Sampo Terho

Kansalaispalvelus asevelvollisuuden rinnalle

Sinisten eilen julkaistussa puolustuspoliittisessa ohjelmassa todetaan, että Suomen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja osaavaan reserviin. Haluamme laajentaa kutsunnat koskemaan myös naisia ja kehittää asevelvollisuutta tasa-arvoisemmaksi, jotta myös naiset ja ne miehet, jotka terveydellisistä syistä eivät voi suorittaa varusmiespalvelusta, voivat osallistua maanpuolustukseen. Tämä on kansanturvallisuuden kannalta tärkeää.

Siniset rakentaisi asepalveluksen rinnalle kansalaispalveluksen. Kansalaispalvelus ei siis korvaisi nykyisiä palvelusmuotoja, vaan täydentäisi niitä vapaaehtoisuuden pohjalta.

Tarve kansalaispalvelukselle nousee useista tekijöistä. Niistä päällimmäisenä on Suomen turvallisuusympäristön muutos Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan johdosta. Toisaalta tuoreen MTS:n tutkimuksen mukaan maanpuolustustahto on Suomessa heikentynyt. Kansalaispalveluksella on mahdollisuus vastata näihin molempiin haasteisiin.

Lisäksi on puhuttu paljon naisten tiedontarpeista ja mahdollisuuksista perustuslaillisen maanpuolustusvelvoitteen täyttämiseksi. Naisten keskuudessa on selkeää halua osallistua yhä enemmän asepalvelukseen ja myös muulla tavalla saada tietoa ja olla osallisena maanpuolustuksessa.

Siniset ovatkin ehdottaneet, että osaksi toisen asteen koulutusta otettaisiin maanpuolustuskurssi, joka antaisi teoreettista tietoa maanpuolustuksesta koko ikäluokalle. Kannatamme myös ajatusta kutsuntakirjeen lähettämisestä naisille. Naisten osallistuminen kutsuntoihin antaisi heille mahdollisuuden saada lisätietoa naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta ja muista maanpuolustukseen liittyvistä asioista.

Hyvä toteutustapa kansalaispalvelukseksi olisi noin kuukauden mittainen vapaaehtoinen kurssi, jossa opittaisiin yhteiskunnan kriisivalmiuden kannalta hyödyllisiä taitoja. Koulutus olisi sen verrattain lyhyen keston vuoksi aseeton. Kansalaispalvelus voisi olla koulutusta yhteiskunnallisiin häiriötilanteisiin vastaamiseksi, kuten huoltovarmuuteen, terveydenhuoltoon, hybridiuhkiin ja suuronnettomuuksiin liittyen.

Siviilipalvelusta täytyisi myös kehittää valtakunnan kriisivalmiutta palvelevaan suuntaan, niin että siviilipalvelusta suorittavat voisivat toimia esim. palo-, pelastus- ja väestönsuojelun avustavissa tehtävissä.

Kansalaispalvelusta ei tietenkään tule kehittää ase- tai siviilipalveluksen kustannuksella, vaan niistä erillisenä, vapaaehtoisuuteen perustuvana koulutuksena, joka palvelisi kansanturvallisuutta ja edesauttaisi naisten aiempaa parempia mahdollisuuksia osallistua maanpuolustukseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Mikäs siinä, jos siitä maksetaan palkkaa.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Olipa malli mikä hyvänsä, tärkeää on, että se kohtelee eri sukupuolia tasa-arvoisesti. Naisten ja miesten pitää olla lain edessä yhdenvertaisia. Museaaliset sukupuoliroolit ja syrjintä sukupuolen perusteella eivät enää mene nykynuorille läpi.

Lukion opettajana pidän tavattoman tärkeänä, että koulussakin opetetaan sukupuolten olevan tasa-arvoisia ja kerrotaan, että naisille ja miehille kuuluu yhteiskunnassa samat oikeudet ja velvollisuudet. On järkyttävää, jos nuorille sitten kutsuntaiässä valkeneekin, että koko tasa-arvokasvatus olikin pelkkä vitsi, kun puhtaasti sukupuolen perusteella määrätään asepalvelukseen tai sivariin.

Valveutunut ja hyvä opettaja ja rohkaisee nuoria kyseenalaistamaan seksistiset ja epätasa-arvoiset rakenteet ja kertoo, että kenelläkään ei ole moraalista velvoitetta mennä sukupuolensa vuoksi sen enempää asepalvelukseen kuin sivariinkaan.

Sinisten malli on syrjivä ja seksistinen ja jopa perustuslain vastainen asettaessaan sukupuolet perusteettomasti eri asemaan lain edessä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

> ..... pidän tavattoman tärkeänä, että koulussakin opetetaan sukupuolten olevan tasa-arvoisia ....

ooo

niin....opettamisen lisäksi voisimme jatkaa entistä tiiviimmin tasa- arvoisuuteen pyrkivää elämäntapaa.

Jos sukupuolta syrjivää toimintaa havaitaan, se lienee juridinen kysymys. Toiminta on valittava sen mukaan.
Suomen lait takaavat tasa- arvoisuuden.

Iänikuinen valittaminen julkisuudesta asiassa antaa vain lisää vettä tiedotusvälineiden myllyyn. Näin hyvästä asiasta tuleekin saastetta, joka tahrii ympäristöä, ihmisen mieltä.

Toiminta on taikasana. Se on todellisuutta.

Jos tasa- arvon loukkauksia tavataan, niin ellei mikään muu korjaa tilannetta on tehtävä ilmoitus poliisille, tai vastaavalle, niin ikävää kun se onkin.

Tuskin olen ainoa, joka on kuunnellut vaatimuksia tasa- arvosta arviolta 50- 60 vuotta

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Terhon esitys kuulostaa teoriassa hyvältä, mutta sen suhteen täytyy kysyä, miten ns. kansalaispalvelus tultaisiin rahoittamaan? Suomen valtion budjetti vuodelle 2018 on käsitykseni mukaan noin 3 miljardia euroa alijäämäinen ja kansalaispalvelusjärjestelmän rakentaminen ja ylläpito varmasti kasvattaa menoja enemmän kuin tuo valtiolle rahaa.

Mistä hankittaisiin rahat kyseisen järjestelmän rakentamiseen? Jo nyt puolustusvoimien määrärahojen kasvattaminen on vaikeata eduskunnassa, niin kuinka realistista on olettaa, että ehdotus kansalaispalveluksesta menisi siellä läpi? Eikö maanpuolustuksen näkökulmasta olisi parempi kasvattaa puolustusmenoja kuin luoda "tasa-arvon nimissä", joka vielä lisää hajoittaisi valtion ja puolustusvoimien resursseja?

Mitään kaunistelematta olisi hyvä muistaa Max Weberin määritelmä valtiolle. Hänen mukaansa valtio on se taho, jolla on legitiimin väkivallan käytön monopoli järjestyksen ylläpitämiseen tietyllä alueella. Juuri legitiimi järjestyksen ylläpitäminen tietyllä alueella nimittäin Suomen alueella, on Suomen valtion tärkein tehtävä maanpuolustuksessa niin ulkoisia kuin sisäisiä uhkia vastaan. Tämä on paljon tärkeämpi asia, kuin mitkään poliittiset intohimot koskien maanpuolustuksellisia asioita.

"Sinisten malli on syrjivä ja seksistinen ja jopa perustuslain vastainen asettaessaan sukupuolet perusteettomasti eri asemaan lain edessä."

Sinisten malli ei ole perustuslain vastainen, sillä perustuslaissa mainitaan sen 127. pykälässä maanpuolustusvelvollisuus erikseen:

"127 § Maanpuolustusvelvollisuus

Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.

Oikeudesta saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään lailla."

Lähde: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/199907...

Kannattaa huomata, että 127. pykälä delegoi maanpuolustukselliset asiat tavallisille laeille sanoilla "kuin laissa säädetään" tai "säädetään lailla". Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että eduskunta pystyy muuttamaan maanpuolustusta koskevia lakeja yksinkertaisella enemmistöllä. Toisin sanoen jos sinisten ehdotuksesta tulee laki ja se menee eduskunnassa läpi, niin se ei riko perustuslaki. Käytännössä se kuitenkin olisi huono laki, sillä se vesittäisi Suomen maanpuolustuskykyä.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Kyllä Sinisten malli on ristiriidassa perustuslain kanssa, koska perustuslaki vaatii että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Malli kohtelee naisia ja miehiä eri tavalla ilman mitään järkevää ja hyväksyttävää syytä.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Tulkintasi on väärä, kun katsotaan perustuslain 6. pykälän neljättä momenttia:

"Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään."

Lähde: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/199907...

Tuo "lailla tarkemmin säädetään" tarkoittaa sitä, että tasa-arvoasioissa valta annetaan viime kädessä eduskunnalle. Kun kerran maanpuolustusvelvollisuus on mainittu perustuslain pykälässä 127, niin se tulee olemaan poikkeus kuudennen pykälän asettamista vaatimuksista, sillä hyväksytyn perustuslain eri kohdat eivät voi olla ristiriidassa keskenään.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Tuolla logiikalla koko perustuslailla voidaan pyyhkiä pöytää ja säätää kuinka syrjiviä lakeja tahansa ja sanoa, että se ei ole syrjintää, koska se on laissa.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #8

Tuo on surkein one-liner, jonka olen nähnyt pitkään aikaan. Sen sijaan näen suuren ristiriidan, että sama henkilö samaan aikaan on opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtajana ja on ristiretkellä yleistä asevelvollisuutta vastaan aikana, jolloin naapurimaamme on ottanut suoraan tai epäsuorasti kahdelle muulle maalle kuuluneita alueita haltuunsa.

Pystyykö herra Kotro mitenkään olemaan varma siitä, että Suomi ei joudu saman kohtalon uhriksi? Jos hänen vastauksensa on ei, niin silloin hän mielestäni toimii Suomen valtiota ja kansaa kohden epäeettisesti vaatiessaan yleisen asevelvollisuuden poistamista.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Ennen muuta Sinisten maanpuolustusmalli on ristiriidassa yleisen oikeustajun ja kaiken sen yhdenvertaisuusajattelun kanssa, jota koulussa yritämme nuorille opettaa. Se välittää aivan väärän viestin: naisille ja miehille muka kuuluu yhteiskunnassa eri tehtävät.

Kun ylhäältä tarjotaan tuollaisia asenteita, ei tarvitse ihmetellä sitäkään. että Suomessa työelämä on poikkeuksellisen eriytynyt sukupuolen mukaan.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

"Ennen muuta Sinisten maanpuolustusmalli on ristiriidassa yleisen oikeustajun ja kaiken sen yhdenvertaisuusajattelun kanssa, jota koulussa yritämme nuorille opettaa. Se välittää aivan väärän viestin: naisille ja miehille muka kuuluu yhteiskunnassa eri tehtävät."

Ei millään pahalla, mutta tuollainen tyyli opettaa on tosiasiassa ideologian luomista, eikä opetusta ja sitä kautta hyvin yksisilmäistä poliittista fanatismia.

Valitettavasti tiedämme, että 2010-luvun Eurooppa ei ole demokraattinen lintukoto, vaan Suomella on naapurimaa, joka on ottanut suoraan tai vasalliensa kautta haltuunsa kahteen sen naapurimaahan kuuluvia alueita. Nämä alueet ovat Krimin niemimaa, Abhaasia ja Etelä-Ossetia. Suomella täytyy olla vahva puolustuskyky, että sillä on voimaa vastustaa vastaavaa, jos se osuu omalle kohdalle.

"Kun ylhäältä tarjotaan tuollaisia asenteita, ei tarvitse ihmetellä sitäkään. että Suomessa työelämä on poikkeuksellisen eriytynyt sukupuolen mukaan."

Jos kerran haluat edistää tasa-arvoa, niin listaa mitä olet tehnyt muiden näkemiesi tasa-arvoa vastaan olevien vääryyksien kuin yleisen asevelvollisuuden torjumiseksi. Käsitykseni mukaan olet nimenomaan ristiretkellä yleistä asevelvollisuutta vastaan.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Ei yhden miehen aika ja energia riitä kaikista ongelmista kirjoittamiseen, mutta olen toki kirjoittanut muustakin syrjinnästä. Onneksi siitä puhuu todella moni muukin, sen sijaan sukupuolitetun asevelvollisuuden tuottama epätasa-arvo on merkitykseensä nähden pahasti alikäsitelty ja väistelty aihe.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden opettaminen ei ole "poliittista fanatismia". Ja jos opettaja rohkaisee nuoria haastamaan syrjivän ja seksistisen lain, se on ihan oikein. 1960-luvulla Yhdysvalloissa oli vielä voimassa rotulakeja. Oliko silloin hyvä opettaja se, joka opetti ihmisten olevan yhdenvertaisia ihonväriin katsomatta ja rotulait ovat väärin, vai oliko hyvä opettaja se, joka käski kunnioittamaan rotulakeja?

Siitä olemme samaa mieltä, että Suomella pitää olla uskottava puolustus - eri mieltä olemme vain siitä, että minun mielestäni se pitää toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuutta kunnioittaen, sinusta ei.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #10

"Ei yhden miehen aika ja energia riitä kaikista ongelmista kirjoittamiseen, mutta olen toki kirjoittanut muustakin syrjinnästä. Onneksi siitä puhuu todella moni muukin, sen sijaan sukupuolitetun asevelvollisuuden tuottama epätasa-arvo on merkitykseensä nähden pahasti alikäsitelty ja väistelty aihe."

Tuo on vain sinun mielipiteesi, eikä mitään muuta.

"Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden opettaminen ei ole "poliittista fanatismia". Ja jos opettaja rohkaisee nuoria haastamaan syrjivän ja seksistisen lain, se on ihan oikein. 1960-luvulla Yhdysvalloissa oli vielä voimassa rotulakeja. Oliko silloin hyvä opettaja se, joka opetti ihmisten olevan yhdenvertaisia ihonväriin katsomatta ja rotulait ovat väärin, vai oliko hyvä opettaja se, joka käski kunnioittamaan rotulakeja?"

Se on poliittista fanatismia, kun siinä ei oteta kantaa tai arvioida muita vaihtoehtoja. Sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutunut Ukraina palautti yleisen asevelvollisuuden toukokuussa 2014 ja Georgia palautti yleisen asevelvollisuuden 2017. Kumpikin näistä maista oli aikaisemmin joutunut vieraan vallan aggression kohteeksi. Toinen tosiasia on se, että kansalaisten kouluttamiseen suuressa mittakaavassa sodan syttyessä menisi kuukausia, jolloin sota saattaisi jo olla ohitse.

Asevelvollisuuden vertaaminen Yhdysvaltojen 60-luvun rotulakeihin ei toimi, koska asevelvolliset tietävät oman palveluksensa pituuden sangen hyvin, kun taas Yhdysvalloissa mustien tilanne pyrittiin pitämään alisteisena suhteessa valkoisiin.

"Siitä olemme samaa mieltä, että Suomella pitää olla uskottava puolustus - eri mieltä olemme vain siitä, että minun mielestäni se pitää toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuutta kunnioittaen, sinusta ei."

Tuo ei ole muuta kuin sinun idealistinen ja ylimielinen olkiukkosi, joka ei perustu muuhun kuin subjektiivisiin mielipiteisiisi, jotka perustuvat perustuslain tahalliseen väärintulkitsemiseen. Jos tulisit ulos norsunluutornistasi ja ottaisit selvää, miten esim. itäisessä Ukrainassa sodittiin, niin kyllä siellä sodankäynti oli hyvin tavanomaista perustuen rynnäkkökivääreihin. Ukraina altistui ulkopuolisen hyökkäyksen uhkalle, kun se luopui asevelvollisuudesta ja nyt se maksaa siitä kallista hintaa.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #11

Ukrainassa ei käytetä asevelvollisia sotatoimialueilla. Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon mukaan armeijan tulee koostua vapaaehtoisista ja sopimussotilaista, jotka ovat hyvin valmistautuneita, motivoituneita ja varustettuja: https://www.rferl.org/a/ukraine-conscripts-not-fig...

Ukrainassa ei ollut asevelvollisuuden avulla muodostetusta miljoonan miehen reservistä juurikaan hyötyä kriisin alussa, eikä asevelvollisia hyödynnetä kriisissä nytkään.

Georgiassa taas päätettiin luopua asevelvollisuudesta 2016, mutta päätös kumottiin 2017. Myöskään Georgian päätöksestä ei voi tehdä johtopäätöstä, että asevelvollisuus olisi tehokas tapa ylläpitää puolustuskykyä. Asevelvollisuus on sotimisikäisiä miehiä sortava järjestelmä, ja koska he ovat yhteiskunnassa vähemmistö, on enemmistön helppo säätää heitä velvoittava laki.

Suomessa on koulutettu 900 000 miehen suuruinen reservi, vaikka sodanajan joukkojen koko on vain 280 000. Puolustuskyky olisi todennäköisesti korkeampi, jos asevelvollisuudesta olisi luovuttu meilläkin, ja vastentahtoisten kouluttamiseen käytetty raha olisi suunnattu modernin puolustusmateriaalin hankintaan.

Valitettavasti näistä asioista ei Suomessa keskustella avoimesti, sillä Puolustusvoimat suhtautuu negatiivisesti asevelvollisuuden kyseenalaistamiseen. Tämä on ymmärrettävää, sillä asevelvollisuuden lakkauttaminen todennäköisesti johtaisi koulutusmäärien laskemiseen järkevälle tasolle, ja sen seurauksena moni Puolustusvoimien kouluttaja joutuisi uusiin tehtäviin ja mahdollisesti muuttamaan jonkun lakkautettavan varuskunnan lähistöltä.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #16

Laaja asevelvollisuus on pelote. Potentiaalisen hyökkääjän on otettava sen vaikutus huomioon. Pienehko ammattiarmeija voidaan helposti lyödä muutamassa taistelussa. On loogista, että Ukraina käyttää parhaita ja korkeimman taistelumoraalin omaavia joukkojaan sotatoimiin. Jos Ukrainassa sota eskaloituisi, niin olisi hyvin todennäköistä, että myös asevelvolliset joutuisivat sotatoimiin. Sen lisäksi vapaaehtoiset tulevat varmasti lähes täysin niiden keskuudesta, jotka ovat suorittaneet asevelvollisuuden.

Jos puhutaan tehokkaasta tavasta järjestää puolustus, niin silloin tulee ottaa huomioon kohdemaan pinta-ala, väestö ja käytössä olevat voimavarat. Suomella on vain noin 5,6 miljoonan ihmisen väestö ja pinta-alaltaan Suomi on Euroopan kahdeksanneksi suurin valtio. Suomella on hyvin rajalliset voimavarat käyttää maanpuolustukseen, ja paras tapa käyttää niitä on kuunnella ammattilaisten mielipiteitä, etenkin kun maanpuolustuksellisena oppina on maamme koko pinta-alan puolustaminen.

Asevelvollisuuden kritisointi on helppoa, mutta uskottavan korvaavan järjestelmän esittämisessä ei ole todellisuudessa tapahtunut mitään edistystä. On helppoa hurskastella sorrosta, mutta ketkä ovat fyysisesti kyvykkäimpiä puolustamaan maatamme? Samalla Suomella pitää olla kykyä osoittaa, että jos joku haluaisi miehittää Suomen tai osan sitä, niin sen hinta tulisi äärimmäisen kalliiksi, jolloin kyseinen taho saattaisi tulla siihen johtopäätökseen, että se ei ole kannattavaa suhteessa saatuihin hyötyihin.

On myös syytä huomata, että asevelvollisuus tuo nuorille miehille vastuuta. Samalla se tekee Suomesta valtion, jossa on äärimmäisen epätodennäköistä, että täällä koskaan vallan kaappaisi mikään "everstijuntta" niin kauan kuin Suomessa olisi samaan aikaan korkea yleinen koulutustaso ja yleinen asevelvollisuus. Tälläistä "everstijunttaa" vastaan olisi yksinkertaisesti aivan liikaa sotilaskoulutuksen saaneita kansalaisia. Tätä kautta asevelvollisuutta voidaan pitää yhtenä demokratian turvana, koska viime kädessä kaikki valtion valta perustuu pakkovaltaan.

Puolustuskyky Suomessa olisi luultavasti HEIKOMPI, jos Suomi olisi luopunut yleisestä asevelvollisuudesta, koska millään ammattiarmeijalla ei olisi riittävästi sotilaita puolustamaan koko Suomea. Ammattiarmeija, johon Suomella olisi varaa, riittäisi kenties Uudenmaan puolustamiseen. Tämä johtuu siitä, että puolustuskyvyn suhteen ohitat kokonaan ammattiarmeijan palkkamenot.

Aliupseeriliiton mukaan alin taulukkopalkka on vuonna 2018 noin 1400 euroa kuussa. Jos oletetaan, että tuolla palkalla halutaan 50,000 sotilaan ammattiarmeija puolustamaan Suomea, niin sen suorat palkkamenot tulevat olemaan 1400 * 12 * 50000 = 840 miljoonaa euroa. Ongelmaksi tulee, että tuollaisella palkalla tuskin saadaan riittävästi päteviä sotilaita palvelemaan ammattisotilaina Suomen puolustusvoimissa. Jos taas ammattisotilaan palkka on liian suuri, niin silloin se syö liian suuren osan puolustusmenoista suhteessa kalustohankintoihin ja muihin menoihin, joilla puolustusvoimat pidetään toimintakuntoisena.

Puolustusvoimilla on kantansa tähän, sillä se haluaa säilyttää toimintakykynsä, eikä se halua joutua tasa-arvosta saarnaavien ihmisten kokeilujen kohteeksi. Rauhan aikana on helppo sanoa, että sotilaita koulutetaan liikaa, mutta jos Suomi joutuu sotaan (toivon, että näin ei tule tapahtumaan), niin silloin sodassa tulee tappioita kuolleina, haavoittuneina ja vankeina, ja nämä menetykset tulee pyrkiä paikkaamaan. Hyvä kyky paikata ne ovat oleellinen Suomen sotilaallista pelotetta.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #17

"Jos oletetaan, että tuolla palkalla halutaan 50,000 sotilaan ammattiarmeija puolustamaan Suomea"

Tämä on yleinen looginen virhe asevelvollisuuden vaihtoehdoista keskusteltaessa, eli kuvitellaan asevelvollisuudesta luopumisen johtavan reserviläisarmeijasta luopumiseen. Todellisuudessa reserviläisarmeija voidaan muodostaa myös vapaaehtoisesti asepalveluksen suorittaneista.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #18

Jos tarkastellaan Ruotsin asevoimia niin huomataan, että niiden vahvuus on noin 22,500 sotilasta aktiivipalveluksessa ja reservissä noin 34,500 reserviläistä (Lähde: englanninkielisen Wikipedian artikkeli "Swedish Armed Forces). Noilla alle 60,000 sotilaalla voidaan kenties puolustaa Tukholmaa ja Göteborgia sen lisäksi, että laivasto ja ilmavoimat vievät siivun niistä. Kuitenkaan niistä ei ole kovinkaan monimutkaisiin toimiin noiden toimien ulkopuolella.

Toinen ongelma on se, että jos asevelvollisuudesta tulee tosiasiassa vapaaehtoinen, niin kuinka moni siihen hakeutuu? Tämä taas voi suoraan johtaa siihen, että reservin koko pienenee, mutta tarvittava reserviläisten laatu ei parane. Tämä kaikki johtaa siihen kysymykseen, että onko maalla tarpeeksi sotilaita suorittamassa asevelvollisuutta, sekä miehiä reservissä, jotka voidaan kutsua aseisiin tarvittaessa?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #19

Ruotsilla on sijaintinsa seurauksena pienempi tarve kouluttaa reserviä kuin Suomella. Sotilasasiantuntijoiden mukaan nykysodissa ei kannatta käyttää vastentahtoisia ja huonosti koulutettuja sotilaita, sillä näiden kuolleisuus on korkea: https://warontherocks.com/2013/12/drafted-armies-a...

"A draft would rush unprepared, under-trained and poorly bonded soldiers into battle only to get them killed. If you think that post-traumatic stress disorder is a problem for a volunteer force, just watch the consequences of putting unwilling, poor quality drafted soldiers under enemy fire."

Suomessa on silti mahdollista kouluttaa suurikin reservi, mutta koulutettavat kannattaa valita vapaaehtoisperiaatteella, ja palveluksesta tulee maksaa kilpailukykyinen korvaus. Nykyinen 5 euron päiväraha on törkeää varusmiesten aliarvostamista. Myös Ruotsissa on huomattu, että palveluksesta maksettava korvaus tulee olla järkevällä tasolla, muuten palvelukseen ei saada väkeä.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #20

Robert H. Scalesin kirjoituksen ongelma on se, että hän puhuu omista kokemuksistaan koskien Yhdysvaltain asevoimia ajalta, jolloin se perustui yleiseen asevelvollisuuteen. Yhdysvaltain asevoimien tehtävänä on suurvalta-armeijana toteuttaa sen maan hallinnon tahtoa ulkomailla, kun taas Suomen puolustusvoimien asevelvollisten velvollisuus on puolustaa omaa maataan, jota kautta vertailu puolustusvoimien ja Yhdysvaltain asevoimien suhteen ei toimi.

En usko, että suuren reservin kouluttaminen tulisi onnistumaan vapaaehtoisesti ja siitä maksettava kilpailukykyinen korvaus valitettavasti söisi puolustusvoimien käytössä olevia rahoja. Siitä olen samaa mieltä, että varusmiesten päivärahoja voitaisiin nostaa. Suurempi palkka auttaa, mutta toinen ongelma on se, että kuinka paljon on riittävästi väkeä? Kuinka hyvä kyky puolustusvoimilla pitää olla paikatakseen menetyksiään, jos se joutuu tosipaikan eteen?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #21

En tiedä luitko tuota linkkaamaani kirjoitusta, mutta Scales käsittelee asiaa eniten varusmiesten näkökulmasta, ja käyttää esimerkkinä mm. toista maailmansotaa.

Työvoiman hankintaan pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Jos Suomessa halutaan kouluttaa iso reservi, se onnistuu maksamalla vapaaehtoisille varusmiehille tarpeeksi. On tärkeää, ettei varusmiehiä pakoteta, sillä pakottaminen rikkoo hintamekanismin, jonka seurauksena työvoiman käyttö muuttuu tehottomaksi ja maanpuolustus toteutetaan liian työvoimavaltaisesti: http://www.libera.fi/blogi/varusmiesten-tyolle-tar...

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #23

Linkkaamastasi kirjoituksesta voidaan myös ottaa esille viittaus Israelin asevelvollisuuteen, joka on lähempänä Suomen tilannetta kuin Yhdysvallat olivat silloin, kun se tukeutui asevelvollisuuteen.

Työvoiman hankintaan pätevät kysyntä ja tarjonta VAPAILLA MARKKINOILLA. Jos Suomi haluaisi kouluttaa suuren reservin vapaaehtoisesti, niin sen pitäisi ryhtyä huutokauppaan palkoista muiden työnantajien kanssa. Tuolla olisi luultavasti kaksi seurausta, ensinnäkin se nostaisi yleistä palkkatasoa ja toiseksi se luultavasti kuluttaisi puolustusvoimien käytössä olevia varoja enemmän kuin pystytään nyt ennustamaan, jos tuolla tavalla halutaan kouluttaa uskottavat reservit.

Ongelmana asevelvollisuuden vastustajilla on se, että kaikkea ei pystytä mittaamaan rahassa. Mikä on rauhatilan säilymisen hinta? Rauha ja turvallisuus ovat julkishyödykkeitä, joiden tuottamisesta Suomen valtio vastaa. Millä voidaan muut maat saada ymmärtämään, että vaikka Suomi ei halua sotaa, niin sen kimppuun käyminen tulisi myös hyökkääjälle kalliiksi?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #24

Sotaveteraanit taistelivat sen puolesta, että saisimme elää vapaassa maassa. Vapaaehtoiset varusmiehet ansaitsevat palveluksestaan markkinaehtoisen palkan, muu on pakkotyötä. Myös sotaveteraaneja tulee palkita heidän suorittamistaan uhrauksista. Emme me sotaveteraanienkaan kohdalla voi ajatella, että halvemmaksi tulee jättää heidät oman onnensa nojaan.

Vapaaehtoismalli on kansantaloudelle pakottamista edullisempi, koska pakottaminen rikkoo hintamekanismin. Suosittelen lukemaan tämän kirjoituksen: http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/st...

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #26

Markkinaehtoisessa palkassa varusmiehille on se ongelma, miten se tosiasiallisesti määritellään. Kuinka paljon tultaisiin heille antamaan? Euroopan ihmisoikeussopimuksen neljännen artiklan mukaan asevelvollisuus EI OLE pakkotyötä.

"Article 4 of the Convention – Prohibition of slavery and forced labour

1. No one shall be held in slavery or servitude.

2. No one shall be required to perform forced or compulsory labour.

3. For the purpose of this article the term ‘forced or compulsory labour’ shall not include:

(a) any work required to be done in the ordinary course of detention imposed according to the provisions of Article 5 of [the] Convention or during conditional release from such detention;

(b) any service of a military character or, in case of conscientious objectors in countries where they are recognised, service exacted instead of compulsory military service;

(c) any service exacted in case of an emergency or calamity threatening the life or well-being of the community;

(d) any work or service which forms part of normal civic obligations.”"

Lähde: https://www.echr.coe.int/Documents/Guide_Art_4_ENG... (sivu 5)

Yhdessä International Labour Organizationin (ILO) sopimuksessa, joka on nimeltään Forced Labour Convention, joka on vuodelta 1930, sen toisessa artiklan toisessa momentissa todetaan:

"2. Nevertheless, for the purposes of this Convention, the term forced or compulsory labour shall not include--

(a) any work or service exacted in virtue of compulsory military service laws for work of a purely military character;"

Lähde: https://www.ilo.org/dyn/normlex/en/f?p=NORMLEXPUB:...

Toisin sanoen väitteesi, että asevelvollisuus on pakkotyötä, on vain sinun mielipiteesi, eikä mikään universaali tosiasia. Toiseksi olen lukenut Poutvaaran kirjoituksen ja mielestäni se on hyvin asenteellinen, sillä hän ei mitenkään arvioi maanpuolustuksen luonnetta julkishyödykkeenä. Tosiasiassa Poutvaaran kirjoitus on lähempänä uskontunnustusta kuin tieteellistä artikkelia.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #27

"Euroopan ihmisoikeussopimuksen neljännen artiklan mukaan asevelvollisuus EI OLE pakkotyötä"

Näin on kieltämättä määritelty, mutta määritelmä on samanlainen vääristely kuin se, ettei poikalasten ympärileikkaus olisi pahoinpitely. Asevelvollisuus täyttää pakkotyön kriteerit, samoin kuin ympärileikkaus pahoinpitelyn, mutta koska kummatkin ovat päässeet muodostumaan perinteiksi, ei niitä voida kutsua niiden oikealla nimellä, koska kummallakin perinteellä on vankka kannattajakunta. Kyseinen kannattajakunta estäisi ihmisoikeussopimuksen allekirjoittamisen monissa maissa, joten kompromissi on jouduttu tekemään, jotta ihmisoikeussopimus olisi saatu niissä hyväksyttyä.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #28

Asevelvollisuuden oikeutus perustuu kansakuntien oikeuteen puolustaa olemassaoloaan, joka niillä on ollut kautta historian. Odotettiinko sotaa Suomessa vuonna 1939 ja mitä Suomelle ja sen kansalle olisi tapahtunut, jos Neuvostoliitto olisi pystynyt miehittämään sen? Sen sijaan poikalasten ympärileikkaus on uskonnollinen tapa, jonka tiedetään olevan käytännössä tarpeeton. Tämän perusteella yleinen asevelvollisuus on kansallisen suvereniteetin piiriin kuuluva valinta, eikä ihmisoikeusrikkomus vaikka näin virheellisesti väitetäänkin.

Tämän vertauksen kautta voidaan esittää kysymys, että kuinka kallis asia on vapaus olla joutumatta vieraan vallan alle tilanteeseen, jossa se päättäisi kaikesta siitä, mitä Suomessa tapahtuisi. Suomen historiassa paras esimerkki tuosta ovat Suomen venäläistämiskaudet. Hyvänä esimerkkinä Suomea tuolloin kohdanneesta mielivallasta on vuoden 1900 kielimanifesti, jonka mukaan suomen ja ruotsin kieli tulisi kymmenessä vuodessa korvata maamme hallinnossa ja oikeuslaitoksessa venäjän kielellä.

Jos halutaan minimoida mahdollisuus joutua vieraan vallan ikeen alle, niin mielestäni on parempi kuunnella puolustusvoimien asiantuntijoita, kuin "seireenejä", jotka saarnaavat yleistä asevelvollisuutta vastaan. Näiden seireenien laulu voi kuulostaa houkuttelevalta, mutta pitkällä aikavälillä se tulee vahingoittamaan maamme puolustuskykyä ENEMMÄN kuin toimet, joita puolustusvoimien asiantuntijat ehdottavat tehtäviksi eduskunnan suostumuksella ja valvonnassa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #17

Onko todella realistista ajatella, että koko Suomea pulustetaan?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Kansalaispalvelusta ei tietenkään tule kehittää ase- tai siviilipalveluksen kustannuksella, vaan niistä erillisenä, vapaaehtoisuuteen perustuvana koulutuksena"

Ööö, miten tuo sitten tasa-arvoa parantaa? Mikäli ymmärsin oikein, niin epätasa-arvoisuuden huipentuma, eli se, että ase/siviilipalvelus on toisen pakko ja toisen vaihtoehto, tulisi edelleen säilymään.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Sääliksi käy Sinisiä, kun tälläista ehdottavat...

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Hauska rinnastus: Sairaat miehet ja kaikki naiset kuuluvat samaan kategoriaan.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Kyllä. Tuo esitys tekee pilkkaa niin miehistä kuin naisista. Ja loukkaa kaikkien niiden älyä joille tasa-arvo merkitsee jotain.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset