin vaihtoehto vaan vähemmän teoreettinen kuten ammattikorkea ja työssä oppiminen.

Pääosa ict-väestä pysyy täysin ajantasalla työnsä kautta. Dynaamiset firmat kokeilevat koko ajan uusinta tekniikkaa ja sen oppii parhaiten käyttämällä sitä eikä istumalla luennoilla.

Suomessa on tällä hetkellä liian alhainen palkkataso. Se ei juuri ylitä 80-luvun lopun palkkoja. Se ei houkuta osaavaa ihmistä mm koodariksi. Moni joutuu tyytymään pitkään jopa alle 4.000€ palkkoihin, kun todellakin jo 80-luvulla hyvä kaveri sai jo lähes yhtä paljon. Alan palkkakehitys on ollut surkea Suomessa pitkään tosin palkkaerotkin ovat suuria.

Yksi alan ammattikunta on kokonaan jäänyt tarkastelusta sivuun julkisuudessa ja koulutuksessa. Se on väki, jota ilman jäävät start up-yritykset lähtökuoppiinsa. Ict-alan myynti-ihmiset ovat äärimmäisen tärkeitä yritysten saattamisessa markkinoille. Ilman kunnon referenssiasiakkaita ei hyväkään ohjelmistotuote välttämättä menesty. Asiakassuhteen hallinta vaatii myös useimmiten otetta, johon ict-teknikko ei sovellu parhaiten.

Ne, jotka eivät tätä ymmärrä tutkikoot IBMn historiaa. IBMn johto arvosti aina myyjiään ja maksoi heille hyvin. Siksi firma kasvoi vauhdilla, vaikka monet sen tuotteet olivat teknisesti vain keskinkertaisia.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Tietotekniikan kehityksessä on periaatteessa kaksi ammattiryhmää. On niitä, jotka suunnittelevat ja johtavat ja sitten niitä, jotka tekevät eli kirjoittavat koodia. Nämä edustavat hyvin erilaisia ihmistyyppejä. Koodari on käsityöläinen ja hänen koulutustarpeensa on erilainen kuin vaikkapa ict-arkkitehdin.»

Käsittääkseni tuollainen työnjako oli vielä 1980-luvulla, jolloin arkkitehdit suunnittelivat ja koodarit sitten toteuttivat suunnitelman. En itse ole nähnyt sellaista kehitysmallia lähes lainkaan yli 25-vuotisen urani aikana. Silloin kun sellaista on käytetty, on homma yleensä kussut. Jo 90- ja 00-luvulla useimpien ohjelmoijien ammattinimike vaikutti olevan järjestelmäarkkitehti, järjestelmäsuunnittelija tai jotain sellaista. Nykyään ketteränä aikakautena tuollainen ylhäältä johdettu suunnittelu on kadonnut lähes täysin – ylempää tulee ainoastaan summittainen tieto siitä mitä tarvittaisiin ja niistä sitten neuvotellaan kehitystiimin kanssa.

    «Moni joutuu tyytymään pitkään jopa alle 4.000€ palkkoihin.»

Käsittääkseni yli 4.000 €:n palkka on pääkaupunkiseudun ulkopuolella varsin harvinainen, lukuun ottamatta avainhenkilöitä.

Juha Hämäläinen

#8. Sinulta on jäänyt sitten paljon huomaamatta. Ohjelmistokehityksessä työnjako ei ole hävinnyt yhtään minnekään, kun tehdään tietojärjestelmiä vaativaan käyttöön sekä suunnitellaan niiden integroitavuus hyvin ja pidetään laatu korkeana.

Koodari on edelleen koodari eikä hänen tietämyksensä ja kokemuksensa tyypillisesti yllä systeemitasolle eikä integrointiin eikä edes välineiden valintaan tai testaukseen. Erityisen tärkeä työvaihe on ohjelmistojen vaatimusten ja versioiden hallinta, jotka eivät todellakaan luonnistu koodarilta.

Olen ollut ensimmäisten agile-menetelmien käyttäjien joukossa Euroopassa hyvin aikaisessa vaiheessa ja voin vakuuttaa, ettei niillä korvata hyvää softa-arkkitehtia, integrointiosaajaa tai kehitysprojektin vetäjää.

Ict-palkkatasosta sen verran, että 3.000€ eli 18.000mk sai hyvä ja tuottava koodari jo ennen 90-luvun lamaa. Olen tätä maailmaa nähnyt 70-luvulta asti.

Suomen palkkataso on länsimaiden heikoimpia ict-alalla. Näin erityisesti ostovoiman osalta. Työllään saa todella vähän.

Joudun antamaan sinulle heikon arvosanan ohjelmistokehityksen tuntemuksesta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomen kannattaisi tuoda nuo 8000 IT -osaajaa Aasiasta.

Työperäinen maahanmuutto sataa Suomen omaan laariin.

Juha Hämäläinen

#2. On näitä "tuotu" jo 30 vuotta. Lähinnä Intiasta. On vaan niin, että meillä on niin surkeat palkat, että niihin yltää jo Intiassakin ammattinsa osaavat ja ostovoima on huimasti parempi. Mieluummin inkkarit menevät jenkkeihin, Englantiin tai Saksaan. Suomessa ei jää mitään säästöön, jollei ole johtotehtävissä.

Suomeen muutetaan Aasiasta opiskelemaan, töihin muutamiin suuriin firmoihin ja pakoon Aasian ihmismassoja, kuumaa ilmastoa ja saasteita. Kukaan Aasiassa ei ole yleensä kiinnostunut epävarmasta työpaikasta jossain persaukisessa start up-yrityksessä. Olisi turhauttavaa muuttaa tänne saadakseen yt-harjoituksissa kenkää vuoden päästä.

Nokia oli edelläkävijä moninaisten kansallisuuksien rekrytoinnissa. Meillä ei vastaavaa ole muissa firmoissa vielä nähty. On sääli, ettei tässäkään asiassa nokialaisten kokemusta sen laajemmin hyödynnetä. Kun firman arvo rojahti niin myös romahti kiinnostus sen keräämään valtavaan kokemukseen monissa toiminnoissa.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

En ole IT-tehtävissä, mutta teollisuudessa asiantuntijahommissa. Armeijassa tosin olin IT-joukoissa.

Ulkomaisia inssejä on joskus eksynyt Suomeen työkavereiksi, mutta lähes poikkeuksetta he ovat lähteneet maasta. Syytkin ovat selviä: Suomessa yhdistyy heikko palkkataso, ankara verotus ja korkeat elinkustannukset. Esimerkiksi naapurimaassa Norjassa on myös kallista, mutta palkkataso on aivan toista, eikä verotus ole yhtä ankaraa. Miksi siis kukaan tänne jäisi, jos Suomeen ei ole muita siteitä, kuin työsuhde ? Puhtaasta luonnosta saa ihan rauhassa lässyttää, sitä löytyy esim Norjastakin.

Oltuani ulkomailla töissä ja Suomeen palattuani, huomasin, että se paljon kehuttu ulkomaan kokemus onkin taakka: suhtautuminen oli kuin Etelä-Koreasta pohjoisen puolelle palaavalle loikkarille. Hyvä ettei komennettu uudelleenkoulutusleirille. Olin tietenkin ollut vuosia suomalaisen propagandakoneiston ulottumattomissa ja kokenut kaikenlaista ei-suotavaa. Lähes kansanvihollinen siis.

Nuorisoa ei ilmeisesti kiinnosta paneutua vaativiin teknisiin aloihin koulutuspaikkaa valitessaan, koska taloudellisesti yhtä hyviä ( tai oikeastaan yhtä huonoja ), mutta huomattavasti vähemmän resursseja vaativia vaihtoehtoja on runsaasti

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

En ole lainkaan samaa mieltä minkään kirjoittajan kanssa.

Jyväskylän IT-tiedekuntaa on 40 vuotta johtanut umpimatemaatikko, minkä takia tiedekunta on puuhastellut surkeita hankkeitaan, joissa ei ole mitään tolkkua. Siksi Neittaanmäen puheet 8000 tai 80.0000 tai 800.000 koodarin tarpeesta ovat ihan huuhaata.

Olen sieltä väitellyt ja erikoistunut tekoälyhankkeisiin 80-luvulta asti, kansainväliset foorumit kiertäen. Tuossa tiedekunnassa minua ei kuunneltu, en voinut pitää yhtään luentoa siellä (koska dekaani kielsi). Yritin kansalliseen Tekoälyaika-ohjelmaan, mutta sieltäkin minut syrjäytettiin. Olin näet liian hyvä, koska minulla oli jäsennelty esitys mitä tekoäly on ja miten koko maailmaa voisi kehittää systeemisellä metodiikalla.

Nämä kapea-alaiset kaverit, jotka puhuvat työvoimapulasta, pääsisivät itse hyötymään massaliikkeistä, "tekoälyn pakolaiskriisistä". Siksi he puhuvat sellaista, mihin itsekään eivät usko.

Neittaanmäki on pian lähdössä eläkkeelle. Hän on samasta puolueesta kuinn Paavo Väyrynen oli. Samanlainen elämänvaihe kuin Angela Merkelillä. Eikö voitaisi saada uutta tietoa ja uutta verta IT-tiedekuntiin, jotta Suomi pysyisi ajan hermolla?

Samoin toivoisin avointa mieltä ja keskustelevaa asennetta sekä yhteistyöhaluja kuten 200 videossani olen esittänyt koko Euroopan parhaaksi. Fakki-idiootteja ei tarvita lisää, vaan systeemiajattelijoita.

Juha Hämäläinen

#4. Ymmärrän tekstisi, koska se kertoo siitä, ettet ole toiminut yrityksissä tai yrittäjänä ja joutunut miettimään miten osaaminen muutetaan rahaksi. Siksi varmaan olit eri mieltä kaikkien kirjoittajien kanssa..

Valitettavasti emme elä pelkästä tutkimuksesta ja systeemiteoriasta.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Nyt Hämäläinen höpöttää omiaan. Et lukenut tekstiäni.

Väitän sen sijaan, että sinun näkemyksesi IT-alasta on paljon suppeampi kuin minulla.
Olen koodannut 30 vuoden ajan, satoja tuhansia rivejä Prolog-tekniikoilla ja pääosin teollisuuden sovelluksia, isoillekin yrityksille. Nokialla toimiessani käytin heidän suosittamaa kieltään ja menetelmiään.

Valitettavasti tietosi ja ajattelutapasi ovat vanhentuneita, Juha Hämäläinen. Ei alan ammattijakauma ole sama kuin mitä se oli 30 vuotta sitten.

Et näköjään tiedä, että systeemien teoria ja systeemiajattelu ovat sukulais-tekniikoita, joista molemmista minulla on kansainvälisen tason tiedot. Tutkimus on paras tapa kehittää uutta tietoa mm. tekoälystä, mikä alue on tänä päivänä Suomessa yleinen bluffauksen areena (huiputusta ja rahastusta tyhjällä tiedolla).

CV:ni löytyy täältä: http://metayliopisto.fi/wp-content/uploads/2017/12...

Paljasta myös Juha Hämäläinen oma ansioluettelosi. Oletko tehnyt itse mitään merkittävää, mikä on nimenomaan omaa ansiotasi?

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #13

#13. Sinulta on jäänyt sitten paljon huomaamatta. Ohjelmistokehityksessä työnjako ei ole hävinnyt yhtään minnekään, kun tehdään tietojärjestelmiä vaativaan käyttöön sekä suunnitellaan niiden integroitavuus hyvin ja pidetään laatu korkeana.

Koodari on edelleen koodari eikä hänen tietämyksensä ja kokemuksensa tyypillisesti yllä systeemitasolle eikä integrointiin eikä edes välineiden valintaan tai testaukseen. Erityisen tärkeä työvaihe on ohjelmistojen vaatimusten ja versioiden hallinta, jotka eivät todellakaan luonnistu koodarilta.

Olen ollut ensimmäisten agile-menetelmien käyttäjien joukossa Euroopassa hyvin aikaisessa vaiheessa ja voin vakuuttaa, ettei niillä korvata hyvää softa-arkkitehtia, integrointiosaajaa tai kehitysprojektin vetäjää.

Joudun antamaan sinullekin heikon arvosanan ohjelmistokehityksen tuntemuksesta.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Jos et osaa tutkia ja perustella, Juha Hämäläinen, miten kenenkään kannattaisi luottaa kirjoituksiisi, sillä ne ovat silloin lainattuja toisilta, joiden kompetenssista vastaavasti ei ole tietoja.

Enpä ylpeilisi Orwellin teesillä: "Tietämättömyys on voimaa". Osaamattomuudellaan ei kannata ylpeillä edes Suomessa, vaikka täällä tietoa ei yleensä arvosteta.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #14

#14. Olen ollut noin 40 vuotta ohjelmistoyrityksissä tuotekehityksessä, tuotehallinnan päällikkönä, projektien vetäjänä, globaalina systeemi-integraation toimialavastaavana, globaalina solution managerina, business development vastaavana sekä järjestelmämyynnissä.

Olen toiminut näissä tehtävissä useissa maissa. Viimeiset 16 vuotta Nokialla sangen vaativien järjestelmien ja tuotteiden parissa, joiden systeemi-integrointi, laatuvaatimukset, skaalattavuus sekä vaatimusten ja versioiden hallinta on tasoa erittäin vaativa.

Tuotteideni ohjelmistokehitystä on tehty samaan aikaan useissa eri maissa kuten Suomessa, Tanskassa, Ranskassa, Portugalissa, Italiassa, Puolassa, Saksassa, Unkarissa, Intiassa ja USAssa sekä näiden lisäksi alihankkijoilla. Voin vakuuttaa, ettei tällainen kehitysympäristö toimi ja tuota sinun väittämälläsi keveydellä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#4
Suomessa todella älykkäitä ihmisiä on todella vähän.

Ei ole mistä ottaa ja sosialistinen yhteiskunta ei houkuttele maahanmuuttajina kuin lammaspaimenia.

Taas lähti yksi älykäs perhe Suomesta Uuteen Seelantiin.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Pulaa on niin koodareista ja tekoälyosaajista kuin järjestelmäarkkitehdeista ja laadunvarmistajistakin.»

En voi käsittää näitä puheita huutavasta työvoimapulasta. Koodari, check, tekoälyosaaja, check, järjestelmäarkkitehti, check, laadunvarmistus, check, jne. Siitä huolimatta olin alkuvuoteen saakka yli vuoden työttömänä, kun paikkoja ei vaan löytynyt. On ylempi korkeakoulututkinto tietojenkäsittelytieteestä, 20+ vuotta monipuolista työkokemusta ja osaaminen kuranttia keskeisimmissä teknologioissa. No ehkä syynä oli muuta-kuin-ohjelmointia ollut tehtävänimike viimeisimmässä tehtävässä, ehkä ikä, ehkä liian ruma naama asiakasrajapintaan, en tiedä. Toki avoimia paikkoja olisi ollut enemmän pääkaupunkiseudulla.

Kuitenkin usein otetaan aivan toisen alan työllistämistuettuja, joilla ei ole mitään aiempaa kokemusta ohjelmistokehityksestä, ja koulutetaan jopa turvapaikanhakijoita ohjelmistokehittäjiksi.

Ehkä siinä on jokin, että osaamattomille ei tarvitse maksaa niin paljoa, mutta eivät ne palkkapyynnöt itsellänikään olleet lähellekään alan keskipalkkoja.

    «Maahanmuuttajien tarveharkinta on poistettu IT-alalla, mutta mitä kauempaa uusi työntekijä tulee, sitä pidempään myös perehdyttämiseen ja koulutukseen menee. Helpointa ja sujuvinta rekrytointi yleensä siksi olisi suomalaisten tai edes eurooppalaisten parista.»

Mitä olen nähnyt maahanmuuttajia IT-hommissa niin kyseessä on poikkeuksetta koulutettuja ja työkokemusta omaavia, eivät sellaisia joita tarvitsisi perehdyttää tai kouluttaa lainkaan. Kyse on siis pääsääntöisesti ulkomailta palkatuista, ei muuten tulleista. Eniten taitaa tulla Baltiasta, muualta Itä-Euroopasta, Venäjältä ja Etelä-Euroopasta, sekä Euroopan ulkopuolelta Kiinasta, Etelä-Amerikasta, jne. Lähi-Idän maissa ehkä Turkissa, Egyptissä ja Iranissa on korkein koulutustaso ja sieltä tulee jonkin verran huippuja. Intialaisia en jostain syystä ole oikein nähnyt.

Juha Hämäläinen

#5. Niin ei ict-alaa ja sen dynamiikkaa ymmärrä kukaan, joka ei ole alan yrityksissä toiminut. Olen sen huomannut vuosikymmenten mittaan. On täysin hyödytöntä keskustella alasta muiden kanssa. Se on sama kuin hiukkasfyysikko yrittäisi kertoa työstään vyöhyketerapeutille - tai ministerille.

Sampo Terho on poikkeus. Hän on oivaltanut, että ala tarvitsee muitakin kuin koodareita, jotka ketterillä menetelmillä mukamas tuottavat yksin kaltaistensa kera vientituotteita softistaan

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#5
Markon kommentteja luettuani ymmärrän työpaikan saantivaikeuksia.

Kokonaiskuva on tärkein, ei trivialosaaminen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Itse saan ohjelmistopuolelta säännöllisen epäsäännöllisesti työtarjouksia ilman että haen sieltä töitä. Vaikka osaamiseni jää varmasti paljon sinun alapuolellesi. Eikä tosiaan työpaikkailmoituksiimmekaan ole vastannut kukaan, ei edes mollissa. Amk:sta sai sentään melkein valmiin koodarin:)

Ehkä pääkaupunkiseutu, ehkä sosiaaliset verkostot, en tiedä, mutta oma kokemukseni on täysin toisenlainen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Vaalit lähestyy ja koulutus alkaa taas kiinnostaa. Olisiko seuraavaksi uuden koulutuslupauksen aika.

Hallituksen toimethan vain hankaloittavat tilannetta.

#koulutuslupaus

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

#12. Täällä Pekka Sipolalle Hesarin artikkeli:
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005703677.html

Luulen, että Sampo Terho ei ole pysynyt ajantasalla tekoälykiimasta, jossa pahin vaihe taitaa olla ohi, kun Tekesin 400 miljoonan projekti lähti lapasesta.
Sama Jyväskylän yliopiston IT-osasto kummittelee sielläkin kun hankkinut miljoonilla euroilla IBM Watsonia (osin kilpailuttamatta) tietämättä mitä sillä keskeneräisellä syöpäanalyysitekoälyohjelmistolla tekisi.

Revi tästä huumoria.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Yhteiskunta voi katsoa itseään peiliin. 15 vuotta sitten lapset ja nuoret voitiin tietsikoiden osalta jakaa kahteen kategoriaan: Ne joilla oli ja ne joilla ei ollut.
Siihen aikaan ja aina sen jälkeenkin, työttömiä on työllistetty romuttamalla toimivia tietokoneita. Kun me työttömät ehdotimme, että "tyhjennetään kovalevyt, Linux sisään ja harrastuskoulutusta nuorille iltaisin" jne., jolloin jokainen olisi oppinut kasaamaan oman koneen jne..
Mutta päättäjät olivat vastaan, työttömyystöiden virkamiehet olivat vastaan, koska "ilmainen ei ole bisnes". Ja näin Suomessa hajoitetaan edelleen n. miljoona konetta per vuosi ja viedään sitten kehitysmaiden romuttamoille kaikki se ongelmajäte mistä on vaikea saada raaka-aineet talteen.

Summa Summarum: Noin puolet silloisista nuorista olivat tilanteessa, jossa heillä ei ollut mahdollista saada "tietsikkakipinää", joka vuorostaan olisi vienyt ainakin osan näistä nuorista oikealle tielle (opiskelemaan sellaista, joka oikeasti kiinnostaa).

Jos jostakin ammattiryhmästä on pula tänä päivänä, pitää katsoa n. 10-20 vuotta taaksepäin.
Mutta kun päättäjämme eivät tiedä mistä päättävät ja ideologia sumentaa aivot, niin ei voi tulostakaan odottaa. Suomi on tänä päivänä jonkinlainen Hölmölä ja ainoa syy, ettei se ole kovin takapajuinen on kansa ja se, että myös muualla päättäjät ovat tietävinään missä mennään ja jopa tietävinään mihin pitäisi olla menossa.
Samanlaisia peräreikiä sielläkin.

Olen myös puhunut aiheesta PS:n kanssa ja kirjoitellut heille silloin kun Sinisetkin siihen kuuluivat. Myöhemmin myös Sinisten työvoimaministerin kanssa.
Ei mitään vastausta. Onneksi pääsin maasta pois, vaikka kyllä se isänmaan kohtalo hatuttaa.

Henry

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Koodaaminen on ainoita todella kansainvälisiä hommia maailmassa. Kannatan rajoja auki kiinalaisille, intialaisille, vietnamilaisille, venäläisille, persialaisille, nigerialaisille koodareille, jotka niihin hommiin vapaaehtoisesti ovat tulossa, jos sellaisia löytyy. Sitten se narina loppuu, kuinka muka "Kaikki hommat piiputtaa koodaamisesta".

Sen sijaan vastustan sellaisten akateemisen koulutuksen omaavien alityöllistettyjen prässää- mistä koodareiksi, jotka eivät sellaisiksi halua. Jos ehdottomasti kuitenkin tohtori/maisteri halutaan koodaamaan, on parempi, että hänet otetaan tohtorin/maisterin hommaan koodamaan kuin koodaajan hommaan ( = nimellä ja palkalla ) tohtoriksi/maisteriksi.

Mää en muista yhtään sellaista tutkimus- tai kehityshommaa, joka olisi ollut kiinni nimenomaan koodaamisesta. Lähinnä sellaista tulee mun diplomityöni. Aikaisemmin ainakin yksi siihen tullut osa oli koodattu väärin. Mutta se oli myös koneista kiinni. Ja sitten, kun ne riittävästi parani, pystyttiin tekemään jo ihan muillakin, yleisluontosilla numeerisilla menetelmillä. Niin paljon kuin koodaamisesta kuulin vouhkattavan, hommat piiputti aina jostakin muusta kuten (koodattavan aiheen) vääristä teorioista (joita ei saanut korjata).

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Vihdoin uusi ohjelmistokehityksen trendi on nostamassa päätään, siitä on jo pitkään puhuttu, mutta nyt on riittävän pitkälle kehitettyjä ensimmäisiä tuotteita markkinoilla, jotka vähentävät olennaisesti ohjelmistokehitystyötä.

Perinteiselle määrittelystä lähtevälle ketterälle kehitysprosessille on nousemassa vielä ketterämpi protoileva vaihtoehto, jossa koodaustyön määrä on noin 10% korkeintaan verrattuna aikaisempaan. Ainoastaan käytettävien työvälineiden toteuttamisessa tarvitaan enemmän koodaustyötä.

Pula ohjelmistokehittäjistä loppuu, kun tämä uusi trendi pääsee vauhtiin. Teen tällä hetkellä ensimmäisiä töitä uudenlaisilla välineillä ja on ollut vaikutava kokemus.

Edes nykyisenlaista palvelumuotoilua ei tarvita. Pystytään tekemään paljon kevyemmin ja saadaan lyhyessä ajassa paljon enemmän aikaiseksi.

Se missä täytyy koodata vielä on yhteyksien rakentaminen sovellusrajapintojen kautta toisiin järjestelmiin. Tosin siihenkin voidaan kehitellä rajapintamäppäystyökalu.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

No mutta nythän Terholla olisi loistava tilaisuus hankkia itselleen uusi ammatti. Ei muuta kuin koodariksi ja sitä kautta hyödyksi yhteiskunnalle. Aikamoinen aika kuluukin, jotta ammatinvaihdon kautta saatu hyöty muuttuu oikeaksi hyödyksi valtiolle ja kansalaisille, niin paljon on tullut tehtyä haittaa nykyisessä ammatissa demokratialle ja oikeusvaltiolle.

Suuri osa muistakin maamme poliitikoista voisi miettiä samaa ammatinvaihtoa, jos meinaan on kymmeniä vuosia ollut politiikassa ja maan asiat menevät vain huonompaan suuntaan, niin ehdottomasti paras ratkaisu on vaihtaa sellaiseen ammattiin jossa voisi olla hyödyksi. Tämä tulisi tehdä jo valtion edunkin takia.

Käyttäjän poimintoja kuva
Timo Knuutila

Sampo Terho, mikäli näin ilmoittelette, niin pula on ikuinen "Pulaa on niin koodareista ja tekoälyosaajista kuin järjestelmäarkkitehdeista ja laadunvarmistajistakin."

Työnantajien pitää toimia niin että he tajuavat ettei heidän firmastaan ja sen sijainnista, tuotteista sekä firman tilanteesta tiedä kukaan sellainen ketä haluavat firmaan niin luonnollisestikaan yhtään mitään.

Siksi, työnantajien pitää ilmoittaa työpaikoista eikä vain odottaa peukaloiden päällä istuen ja uskoen että kyllähän meidän kaupunginlaidan tai tuppukylän firman nyt kaikki tietää. Ja kirjoittaa tehtävien sisältö niin, että kaikki joille tehtävä sopii, voivat huomata siihen hakea, mikäli sijainti on heidän elämäntilanteeseensa sopiva. Myös palkka ja sijainnin edut on hyvä mainita ihmisille jotka eivät tunne ennalta sijaintipaikkaa.

Rekrytointifirman osoitteella puolestaan ei ole mitään virkaa ilmoituksessa.

Pitää ilmoittaa mitä haetaan kun haetaan koodareita, koska ei sairaalaankaan haeta lääkäriä ilmoittamalla että haetaan semmoista sairaalaväkeä.

Tekoälyosaajien hakemisessa sama asia. Siinä on niin paljon eri tehtäviä, ja on laajoista asioista kyse, että pitää ilmoittajan sentään tietää mitä spesialiteettia tarvitsee.

Kannattaisi myös miettiä IT-alalla sitä että esimerkiksi tekoälyn ja IBMn tarjoaman Watsonin kehitystä alusta asti seuranneet ja IBM:n kurssituksia omia aikojaan suorittaneet tietävät Watsonista syvemmin ja enemmän kuin tuoreesti muutaman yliopistokurssin suorittaneet, joilta puuttuu kaikki syvempi harrastuneisuus ja karttunut tieto kaikesta mikä ei ole kännykkäkäyttöliittymien melomista sormella sekä taju IT alan vaatimuksista.

Mikä todella veisi henkilöä ja alaa eteenpäin olisi projektit millä tähdättäisiin suomalaista osaamista IT alan ohjelmistofirmoihin kehittämään esimerkiksi ohjelmistojen datan esityksen nopeutta, tuomaan käyttöliittymiä kivikaudelta nykypäivään, optimoida yhtä jos toista, ja se on vaikeaa, se vaatii osaamista todella, ymmärrystä ja sertifiointeja, siinä missä joku peliohjelmoija voi länkyttää menemään kevyellä osaamisella ja väärästi paisuneella egolla lippis vinossa ja asenneongelmaisena entiseksi ohjelmoijaksi ennen kuin on suuruuden päiviään nähnytkään.

Mikäli firman sijainti on kenties autottomille individualistikoodareille kelvoton, niin sitten ptiää käyttää toimistohotellipalveluja ja tarjota työpaikan sijainniksi Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Oulun keskusta,tai tuppukylää lähimmän kaupungiksi mainittavan keskustaa.

Järjestelmäarkkitehdeista tuskin voi olla pulaa, siinäkin auttaisi se että lakkaatte puhumasta arkkitehdeista silloin kun kyseessä ei ole Googlen Haminan yksikön kokoinen projekti, vaan jonkun suomalaisen firman kokoinen eli äärimmäisen pieni toiminnanohjausjärjestelmän lisäosan asennus ja käyttöönotto.

MIkäli rekrytoijat kestäisivät sen että heidän asenteissaan on usein merkillisiä luuloja, vääriä tietoja ja oletuksia, että tajuaisivat sen miten suurissa projekteissa ulkomailla työskenneillä on kokemusta projektityöstä, että kymmenittäin ja sadoittain kontakteja, niin sitä voisi arvostaa, oppia ymmärtämään että mitä nämä ihmiset ovat tehneet työkseen ja opetella kyselemään mitä kysyvät niin että se ei työntekijän NDA sopimuksia riko mutta tuo sitä tehtyä työtä ja osaamista esiin.

Lisäksi kannattaa muistaa se miksi monet ulkomaille ovat lähteneet töihin kunnon työuran ja palkan perässä ja myötä. On paljon asioita jotka eivät kuulu työnantajalle tuon taivaallista, ja kaikenlaiset pyrkimykset määrätä ja hallita myös työajan ulkopuolista aikaa pitää unohtaa heti kättelyssä.

Omat omaa elämää lujasti määräävät visiot hyvästä elämästä joka on kehittynyt siinä tuppukylän uskonlahkon ja työpaikan välillä, ne kannattaa pitää aivan omana tietonaan. Mikäli haette osaamista, niin alkaen lastenkasvatuksesta, sopivista harrastuksista, työntekijällä voi olla omat näkemykset ja se ei ole työnantajan asiaa se. Työnantaja saa työntekijän jolla on haettu osaaminen, laaja näkemys ja kokemus, siisti ulkonäkö, täsmällinen työn tekemisen tapa ja moraali, ja kullakin on se oma elämänsä. Mikäli on yhteisiä tapahtumia ja tiiminmuodostusta, se on hyvä asia, mutta ei pidä ajatella niin että rekrytoinnissa voisi valita ihmisiä joista jotenkin rekrytointiprosessin perusteella tietäisi ketkä sopivat tiimiin kuin kavereita valitsisi. Pitää sen verran olla sivistystä tietää ettei se ihan niin mene. Työ on työtä. Ystävyydet muodostuvat ajan mittaan. Laadunvarmistajankin kanssa voi muodostua ystävyyksiä.

Ja jos firma on kovasti Priden väreissä, niin kannattaa pitää mielessä että se voi myös karkottaa väkeä. Voi olla hyvä osata tehdä sateenkaarivärien ohella ainakin selväksi, että firmassa ymmärretään ettei miesten ystävyys tarkoita sateenkaarivärejä tai homoutta, vaan että heteromiesten ystävyys ja yhdessä tekemisen saavutukset ja semmoiset asiat ovat aivan eri asia kuin muistaa kuunnella Pirkon, entisen Pekan lomakokemukset Mallorcan pridestä ja kannustaa Pirkkoa siinä työpäivän puitteissa, että hyvä hyvä, ja olipa kiva kuulla. Nähkääs sen kanssa joka omaa kokemusta automekaanikon duunista ja rallimekaanikon touhusta, niin sen kanssa saattaisi ystävystyä ja käydä vaikka noutamassa siskonpojalle Saksasta kulkupelin tai jotain. On siinä vielä nähkääs aikamoinen ero ja on asioita joita sen prideväen kanssa ei vaan voi eikä tule tehtyä. Kuten moinen reissu. Miten sellaisesta voisi mitään tulla jonkun hamemiehen kanssa, jos ihan rehellisiä ollaan?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset