Sampo Terho

Kouluihin maksimikiintiöt maahanmuuttajaoppilaille

Maahanmuuttajien kotouttamisessa tärkeintä on, että tulijat omaksuvat suomalaisen yhteiskunnan säännöt, kielen ja kulttuurin mahdollisimman nopeasti. Lasten mahdollisuus kotoutumisen onnistumiseen on aikuisia parempi, koska lapset oppivat nopeasti uuden kielen.

Laadukkaat koulumme ovat pienelle lapselle hyvä paikka kotoutua: osaavat suomalaiset opettajat kasvattavat lapsia suomeksi, suomalaisten pelisääntöjen ja kulttuurin mukaan. Suomen kielen opiskelu ja yhteiskuntaan juurtuminen on nopeampaa, kun luokassa on suomenkielisiä lapsia, joiden kanssa muodostuu kaveripiiri.

Haaste syntyy kuitenkin silloin, kun maahanmuuttajataustaisia oppilaita alkaa olla suuri osuus luokasta. Tällöin kosketus suomen kieleen ja suomalaiseen kulttuuriin heikkenee. Kun maahanmuuttajalapset viettävät aikaa omissa joukoissa keskenään, vaara eristäytyä ja syrjäytyä yhteiskunnasta on suuri. Joissain Helsingin kouluissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on jo yli puolet. Tämä on kestämätön tie.

Esitän, että kouluihin on asetettava maksimikiintiöt maahanmuuttajille, eli enimmäismäärä vieraskielisille oppilaille. Maksimikiintiöiden käyttöönotto edistäisi ulkomaalaistaustaisten lasten suomen kielen oppimista sekä kiinnittymistä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. On selvää, että kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan tapahtuu parhaiten, kun lapsi on mahdollisimman varhain vahvasti suomalaisessa oppimisympäristössä. Maksimikiintiöt tukisivat muutenkin koulun ja muiden oppilaiden arkea sekä henkilökunnan jaksamista.

Kotouttamista vaikeuttaa se, että vieraskielisimmät koulut ovat usein alueilla, joilla on korkeampi työttömyys ja matalampi koulutustaso. Siksi ehdotuksellani estetään myös huono-osaisuuden kasautumisesta ja ghettoutumista. Maahanmuuttajaperheiden ei tulisi keskittyä vain suurten kaupunkien lähiöihin. Keskenään ei voi kotoutua.

Kantaa maahanmuuttajakiintiöihin on kysytty myös opettajilta ja vanhemmilta. Lähes joka toinen opettaja kannattaa maahanmuuttajien määrän rajaamista 20-30 prosenttiin. Vanhemmista enemmistö haluaisi kiintiöt käyttöön. Pääkaupunkiseudun peruskoululaisten vanhemmista 57 prosenttia haluaa maksimikiintiön maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrälle.

Parasta tietenkin olisi, että humanitaarisen maahanmuuton volyymi olisi alueittain niin matalalla tasolla, ettei maahanmuuttajien lapsien määrää tarvitsisi sen kummemmin tarkastella. Emme voi antaa maamme luisua kohti rinnakkaisyhteiskuntien syntymistä, joka on todellisuutta lähes jokaisessa Länsi-Euroopan maassa, kuten Ruotsissa. Suomen pitää onnistua kotouttamisessa. Yksikään lapsi ei ansaitse huonoa tulevaisuutta vain siksi, että meiltä päättäjiltä puuttuu rohkeus. Siksi nyt on aika toimia.

Siniset oli Ylen kyselyssä ainoa puolue, joka kannatti koulujen maahanmuuttajakiintiöitä. Tämä on käsittämätöntä, ja osoittaa sen, että muilla puolueilla ei ole tahtoa tai keinoja asettaa maahanmuuttoa hallintaan ja kotouttamista kuntoon. Pahimmillaan kotoutumisen epäonnistuminen voi tarkoittaa suomalaisten turvallisuuden vähenemistä ja yhteiskuntarauhan sekä yhteisöllisyyden heikkenemistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kannattaa kuunnella erityisesti opettajia - he tietävät kokemuksesta. Voin kuvitellla, että Suomen nykyisessä ilmapiirissä tätä ehdotusta tullaan tietyltä taholta vastustamaan. On syytä muistaa, että rotuerottelumaissa pyrittiin aivan päinvastaiseen suuntaan.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Miten voi päästä ministeriksi, jos ei tunnusta Suomen kaksikielisyyttä? Hävetkää Kokoomus ja Keskusta.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"Esitän, että kouluihin on asetettava maksimikiintiöt maahanmuuttajille..."

tämä johtaisi koulupäivän pitenemiseen, kun lapsia kuskataan bussilla Punavuoren, Lauttasaaren ja Munkkiniemen kouluihin Itä-helsingistä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Kunnan sisällä se lisäisi "vain" kuljetuksia ja koulumatkan pituutta. Entäpä sellaiset pakolaisia vastaanottavat kunnat joissa on, sanotaan nyt, yksi koulu ja kiintiö täys?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Maahanmuuttajat (humanitaarisin syihin vetoavat) keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin. Mainitse, Janne, se yhden koulun kunta, jossa kiintiö on täysi.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #8

Ajattelit että ryhdyn selvittämään kaikkien kuntien koulujen vieraskielisten lukumäärää? No en. Kysy ministeriltä, sillä on paremmat resurssit.

Sen sijaan meillä on kunnassa yksi koulu jossa vuosiluokilla 1-6 on yhteensä 20 oppilasta ja ministerin prosentit taitaa paukkua. Kenen pakolaisperheen lapsista sitten pitäisi siirtyä toiseen kouluun ja miksi?

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti Vastaus kommenttiin #9

#9

Olisiko kuitenkin niin, että pakolaisperheiden lapsiluku on eräs niistä mittareista, joita olisi pitänyt osata lukea jo kuntaan sopivaa pakolaismäärää arvioitaessa?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #13

#13
Kuntaan otettiin vartavasten perheitä ja heillä suhteellisen korkea lapsiluku, siis suomalaisiin perheisiin verrattuna: 3-4 mukulaa per perhe.

On se nyt kumma: Jos saapujat ovat nuoria miehiä se on huono juttu, jos lapsiperheitä niin sekin on nyt huono juttu.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti Vastaus kommenttiin #16

#13

Janne Salonen kirjoitti: "... jos lapsiperheitä niin sekin on nyt huono juttu."

Lapsiperheiden sijoittamisessa olisi syytä käyttää harkintaa ja hoitaa heidän sijoittamisensa kuntiin siten, että vastaanottava kunta pystyy osoittamaan riittävät palvelut sekä kantasuomalaisten, että pakolaisperheiden lapsille. Ei ole mitään järkeä sijoittaa suurta määrää monilapsisia pakolaistaustaisia lapsiperheitä johonkin lilliputtikuntaan, jonka ainoa koulu natisee liitoksistaan yrittäessään järjestää opetusta tulijaperheiden lapsille.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #18

Monessa lilliputtikunnassa, myös meillä, ongelma ei ole liitoksistaan natiseva koulu vaan lasten vähyys mikä heijastuu mm valtionosuuksiin.

Ei meillä ole ongelmaa, ellei sellaista tehdä tässä esitetyn mukaisesti.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Tässä tekstissä esiintyvät sekaisin termit maahanmuuttajalapset, maahanmuuttajataustaiset oppilaat ja maahanmuuttajaperheet. Ilmeisesti Sampo Terho kuitenkin ehdottaa kiintiön kohdistamista vain niihin oppilaisiin, jotka eivät ole syntyneet Suomessa vaan ovat muuttaneet tänne jostain muualta?

"Joissain Helsingin kouluissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on jo yli puolet."

Mitä nimenomaisia kouluja nämä ovat? Ja mitä määritelmällisesti tarkoittaa maahanmuuttajataustainen?

Kysyn tätä asiaa siis Sampo Terholta, en Puheenvuoron kommenteissa päivystävältä pähkinägallerialta.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Suomen kielen opiskelu ja yhteiskuntaan juurtuminen on nopeampaa, kun luokassa on suomenkielisiä lapsia, joiden kanssa muodostuu kaveripiiri.»

Näin vähintään voisi sanoa, sillä lasten kielen kehitys tapahtuu keskeisesti toisiltaan, ei "opetettuna". Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että lapset oppivat kantaväestön lasten puhumaan paikallisen puhetavan, sen sijaan että oppisivat vanhempiensa tai opettajien puhetavan. Maahanmuuttajalapset siten oppivat suomen kielen parhaiten ollessaan sijoitettuna päiväkoteihin ja kouluihin.

Kääntöpuolena on, että kommunikointi lasten kesken vaikeutuu, kun joidenkin kanssa täytyy käyttää yksinkertaisempaa kieltä kuin suomenkielisten kesken. Tämä saattaa köyhdyttää lasten yhteisen kielen sanavarastoa, kieliopillista monimutkaisuutta ja ilmaisukykyä.

Integroinnin kannalta jonkinlainen kiintiömalli ehkä olisi hyvä. Identiteetin kehittymisen kannalta se saattaa kuitenkin olla huono. Jos luokassa tai koulussa on eri etnisiä identiteettejä, ne tulevat merkittäviksi ja korostuvat. Tällöin identiteetteihin yhdistettyjä piirteitä, kuten ahkeruutta tai auktoriteettien haastamista, ryhdytään tuomaan esille. Jos taas ryhmät on eriytettyjä eri kouluhin/luokkiin, ryhmäidentiteetti ei nouse merkittäväksi ja ahkeruus tai muu piirre näkyy yksilötason identiteetissä, ei ryhmän.

Kuten Rautiainen tuossa huomautti, kaikenlaiset kiintiöt myös aiheuttavat epäoptimaalisuuden kasvua koulumatkojen pituudessa. Muitakin vastaavia käytännön seurauksia voinee olla.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Ongelma voidaan ratkaista myös siten, ettei laiteta kaikkia saman kieliryhmän maahanmuuttajalapsia samaan kouluun. Jos luokassa on pari kiinaa, pari persiaa ja vaikkapa pari arabiaa äidinkielenään puhuvaa oppilasta, niin kieliklikkejä ei pääse syntymään.

Terho viitannee siihen, että joissain kouluissa oppilaista merkittävä prosentti on esim. somalialaistaustaisia.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Eiköhän Terho juuri sitä tarkoita. Esim. Tukholmassakin on lähiökouluja joissa jollain luokalla saattaa olla vain pari perussvenssonia, kun muiden oppilaiden juuret ovat Lähi-Idän ja Afrikan muslimimaissa. Nämä pari perussvenssonia ovat sitten jatkuvan mobbauksen ja rasismin kohteena, eikä opettajat sille mitään voi.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Olen Terhon kanssa samaa mieltä, kyllä kiintiöt olisi varmasti tarpeellisia paikka paikoin.

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Pääkaupunkiseudulla tilanne on eri mitä pienimmillä paikkakunnilla. Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa ei kannata seurata. Nykyään kun puhutaan väestökehityksestä ja maahanmuuton tarpeellisuudesta pitäisi päättäjien tukea muuttajien sijoittumista ympäri maata kuntien väestömäärien suhteessa. Sulautuminen kantaväestöön tapahtuu luonnollista tietä. Isoissa kaupungeissa kiintiöt ovat varmasti yksi keino omaan oppimisympäristöön sopeutumisessa.

Matti Simonaho

"Maahanmuuttajien kotouttamisessa tärkeintä on, että tulijat omaksuvat suomalaisen yhteiskunnan säännöt, kielen ja kulttuurin mahdollisimman nopeasti. "

Muistan tuon kaltaisen lauseen Ruotsista joskus 80 -luvun puolivälistä. Ruotsista se oppina, että maahanmuuttajien/pakolaisten määrä ratkaisee toimiiko se mitä paperilla on suunniteltu tai ei. Liikaa maahanmuuttajia/pakolaisia = kotouttaminen ei toimi.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Maahanmuuttajien lapsille ei tarvita mitään kiintiöitä.Perheet ovat tulleet suomeen töiden perässä tai muuttaneet takaisin ulkomailta kun pesti duuneissa on loppunut es.Saksassa.He tulevat töihin ja heillä on asunto ja omaiset suomessa.Maahanmuuttajat jotka tulevat töihin eivät sosiaaliturvan avulla,vaan ihan itse asiansa hoitaen,eivät tarvitse erillisiä kouluja hekään lapsilleen.

Sipilän ja kokoomuksen nuoret miehet yli 32 400 kpl.eivät taas ole maahanmuuttajia,vaan eu politiikan suomeen tuomia työttömiä joita hallitus aikoo suomeen raijata tulevaisuudessa lisää.Halpatyömarkkinoiden takia tehty eu-politiikan tuotos,ei ole maahanmuuttoa nähnytkään.

Sen sijaan kannattaa muistaa että 90 luvun epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka ja sen ongelmat sekä suurtyöttömyys lakaistiin eu-lobbauksen maton alle.

Suomenkielisille on omat koulut,ruotsinkielisille on omat koulut.Kiintiöt siksi että vähemmistö pääsee sisään korkeakouluihin.Joka onkin rahantuhlausta,kun lapset oppisivat toisiltaan kielen jos olisivat alunalkaen jo samoissa hoitoyksiköissä eivätkä keinotekoisesti jaettu kielen perusteella.

Nyt ei opi kumpikaan kunnolla pakoista huolimatta,ei edes äidinkieltään.

Tehkää kuten Saksassa:laittakaa lapset eri kouluihin eli ns.parempi aines sinne omiinsa ja heikompiaines(kokoomust alainaten) sinne omiinsa.Saksa on näin tehnyt ,kun ei suomenkaan mallilla saanut tuloksia paranemaan.Siellä eu kuningattaren maassa,se vasta rasismi kukoistaakin ja täällä sytetään ihmisiä "vihapuheesta" ja rasismista YLE:n ja muiden puudeleiden avustamana.Pelletouhua.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Voi, Sampo!

Melko säälittävää nuoleskelua ilman rihman kiertämää. Sininen usva alkaa pikkuhiljaa väistyä ja alta kuoriutuu se sama ruskea persu.

Käyttäjän KikkaCoombes kuva
Kikka Coombes

Että ihan kiintioita: me ja ne muut -asenne.

Ympäroivän kulttuurin vaikutus on eritt. voimakas eli on ihan sama mistä maasta lapset tulevat, he alkavat oppia suomea nopeasti.

Kyllä saisivat monikulttuuristen maiden opettajat virnuilla, jos lukisivat blokin mielipiteen.

Kuinka sitten, sanotaan vaikka Sveitsi vaihteeksi, ei koe muiden maiden lapsia mitenkään uhkana kielelleen tai kulttuurilleen?

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Sampolta todella järkevää tekstiä! Kaikki tietävät koulukiusaamisesta (jota itsekin keskikoulussa koin), että se on lisääntynyt kaikista ehkäisevistä toimista huolimatta. Murrosikäisten opettajana voin vakuuttaa, että siinä iässä juuri ryhmäytyminen on voimissaan ja siihen liittyy myös kiusaamista. Kouluissa pitää tehdä kaikki mahdollinen sille, että jokainen oppilas pystyy toteuttamaan itseään, saa mahdollisuuden oppia turvallisessa ympäristössä ja kasvaa erilaisuuden hyväksymiseen.

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Sveitsi jäi nyt kommentistani. Sveitsissä on erilainen poliittinen kulttuuri, joka perustuu vahvasti kansanäänestyksiin. Siellä on myös tiukempi maahanmuuttopolitiikka mitä EU:ssa!

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sampo ei nyt ymmärrä, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja heidän vanhempien tulee perustuslain 6 §:n eli yhdenvertaisuuslain perusteella saada samat oikeudet valita lapsen koulu. Muussa tapauksessahan se olisi rotuerottelua.

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Kirsi ei kaupungeissa mitään kouluja valita. Niihin mennään tietyiltä alueilta. Sampon ehdotuksen mukaisesti voi kunta itse miettiä koulurajoja. Joskus vanhemmat voivat haluta lapsiaan toiseen kouluun mutta se on oma prosessinsa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset