Sampo Terho

Pienet yritykset etusijalle

Suomi on korporatistinen maa, jossa suuryrityksillä ja etujärjestöillä on perinteisesti ollut laaja rooli päätöksenteossa. Paitsi kolmikannalla, myös muilla etujärjestöillä ja jopa yksittäisillä suuryrityksillä on ollut perinteisesti merkittävä rooli lainsäädännössä. Eikä vain työmarkkina-asioissa, vaan kaikessa lainsäädännössä.

Eräs esimerkki tällaisesta takavuosilta on Lex Nokia, jossa lainsäädäntöä muutettiin yhden yrityksen tarpeisiin. Lakia ei lopulta edes koskaan sovellettu, mutta sen voimaantulo oli osoitus siitä, minkälaista valtaa suuryritykset vanhojen puolueiden Suomessa käyttävät.

Suuryritysten suuri valta ei ole ihme. Yli tuhat henkeä työllistävissä yrityksissä on töissä neljäsosa kaikista Suomen työntekijöistä ja kymmenen suurinta yritystä tuottaa yksin jopa 7% Suomen bruttokansantuotteesta. Suomen kymmenen suurinta vientiyritystä taas vastaavat jopa kolmasosasta koko maan tavaraviennistä. Suuryrityksillä on siis erittäin suuret taloudelliset resurssit.

Pääosa uusista työpaikoista syntyy kuitenkin pieniin yrityksiin. Kymmenen suurimman yrityksen työllistämien ihmisten määrä on itse asiassa vain pudonnut viime vuosina, koska kansainväliset jättiyritykset siirtävät herkästi toimintaansa ja työpaikkoja sinne, missä taloudellinen hyöty on suurimmillaan.

Pienyritykset ovat Suomen talouden rattaiden rasva ja dynamiikan luoja. Niissä työllistetään suomalaisia ja niistä toivottavasti kasvaa joskus uusia suuryrityksiä. Kilpaillessaan suuria korporaatioita vastaan ne tarvitsevat kuitenkin apua. Suuryritykset pärjäävät kyllä itsekin, mutta pienet yritykset tarvitsevat pientä tukea päästäkseen kukoistamaan.

Siksi Sinisen yrittäjyysohjelman sininen lanka on pienyrittäjän aseman parantaminen. Me haluamme ottaa käyttöön pienet ensin -periaatteen, jonka mukaan kaikessa lainsäädännössä huomioidaan paremmin nimenomaan pienten yritysten asema. Suuryritysten lobbarit ovat lainsäätäjien pöydässä muutenkin.

Haluamme, että julkinen sektori velvoitetaan paremmin huolehtimaan pienyritysten eduista kilpailutuksissaan sekä ottaa Suomen EU-puheenjohtajakauden teemaksi pienyritysten säätelytaakan keventämisen Euroopassa.

Nyt suurin osa julkisista kilpailutuksista valuu suurille yrityksille ja esimerkiksi sosiaali- ja terveysalaa hallitsee muutama jättiyritys. Usein syy tähän on jo kilpailutuksen suunnittelussa. Jos kilpailutettavat kokonaisuudet ovat valtavan kokoisia, niihin voi osallistua vain jättimäiset yritykset. Kilpailutusten pilkkominen osiin parantaa pienyrittäjän asemaa.

Otetaan esimerkiksi koulukyydit. Kunnan kannalta helpointa olisi kilpailuttaa kaikki koulukyydit kerrallaan. Näin yhdellä sopimuksella ja hinnalla saadaan hoidettua kaikki kyydit. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että kilpailutukseen osallistuvalla yrityksellä pitää olla resurssit järjestää ehkäpä satoja kuljetuksia joka päivä.

Jos kyydit kilpailutettaisiinkin esimerkiksi koulu kerrallaan, kilpailutukseen voisi osallistua myös pienet yritykset. Kunnan kannalta tämä olisi hankalampaa ja aiheuttaisi varmasti jonkin verran lisäkuluja hankintaosastoille, mutta kyse on tärkeästä arvovalinnasta, johon on löydyttävä rahaa.

Sininen tulevaisuus on pienyrittäjän puolue. Muita yrittäjyysohjelmamme teemoja ovat mm. yrittäjien eläkejärjestelmän kehittäminen, myöhennetty progressiivinen yhtiöverotus (eli ns. Viron kaltainen yritysveromalli) ja arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostaminen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Kaarina Leinonen

Pienet on ympyrät ministerillä - eikös sitä pitäisi olla mielipide niistä suuremmistakin asioista Suomen politiikassa ?

Käyttäjän seppopmuurinen kuva
Seppo Muurinen

Totta - pienestä alkuun ja eteen päin tuella siihen saakka kunnes "omat jalat kannattalevat"... se rajanveto _ tuille ?

Käyttäjän OlliKuusisto kuva
Olli Kuusisto

Millä tavalla Sampo Terho ja hallituspuolue Sininen tulevaisuus on ajanut pienyritysten asemaa sote-palveluiden tuottajina?

Vesa Partanen

Annahan Terhon puhua. Tässähän on kyse uudesta linjauksesta, ei siitä mitä nykyhallituksessa on tehty. Ensimmäistä kertaa voin sanoa olevani Terhon kanssa samaa mieltä, eikä korporatismin purkamisesta ole muut puhuneet mitään. Tuolle näkökulmalle ja tavoitteelle on Suomessa näet paljon tarvetta.

Käyttäjän PetriLariSalo kuva
Petri Salo

Tässä kaikessa piilee uusien mahdollisuuksien siemeniä. Niin suomalaisille kuin Suomelle.

Ensin lainaus: "Suomi on korporatistinen maa, jossa suuryrityksillä ja etujärjestöillä on perinteisesti ollut laaja rooli päätöksenteossa.

Paitsi kolmikannalla, myös muilla etujärjestöillä ja jopa yksittäisillä suuryrityksillä on ollut perinteisesti merkittävä rooli lainsäädännössä.

Eikä vain työmarkkina-asioissa, vaan kaikessa lainsäädännössä."

Yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä asia. Nyt olisikin tärkeää avata myös vallankäytön isoa kuvaa. Ja altistaa se pitkäkestoiselle päivänvalolle.

Kolme avointa kysymystä vastattavaksi:

1. Kenellä on todellinen valta, kun kyseessä ovat lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturva?

2. Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla, niin sanotusti tuoleja ja rooleja vaihtaen, käyttämässä tosiasiallista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

3. Mikseivät laillisuusvalvojat, kuten eduskunnan perustuslakivaliokunta ole tehneet mitään perustuslainkin vastaisen tilanteen korjaamiseksi?

Taustatietoa avoimesta internetistä:
On Sovittu Että (OSE)-järjestelmä

Eikä tuossa kaikki.

Nimittäin. Tosielämässä on vuosikymmenten aikana käynyt niin, että tosiasiallista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa käyttää sosiaalivakuutusten alueella nelikanta. Tuo nelikanta on muodostunut akselista: EK + SAK/STTK/AKAVA + valtio (stm, om ja vm) + vakuutusalan etujärjestöt (Finanssiala ry + Tela ry).

Eduskunnan käsittelyssä on onneksemme kansalaisaloite, joka koskee vakuutuslääkäreitä ja tapaturmalakia. Sitä koskevan lakipykälän saattoivat voimaan, vuonna 2004 kaikessa hiljaisuudessa; nuo edellä mainitut nelikannan osapuolet.

Kyseisestä kansalaisaloitteesta julkisuudessa jo olleiden ydinpointtien lisäksi ja sote - uudistuksen valinnanvapauden edetessä onkin syytä ihmetellä sitä, että miksi potilasta tutkivat/hoitavat lääkäri ja vakuutuslääkärit on voitu ammattikuntina asettaa; lainsäädännössä perustuslain (PL 6), yhdenvertaisuuspykälän vastaisesti eriarvoiseen asemaan? Ensimmäisen kerran jälkeen; useisiin muihinkin lakeihin monistaen, jotka koskevat lakisääteisiä vakuutuksia ja sosiaaliturvaa.

Avaten näin melkomoiset näkymät, jos sote-uudistuksen valinnanvapaus toteutuu kokoomuksen, anteeksi, EK:n jäsenjärjestöjen kaavailemassa juoksutusjärjestyksessä. Hymiö.

Lisätietoa avoimesta internetistä:
KAA 4/2018 vp vakuutuslääkärit ja tapaturmalaki

Pasi Karlsson

Politiikan ongelma, annettu valta ei ole missään suhteessa kapasiteettiin. Tuntuu korostuvan pääosin näiden sinisten ministerien kohdalla.

Käyttäjän KariKeto kuva
Kari Keto

Tervetuloa pienyrittäjän arkeen. Missä on ne kuluneet
4-vuotta olisi tuota aikaa ollut.

Käyttäjän juhalehtonen kuva
Juha Lehtonen

Reilusti enemmän konkretiaa olisin toivonut, kuin pelkistä koulukyytien kilpailutuksesta puhuminen. Miten olisi vaikka:
- alv-velvollisuuden alarajan nosto 300.000 - 600.000 euroon (siis liukuvasti)?
- työsopimusten yleissitovuuden poisto alle 20 hengen yrityksiltä?
- tuki 1. - 3. työntekijän palkkaamiseen?
- valelaskujen lähettäjien tiukempi kriminalisointi?
- verottajan tiukempi valvonta ts. että myös siellä noudatetaan lakia (esim. joulukuussa 2017 valmistuvaksi luvattu verotus valmistuikin vasta tammikuussa 2018, jolloin veronpalautukset, jotka luvattiin helmikuulle 2018 tulivatkin tilille vasta maaliskuussa 2018)?
- yrityksien tuloveron maksueräpäiväksi takaisin 4 kk tilikauden päättymisestä, nyt muutettu 1 kk ei riitä tilinpäätöksen valmistumiseen, jolloin yritykset joutuvat maksamaan liikaa tuloveroja varmuuden vuoksi. Niiden takaisin saannin päivästä kun ei ole varmuutta (huom. edellinen kohta!)?

Toimituksen poiminnat