Perhearvot ovat syntyvyyden perusta

Tänään julkaistun väestöennusteen mukaan syntyvyyden lasku jatkuu ja Suomen väkiluku kääntyy laskuun jo 2035. Tilanne on dramaattinen ja poliitikot ovat syystä huolissaan.

Lapset ovat tulevaisuus, ja ilman lapsia tulevaisuutta ei ole.  Yhteiskunnalliseksi ongelmaksi asiassa nousee erityisesti heikkenevä huoltosuhde. Meillä on jatkuvasti yhä enemmän eläkeläisiä, mutta vähemmän eläkkeen maksajia.

Miksei suomalainen yhteiskunta sitten enää kelpaa perheiden perustamiseen, vaikka erilaiset etuudet ja turvaverkot ovat vahvempia kuin koskaan? Miksi tutkitusti maailman onnellisin kansa ei tee lapsia ja perusta perheitä kuten ennen oli tapana?

Lapsiarki pelottaa yhä enemmän. Perhebarometrin mukaan se pelottaa eniten niitä, joilla on vähiten lapsiperheitä lähipiirissä. Ja vähemmän niitä, jotka elävät sitä päivästä toiseen. Perhe-elämällä on selvä mielikuvaongelma, joka on keskeinen osa väestönkehityksen ongelmaa. Mikä sitten palauttaisi suomalaisten halun ja uskon perhe-elämään?

Ensinnäkin tarvitaan kunnianpalautus perinteisille perhearvoille. On oikein haluta perustaa perhe ja sen voi perustaa jo nuorenakin. Kotiäitiyttä ja -isyyttä tulee kunnioittaa eikä väheksyä. Tärkeintä on perhearvojen ylläpitäminen niin sanoissa kuin teoissa.

Paljon on viimeisen parin vuoden ajan puhuttu perhevapaauudistuksesta. Niin oikealla kuin vasemmalla poliittisella laidalla yhä useampi lapsi halutaan yhä varhemmin päivähoitoon ja vanhempien mahdollisuutta päättää lastensa hoidosta rajata.

Sinisten mielestä perheiden valinnanvapaus on perusarvo, jonka täytyy olla myös perhevapaauudistuksen keskeinen ohjenuora. Perhevapaauudistuksella ei tule olemaan ratkaisevaa vaikutusta syntyvyyteen, mutta uudistus kannattaa kuitenkin tehdä lapsiperheiden aseman parantamiseksi.

Lapsiperheiden asema ei parane pakottamalla perheitä mihinkään tiettyyn hoitomalliin, vaan perheille on ennen kaikkea tarjottava laajemmin erilaisia vaihtoehtoja. Siniset lisäisi isien mahdollisuutta halutessaan jäädä pidemmäksi ajaksi kotiin sekä takaisi taaperoille kotihoidon 3-vuotiaiksi asti. Pakottaminen joihinkin tiettyihin hoitokiintiöihin ei taatusti lisäisi nuorten innokkuutta lasten hankintaan – etenkään miesten.

Siniset esittää myös, että äitiys- tai vanhempainvapaalle jäävälle naisyrittäjälle maksetaan sama 2500 euron kertakorvaus, jonka olemme tällä hallituskaudella saaneet voimaan naistyöntekijöiden työnantajille. Vielä yksi kannustamisen keino olisi kertaluontoinen vauvaraha, jollaisia on maksettu joissain Suomen kunnissa. Siniset kannustaa kaikissa Suomen kunnissa harkitsemaan vastaavaa ratkaisua.

Meidän pitää myös parantaa naisten työmarkkina-asemaa, erityisesti mahdollistamalla osa-aikatyön tekeminen entistä paremmin, kuten Sinisten perusturvamalli yhdistettynä käänteisen tuloverotukseen tekee. Samoin lasten hankkimista jo opiskeluaikana tulisi tukea ja kannustaa.

Silti en usko, että tällaiset julkishallinnon ohjaustoimet ensisijaisesti ratkaisevat ihmisten päätöksen hankkia lapsia. Lapsista puhutaan liiaksi taloudellisina riskeinä, tasa-arvo-ongelmina ja vapauden riistäjinä. Todellisuudessa rakkaus on ihmiselämän rikkaus, ja lapset tuovat elämään iloa, jollaista ei mikään muu asia voi antaa.

Perhe ja lasten hankinta ovat yksityisasioita, mutta yhteiskunnallinen ilmapiiri ja arvostus vaikuttavat varmasti kannustavasti. Samoin julkinen sektori voi mahdollistaa entistä helpomman lapsiperhearjen.

sampoterho
Sininen tulevaisuus Helsinki

Sinisten puheenjohtaja, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri ja Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu