"Hetekaverosta" ratkaisu eurokriisiin
Syvenevään eurokriisiin on etsitty ratkaisuja jo kaksi vuotta. Suurin osa esitetyistä ratkaisumalleista ovat olleet petollisen helppoja, kuten vakausrahastojen vivuttaminen, tai suorastaan vaarallisia, kuten Euroopan keskuspankin (EKP) suorat velkakirjojen ostot uutta rahaa luomalla.
Uutta rahaa on vast´ikään luotukin, kun EKP ojensi pankeille 21.12. joululahjana lähes 500 miljardia euroa kolmevuotista lainaa 1% korolla. EKP on myös ostanut jälkimarkkinoilta kriisimaiden lainoja 217 miljardilla eurolla vuodesta 2010 lähtien. Seteleitä painamalla tai muilla Zimbabwen keskuspankin konsteilla ei nykyistä kriisiä kuitenkaan ratkaista, päinvastoin. Jos inflaatio pääsee valloilleen, joutuu koko euroalue vain entistä syvempään sekasortoon.
Mitä vaihtoehtoisia, vastuullisia ja kestäviä ratkaisuja sitten voidaan kriisimaille esittää, jos ja kun niitä jälleen kaatuu muiden euromaiden pelastettavaksi? Suomen lähihistoriasta muistetaan pelastumisemme 90-luvun talouskriisistä, joka tapahtui devalvoinnin tukemana. Vastaava ratkaisu edellyttäisi nykyisiltä kriisimailta kuitenkin ainakin väliaikaista eroa eurosta, mitä on vastustettu lähes kategorisesti, niin väistämättömältä kuin se onkin vähitellen alkanut näyttää.
Historiastamme löytyy kuitenkin myös toinen, melkein unohtunut ratkaisu, jolla velkakriisiä voitaisiin helpottaa toimivalla ja moraalisesti kestävällä tavalla.
Suomen taloushistorian monista koettelemuksista kaikkein syvin oli talvi- ja jatkosodan kustannukset. Sotia seurasivat vielä valtavat lisärasitukset sotakorvausten ja siirtokarjalaisten asuttamisen muodossa. Tästä talouden hätätilasta ja erityisesti karjalaisten omaisuuden korvaamisesta selvitäkseen Suomi turvautui omaisuudenluovutusveroon.
”Hetekaverona” tunnetut maksut asetettiin omaisuuden koon perusteella ja verovelvollisia olivat kaikki yksityiset tahot, joilla oli omaisuutta vähintään 40 000 markkaa. Siis yhtä lailla tavalliset kansalaiset, yritykset, pankit ja jopa kansanvalistuksen, tieteen tai taiteen edistämistä varten perustetut laitokset ja säätiöt. Vero koski niin rahaa, osakkeita ja muita sijoituksia, kuin myös kiinteää omaisuutta, kuten asuntoja; sanalla sanoen kaikkea rahanarvoista omaisuutta.
Omaisuudenluovutusvero asetettiin ensi kerran vuonna 1940 sen omaisuuden perusteella, jonka verovelvollinen omisti vuoden 1939 lopussa. Se oli 2,5 – 20% verotettavasta omaisuudesta, eli progressiivinen ja yläpäästä melkoisen raskas. Toinen omaisuudenluovutusvero säädettiin 1944 ja erissä maksettu vero oli 0,4-3,5%. Omaisuudenluovutusvero oli siis eri asia kuin tavanmukaiset tulo- ja omaisuusverot, jotka nekin lankesivat verotetuille normaalisti.
Valtionvarainministeriössä oli erityinen korvausasiainosasto, joka johti toimintaa. Korvausten maksamisen käytännön puolesta huolehtivat Valtionkonttori ja Postisäästöpankki. Lisäksi valtiolle perustettiin holding-yhtiö, johon kerättiin perittyjä osakkeita, ja näin valtiosta tuli useiden yksityisten yhtiöiden osakas. Vähitellen osakkeita sitten myytiin joko takaisin yritykselle tai kolmansille osapuolille.
Ylipäänsä joka ainoa liikkeellä ollut osake oli leimattava siitä maksetun veron merkiksi, tai sitä ei voinut enää myydä eteenpäin. Kiinteistöjen omistajat taas saattoivat ottaa lainaa asuntoaan vastaan, jos käteistä rahaa asunnon arvosta perittävän veron maksamiseen ei löytynyt.
Tämä menettely olisi sovellettavissa myös nykypäivään. Kriisimaiden tulisi toteuttaa kertaluontoinen, velkaisuutensa mukaan räätälöity omaisuudenluovutusvero. Käytännön toteutus ei ole ongelma, kysymys on vain poliittisesta tahdosta. Sitä luulisi kansallisessa hätätilassa olevilta mailta löytyvän, etenkin jos niille tehtäisiin selväksi, että vast´edes EU noudattaa omia sääntöjään, joiden mukaan yksikään jäsenmaa ei vastaa toisen veloista. Jos kriisimaat eivät ystävällisestä neuvosta ota vaarin, asiaa voidaan myös vaatia EU-tasolla.
Markkinat eivät rauhoitu eikä kriisi ratkea poppakonstein, vaan rahalla. Velkaa on otettu ja jonkun on ne maksettava. Omaisuudenluovutusvero on kriisimaiden paras mahdollisuus jatkaa eurojärjestelmän osana, mikäli eroa yhä pidetään viimeisenä vaihtoehtona.
Yksityistä rahaa kyllä edelleen länsimaissa on, vain valtiot ovat rutiköyhiä. Suuntaa antavana indikaattorina voidaan todeta, että esimerkiksi Italiassa kansallisuusvarallisuus on 136 500 euroa/asukas, josta rikkain 10% kansalaisista omistaa puolet. Voimakkaasti progressiivisella verolla saataisiin siis paljon aikaan, hävittämättä silti kansan enemmistön mahdollisuutta kuluttamiseen.
Italialaisten kansallisvarallisuus henkeä kohden on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Ei siis ole pelkkää populismia esittää, että kun kriisimaissa kiistatta on eletty yli varojen, niin olisi moraalisesti oikeampaa periä edunsaajilta itseltään edes pieni osa hyvinvoinnista takaisin, kuin laskuttaa suomalaista veronmaksajaa.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Muuten hyvä, mutta älä ehdota, eli täähän tulee sitten vaan Suomeen, joilla hoidetaan Kreikkaa ja Italiaa... ja etelän ihmeet luikertelee irti kuitenkin tuttuun tyyliin sopimuksia noudattamatta.
Katsokaapa pörssiyritysten suurimpia omistajia. Yritys yritykseltä. Niiden on ilmoitettava suurimmat omistajansa sivuillaan.
Ja mitä siellä on? Osinkotuloveroista ja omaisuuden luovutusvoittoveroista vapautettuja säätiöitä. Ja niitä on PALJON.
Totta kai koska se on näppärä keino kiertää verotusta.
Esimerkkinä vaikkapa Aktia Oyj
http://www.aktia.fi/tietoa_aktiasta/suurimmat_omistajat
Omistajina verovapaat säätiöt. Ei edes Sailas ole uskaltanut tähän puuttua. Kaikesta muusta voidaan keskustella;)
Kummeleissa oli kerran...Artisti ööörhf, maksaa kaiken. Artistit ovat yhden ja ainoan asialla. Jos olet hetero - äänestä suvaitsevaista Haavistoa, Pekka on ei-hetero. Ja kaikkien suvaitsevaisin olet jos
Uutta tietoa minulle että Italialaisten varallisuus henkeä kohden olisi lähes kaksinkertainen suomalaisiin verrattununa.
Tämänkaltaisia näkökulmia jolla pyrittäisiin tasapuolisempaan EU-maiden vastuiden jakamiseen on syytä pohtia.
Suomessa ei ole yhtään prosenttiä ihmisistä jotka kuuluuvat maailman rikkaimman 1% joukkoon. Puolet eli 29 miljoonaa rikkainta asuu usassa, Italissa asuu 3 000 000 maailman rikkainta ihmistä.
Italian valtiolla on kultaakin paljon enemmän kuin Suomella, sen lisäksi Italialaiset ovat maailman parhaimpia säästämään. Rahoja on jemmailtu vähän sinne sun tänne, mutta ei pankkeihin. Pankit ovat rikki ja mafia hoitaa pankkitoimintaa Italissa nykypäivänä. Ei gangsterit enään kävele konepistooli kädessä tappamassa ihmisiä.
Suomalaiset on vaan niin pässejä, että heitä on helppo kusettaa €uro takuilla.
Americans make up half of the world's richest 1%
http://money.cnn.com/2012/01/04/news/economy/world_richest/index.htm?fb_...
Italian kansa on hyvin vähävelkaantunutta. Sen vuoksi usein pohditaan onko Espanja vai Italia pahemmassa jamassa. Monelta perusmittarilta luettuna nuo maat ovat erilaisia.
Haluaisin, että valtion vajeiden sijaan katsotaan kokonaisvelka-astetta, johon tulee myös yksityisten velat mukaan laskelmiin. Syy on se, että Terhon esittämän veromallin mukaan korviaan jo velkaantuneet kansalaiset eivät suoriudu lisäveroista.
Nyt omaisuudenluovutusvero koskee euromääräisiä talletuksia ja käteistä, inflaatio verottaa näitä ankarasti ja koskee kaikkia euroalueen ihmisiä solidaarisesti. EKP hakee ratkaisua, jossa paska levitetään mahdollisimman laajalle maantieteelliselle alueelle, myös suomalaisiin sukanvarsiin.
Oikein hyvä ehdotelma, jonka soisin esitettäväksi
asemapaikassasi mitä pikimmin.
Hyvä esitys. Noin pitäisi tehdä ja noin olisi pitänyt tehdä jo vuosia, jotta yhteiskunnat eivät olisi velkaantuneet. Kyllä se olisi oikein, että ne maksavat, jotka ovat vuosikymmenet, yhteiskunnan kustannuksella törsäilleet. Aivan oikein. Rikkaiden mielestä tuo olisi tietysti ryöstämistä, eikö?
Suomessa ei ole rikkaita. Mutta miksi omalla työllä ja säästäväisyydellä vaurastuneiden pitäisi maksaa huonosti asiansa hoitaneiden kulut. Itse olen velkavankeudessa enkä huuda ketään apuun. En edes sossua vaikka sieltä olisin oikeutettu apua saamaan, olen kai tyhmä. Järjestelmä kerran kieltäytyi minulle kuuluvista tuista, toista kertaa en heidän pillin mukaan tanssi. Tingitään omista kuluista niin paljon että päästään pinnalle.
Ja ketkä tässä maassa ovat törsäilleet, varakkaat vai varattomat?
"Markkinat eivät rauhoitu eikä kriisi ratkea poppakonstein, vaan rahalla. Velkaa on otettu ja jonkun on ne maksettava. Omaisuudenluovutusvero on kriisimaiden paras mahdollisuus jatkaa eurojärjestelmän osana, mikäli eroa yhä pidetään viimeisenä vaihtoehtona."
Tällainen on vain poliittisesti yhtä mahdoton asia kuin leikkaukset.
Onko ainut mahdollisuus sittenkin rahan painaminen ja sitä seuraava inflaatio? Tämähän syö rikkaiden rahoja hyvin tehokkaasti ja samalla vaikuttaa suoraan helpottavasti velallisten, myös velkaisten valtioiden, asemaan.
EKP on virkaan valittujen virkamiesten hallinnassa, ei siis valtioiden ohjauksessa. Virkaohjessäännössä lukee että EKP:n on huolehdittava siitä että inflaatio pysyy kohtuullisissa rajoissa. EKP:n virkamiehet ovat noudattaneet tätä ohjetta kirjaimellisesti. Inflaatio on Pysynyt matalana.
Olisiko mahdollista muuttaa EKP:n virkamiesten ohjeistusta siten, että inflaatiotavoitteeksi asetettaisiinkin kahden prosentin sijasta kolme tai neljä tai visi prosenttia, ainakin niin pitkäksi aikaa kunnes velkakriisi ja kilpailukyvyn kriisi saadaan tämän toimen sekä muiden toimien avulla helpottamaan?
.
Tällainen on vain poliittisesti yhtä mahdoton asia kuin leikkaukset.
Onko ainut mahdollisuus sittenkin rahan painaminen ja sitä seuraava inflaatio? Tämähän syö rikkaiden rahoja hyvin tehokkaasti ja samalla vaikuttaa suoraan helpottavasti velallisten, myös velkaisten valtioiden, asemaan.
Luuletko, että rikkaiden omaisuus on pääosin euroissa ja euromääräisissä velkapapereissa? Epäilen tätä suuresti.
Minä veikkaan, että rikkailla on aika hyvin rahat hajautettu, ja jos ei ole, heillä on kyky ajoissa hajauttaa euromääräinen omaisuutensa kaikkeen muuhun kuin euroihin.
Rahan painaminen EI OLE ratkaisu. Inflaation pyöriessä villisti lähes kaksinumeroisissa prosenteissa (tai edes 5-6 prosentissa) ei ole mitään järkeä lähteä ostamaan esimerkiksi Suomen tai Saksan valtiolainaa n. 2% vuotoisella tuotolla.
Näin ollen nämä maat ajautuvat rahoituskriisiin entisten lisäksi.
Tämä "inflaatio syö säästöt ja velat" on lyhytnäköisen talouspolitiikan perisynti.
Persujen helppoheikki ei tiedä mitään Suomen laman syistä eikä 27 prosentin devalvaation todellisista vaikutuksista Lama-Suomessa.
Suomen laman merkittävin aiheuttaja aiheuttaja oli idänkaupan loppuminen persaukisen Neuvostoliiton yksipuolisella päätöksellä vuoden 1991 alussa. Neuvostoliitto ei pystynyt maksamaan Suomelle 3 miljardin markan tavarakauppavelkaansa. Se kaatoi suuriakin vientiyrityksiä ja kauppahuoneita ja ne 3 miljardia markkaa olivat poissa Suomen kansantaloudesta. Venäjä maksoi viimeisen erän entisen Neuvostoliiton velasta vasta vuonna 2006.
Suomen laman toiseksi merkittävimpiä aiheuttajia olivat presidentti Mauno Koivisto, Suomen Pankin pääjohtaja Ralf Kullberg ja Suomen Pankin johtaja Markku Puntila, joiden pakkomielle "vahva markka" piti Suomen pankkien antolainakoron 15 % tasolla kuuden vuoden ajan. Ennestään vahva markka revalvoitiin vuonna 1989. Revalvoinnin ja tappavan korkotason vuoksi 100 000 pk-yrittäjää ja taksiyrittäjää otti halpaa valuuttalainaa ulkomailta, mikä oli mahdollista sen ansiosta, että valuuttamarkkinat ja rahamarkkinat vapautettiin säännöstelystä 1980-luvun puolivälissä. Suomi haki Euroopan talousalueen jäsenyyttä ja sen vuoksi markka sidottin EY:n valuuttakurssimekanismiin, joka romahti syksyllä 1992. Se johti myös markan pakkodevalvointiin ja kelluttamiseen. Lopullinen delvalvoitumisprosentti oli 27, ja se vei välittömästi konkurssiin 100 000 valuuttalainaa ottanutta pk-yrittäjää ja taksiyrittäjää.
Suomen laman kolmanneksi merkittävin aiheuttaja oli vahvan markan osaltaan aiheuttama hillitön korkeasuhdanne, jonka aikana asuntomarkkinat ja automarkkinat kuumentuivat äärimmilleen. Hillitöntä korkeasuhdannetta ja kulutusjuhlaa seurasi täydellinen romahdus.
Hillittömän korkeasuhdanteen aikana (jolloin julkinen sektori kärsi työvoimapulasta) kuntien ja valtion verotulot nousivat 10 prosentin vuosivauhtia vuosina 1986-1990. Sen vuoksi vuonna 1990 valtion ja kuntien viisivuotiset menoautomaatit säädettiin verotulojen 10 % vuosikasvun varaan myös vuosiksi 1991-1995.
Laman aikana BKT romahti ja työttömyys nousi lähelle puolta miljoonaa. Verotulot romahtivat ja myös välillisen verotuksen tulot romahtivat, koska hyväosaiset vähensivät laman aikana kulutustaan solidaarisuussyistä. Suomen ulkomaanvelka nousi tähtitieteellisiin lukemiin, koska laman aikana valtion ja kuntien viisivuotiset menoautomaatit jouduttiin rahoittamaan suurimmaksi osaksi ulkomaisella lainanotolla.
Ahon porvarihallitus joutui toimimaan palokuntana oman vastuunsa tunnustaneen presidentti Koiviston täydellä ja varauksemattomalla tuella. "Luotiin menoautomaatteja", myönsi Mauno Koivisto tv-haastattelussa kesällä 1995.
Tarkoitatko, että devalvaatiolla ei noustu lamasta? Se paransi ulkoista kilpailukykyä. Toki sitä edeltänyt vahvan markan doktriini aiheutti tuhoa devalvaation yhteydessä, kun pankkisektori vielä suojeltiin kaikelta pahalta.
Jaakko Anttila
"Suomen laman merkittävin aiheuttaja aiheuttaja oli idänkaupan loppuminen persaukisen Neuvostoliiton yksipuolisella päätöksellä vuoden 1991 alussa. Neuvostoliitto ei pystynyt maksamaan Suomelle 3 miljardin markan tavarakauppavelkaansa. Se kaatoi suuriakin vientiyrityksiä ja kauppahuoneita ja ne 3 miljardia markkaa olivat poissa Suomen kansantaloudesta. Venäjä maksoi viimeisen erän entisen Neuvostoliiton velasta vasta vuonna 2006."
Kyllä Suomen pankki ne kolme miljardia yrityksille maksoi. Siksi sen clearing-tili osoitti saatavaa Neuvostoliitosta. Muuten tili olisi ollut tasapainossa (=yrityksille SP ei olisi maksanut).
"Bilateraalikaupan päättyessä Neuvostoliiton hajoamiseen Suomelle jäi merkittäviä saatavia clearing-tilille. Venäjän huomattava valtionvelka Suomelle oli tätä perua. Nyttemmin Venäjä on maksanut velan täysimääräisesti."
Kun uusia tilauksia ei tullut, se kaatoi monta idänkaupasta riippuvaista yritystä. Tapahtuneista toimituksista yritykset saivat rahansa.
Siis Venäjä maksoi velkansa Suomen pankille, ei yrityksille.
Laman suurin syy oli Koiviston johdolla harjoitettu vahvan markan eli vahvan euron politiikka. Markka oli sidottu (liian) vahvaan ecuun eli laskennalliseen euroon.
Sitä samaa vahvan euron politiikkaa harjoitetaan nyt koko Euro-alueen mitassa. Yritetään jallittaa markkinavoimia. Tulos on sama kuin Suomen kohdalla. Hirveä lama ja siitä selviämiseksi devalvaatio/devalvoituminen.
Euro hajoaa kuin varpusparvi. Siitä pitävät huolen taloudelliset realiteetit.
Jos idänkaupan kaatumisesta tai oikeammin pysähtymisestä päin seinää haluaa jotain hyvää kaivamalla kaivaa, niin se pakotti kyllä suomalaiset yritykset kansainvälistymään ja kilpailemaan markkinatalouden ehdoilla länsimarkkinoilla. Käytännössä yritykset joutuivat tuolloin "yhdessä päivässä" ottamaan kiinni länsimaiden yrityksien "kilpailullisen tason" kilpailluilla länsimarkkinoilla sekä käymään kauppaa englanninkielellä jne. Kuten arvata saattaa niin tästä hevoskuurista maksettiin kalliit oppirahat ja niistä näkyy jälkiä edelleen monien yrityksien toiminnassa - mutta se onkin toinen juttu se.
Sampo Terhon ehdotus vain pahentaisi lamaa, rahat olisivat pois kulutuksesta ja investoinneista.
Voisi edes hieman perehtyä talouden perusteisiin ennen kuin esittää typeriä ehdotuksia.
Mit vit. Eikös ne hetekarahat menisi virkamiesten ökypalkkoihin ja kuolleiden eläkkeisiin, eli ne olisivat heti kulutuksessa.
Sampo Terhon ehdotus on oikeasti realistinen ratkaisu verrattuna rahanpainamiseen.
Näin tulee toimia jollei muu auta. Tämä käytäntö olisi ajankohtainen kaikissa etelä- euroopan maissa välittömästi ja myös useissa ulkopuolisissa maissa. Tämä käytäntö on myös tulevaisuudessa (2-4v) suomessa ajankohtainen. Pitäisi äänestäjien ymmärtää myös että politikko joka ilman lupaa niin sellaista ei ole vai uskotteko "joulupukkiin"?
Kreikassa on luvattu lahjoja ja monessa muussa maassa, se että kuka lahjat maksaa niin on eriasia. Mikäli poliitikot ottavat lainaa kansakunnalle niin vastatkoon lainansa maksamisesta myös. Missään nimessä suomesta ei tule kerätä Heteka" tms veroa toisten lahjojen maksuun. Kannatan EU.ssa ko veron laittamista kansallisesti mm Kreikkaan ja se tulisi olla ehtona muulle tuelle. Heillä on ollut aikaa tehdä asialle jotain ratkaisevaa ja korjata tilanne. Heidän hoito tapansa on ollut ottaa lisää lainaa! Lainan antajalla on myös vastuunsa. On nurinkurista hakea takaajat jälkikäteen otetuille vastuille. Mistähän pankista saisin luottoa sellaisella ehdolla että Kreikkalaiset takaa 5v päästä lainani. Mielestäni valtion velka on velkaa siinä kuin yksityisen velkakin, siihen pätee samat lain alaisuudet?
Hienoa.
Kerro, kun olet tehnyt asiasta esityksen ja kun se on hyväksytty.
Mikä muuten on kreikkalaisten varallisuus per capita?
Näppituntumalla sanoisin, että ehdotus nostaisi korkoja ja vähentäisi investointeja ja kulutusta. Mekanismi kai menisi niin, että pääosin ihmiset lainaisivat rahat veroon pankeilta tai pieneltä osin nostaisivat talletuksia. Sitten rahat siirtyisivät velallisen kautta valtiolle ja valtiolta ulkomaisten velkojen lyhentämiseen. Lopputuloksena esim. Kreikka olisi velattomampi, mutta talous vielä entistäkin pahemmassa lamassa, kun siis kulutus ja investoinnit vielä entisestään vähenisivät.
Suomessahan veroja käytettiin sodan jälkeen suurelta osin sotakorvausten vaatimiin investointeihin, asutustoimintaan ja muihin taloudellista toimeliaisuutta lisääviin kohteisiin.
Jos Kreikka ei eroa eurosta, ainoa mahdollisuus taitaa olla kustannustason radikaali alentaminen eli kova sisäinen devalvaatio. Ja eikös vain komissio juuri vaatinutkin Kreikan puolueilta kirjallista lupausta tuollaisten toimien läpiviemisestä uuden lainapaketein ehtona?
Näppituntumalla sanon, että syy-seuraus-suhteet eivät koskaan päde inhimillisessä kanssakäymisessä. Omena putoaa maahan, koska gravitaatio, vesi jäätyy, koska pakkanen, on pimeää, koska yö. Mutta mitään vastaavaa syy-seurausta on mahdotonta löytää mielen maailmoista.
Jos nimittäin syy-seuraus pätisi mielen maailmassa, niin silloinhan meillä ei koskaan olisi kriisiä. Tai toisin päin; jos syy-seuraus pätisi mielen maailmassa, niin silloin tämä kriisi on tehty täysin tahallaan, koska tämä on seuraus tietysti syystä!
Jos yhteiskunta -joka on kistatta mielen konstruktio- menee sekaisin, niin se ei koskaan johdu luonnolliseta syystä, vaan aina on kyse järjettömyydestä.
Rahoituskriisi johtuu täysin siitä, että politiikkaa ovat tehneet mielettömät. Sampo Terho on mielestäni tuonut jotakin logiikkaa tuohon mielettömyyden tyyssijaan. Mikä tahansa looginen ehdotus parantaisi yhteiskunnat, koska yhteiskunta on terve vain silloin, kun siinä vallitsee logiikka. Tätä nuo rahaherrat eivät tajua, koska he ovat pihalla järkevästä ajattelusta.
Heteka-vero on mielestäni loogisin esitys tähän asti parantaa tämä tilanne. Jos sitä ei voi tehdä, niin sitten erotaan siitä poppoosta, jonka mielettömyys on ilmeistä. Se ei ole tilanteen korjaamista, vaan siirtyminen uuteen tilanteeseen, joka on lähtökohdiltaan looginen.
Kuka muistaa setelien leikkaamisen 1946? Siinä niiden arvo puolittui ja toinen puoli oli vatiolle pakkolainaa, joka maksettiin inflaation syömänä (eli pienentämänä) takaisin v. 1949.
Suomessa tämä toteutettiin 1946, Kreikassa 1922! kokemusta on tästäkin eri puolilla.
Voisin lähteä väittämään 99% varmuudella ettei mistään verosta ole ratkaisemaan tätä "kriisiä".
Tämä omaisuuden luovutus pitäisi toteuttaa jo siinä vaiheessa, kun valtio ottaa lainaa.
- Poliittisella päätöksellä määrätään se omaisuus, joka luovutetaan velkojille, jos valtio ei pysty maksamaan lainaansa. Tämä omaisuus takavarikoidaan välittömästi.
Tällä tavalla kansallinen talous pystyisi hyvissä ajoin varautumaan valtion vararikkoon.
Tällä tavoin saman hallituksen, joka kertoo ilouutisen rahan jakamisesta kansalle on myös kerrottava suru-uutinen kansallisen omaisuuden lähettämisestä ulkomaisille velkojille.
Ole ihan huoletta..kyllä IMF:llä on selvät suunnitelmat jo näistä vähistä jäljellä olevista kansanomaisuuksista.
Mietitään demokratia uusiksi !
Malliksi sopii alkuperäinen Antiikin Kreikan DEMOKRATIA, missä ehdokkaina ja äänivaltaisina olivat VAPAAT MIEHET !
Pitää antaa arvo sille, mitä on korvien välissä, EIKÄ sille, mitä on JALKOJEN VÄLISSÄ !
Tervetuloa Lallin linjoille. Lalli on kauan jo vaatinut, että jos jotain maksetaan, niin ne maksavat, jotka ovat hyötyneet. Suomessa lähinnä nettoasuntovarallisuuden omistajat. Ja kun maksavat omistuksen suhteessa eikä tulojen, niin maksu kohdistuu oikein rikkaisiin ja hiukan muihin omistajiin.
Onko aikaansaaminen ja sen kautta OMISTAMINEN RIKOS ! Tämmöisen ajatuksen ihmiset PÖNTÖSTÄ ALAS !
Tavallaan olen samaa mieltä kanssasi. Esimerkiksi italialaiset saisivat hoitaa oman "aikaansaannoksensa hedelmät" ihan itse. Kuitenkin moni meistä intuitiivisesti ajattelee, että italian mafian "aikaansaannokset" ja sitä kautta saatu "omistaminen" ON rikos.
Kukapa kansalainen nyt vapaaehtoisesti lähtisi valtion velkoja pois makselemaan. Ei kukaan niin hullu ole, eivät ainakaan ne joilla on rahaa ole niin hulluja. Ne joilla ei rahaa ole saattaisivat ehkä hulluja ollakin, mutta eivät hekään omia rahojaan valtiolle antaisi, jos heillä rahoja olisi, vaan niiden rikkaampien rahat he kyllä valtiolle antaisivat.
Mutta valtioilla on omat keinonsa ottaa kansalaisten rahat omaan käyttöönsä, eikä ainut keino ole verotus, vaan parempiakin keinoja on, kuten rahan painaminen.
Tässä euro- kehyksessä sitä rahan painamista nyt vähän ujostellaan ja sen kanssa kakistellaan, mutta kyllä se siitä vielä pyörimään lähtee EKP:nkin rahanpainokone. Samalla lähtee säästäjien rahat pankista ja muutkin velalliset kuin valtiot hyötyvät.
.
"Tämä "inflaatio syö säästöt ja velat"
on lyhytnäköisen talouspolitiikan perisynti."
Ihminen on laji joka elää perisynnissä ja perisynnistä
ihan sen perinteisen perisynnin määritelmän mukaisesti.
Jos käsite siirretään talouspolitiikkaan,
haluan kuitenkin hieman määritellä mitä on perisynti.
Synti pitäisi olla jotain pahaa.
Seksuaalisuutta ei enää nykyisin pidetä pahana,
mutta onko se sitä?
Inflaatio ei ole mikään talouselämän perisynti
vaan se on perisynnin seuraus
ja vääjäämätön rangaistus perisynnistä,
mikä samala sovittaa perisynnin.
Perisynti on tietenkin yli varojen eläminen sinänsä,
se on mukava asia, mitä ihmiset eivät pysty itseltään kieltämään.
Siitä on kuitenkin seurauksia eikä ehkäisy auta kuin vähäksi aikaa.
Paineet kasvavat ja kasvavat kunnes se puhkeaa.
Inflaation keinotekoinen torjuminen,
eli vahvan valuutan politiikka
tilanteessa jossa kuitenkin eletään yli varojen,
johtaa väistämättä umpikujaan, lamaan ja pakkodevalvaatioon,
kuten Suomessa tapahtui vahvan markan politiikan seurauksena.
Perisynti ei kuitenkaan ollut suomessakaan se vahvan markan politiikka, vaan vahva markka oli ehkäisykeino, keino yrittää ehkäistä perisynnin seuraus, inflaatio ja devalvaatio,
Lopulta se ehkäisyväline, vahva markka, kuitenkin puhkesi,
eikä sen puhkeamisen syy ollut ehkäisy, se vahva markka,
vaan itse perisynti, yli varojen eläminen.
.
Kuusela, on jo älyllisesti epärehellistä ruveta höpisemään jostain talouspolitiikan seksuaalisuudesta.
"Vahvan markan politiikka" jo terminä pitäisi kertoa sinulle, että valuutan arvoa ei annettaisi elää, vaan mielummin olisi halua pitää sitä keinotekoisenakin jollain palkintokorokkeella, mille se ei kuuluisi (sillä nimenomaisella hetkellä).
Meillä ei ole mitään pakkoa sitoa omaa kansallista valuuttaa mihinkään, joskin silloin tarvitsemme itsekuria. Helpotus on kuitenkin siinä, että tiedämme joustoa löytyvän, jos tilanne menee pahaksi. Tätä mahdollisuutta meillä ei eurossa ole, vaan valuutta on jäykkä.
On tietysti käsittämätöntä, että antaisit mieluusti jonkun miehen tuolla tuhota suomalaisten säästöt ja romuttaa heidän ostovoimansa vain siksi, että Välimeren rannoilla voidaan jatkaa elämistä yli varojen.
Henri Myllyniemi
Minä en aloittanut keskustelua perisynnistä.
Oli tietenkin minun virheeni jatkaa sitä aihetta.
Haluan että Välimeren maissa, kuten muuallakin,
ihmiset vastaisivat omista veloistaan.
Se tarkoitta sitä että velaksi eläminen lopetetaan
ja lopetetaan velkojen kuittaaminen inflaatiolla.
Tosin, kun velka on jo tehty, niin jotenkin se on kuitattava.
Haluan myös että kaikissa EU- maissa käytetään samaa valuuttaa,
jolloin ei ole enää mahdollista elää yli varojensa, velkaantua
ja sen jälkeen devalvoida, keplotella valuutoilla ja siirtää velaksi elämisen seuraukset naapurivaltioille.
Joko et ymmärtänyt, mitä sillä kuvauksella hain tai halusit vain saivarrella. Se ja sama loppujen lopuksi, myönnetään.
Mielenkiintoisen ristiriidassasi on, että kaikkien EU-maiden yhteinen valuutta poistaisi ylivelkaantumisen samalla, kun juuri siihen käyttötarkoitukseen tuota on hyväksikäytetty. Voit tietysti aloittaa haluamisesi vaikka David Cameronista.
Mihin tässä päädytään? Oletetaan, että painokoneesta romutetaan joko kokonaan tai osittain luottamus euroon. Suomalaisten säästöt ja luottamuksen rapautumisen vuoksi myös ostovoima on kadonnut. Tämän jälkeen on kaksi vaihtoehtoa: eurobondit joko tulevat, tai jäävät tulematta.
Eurobondien kohdalla rahoittajat tietävät, että riskiä siirtyy välittömästi tunnollisille maille, esimerkiksi Saksalle. Pitääkseen lainakulunsa pienenä tulee Saksa viuhuttamaan ruoskaa armottomasti. Tämä Eurooppa on kuitenkin valtaosin juuri heidän varassaan. Se lisää nationalistis-populistisia mietteitä, miksi haluatkaan niitä kutsua. Samalla muiden maiden taloudet elävät ja hengittävät vain ja ainoastaan Saksan kautta.
Mikäli eurobondeja ei tule, jatkavat spekulantit hyökkäyksiään EMU:n heikkoja jäsenmaita kohtaan aivan kuten nytkin.
Toisaalta, kytketyt valuutat (aikanaan sidottiin kultaan, nyt muiden jäsenmaiden talouteen) ja sen perään reipas setelirahoitus ajoi Saksan kaaokseen. Samoin lama teki monelle muulle maalle. Ne lopettivat kultakytkökset, eli mahdollisuuden vaihtaa valuuttaa kultaan. Seurauksena oli kohtuullisen rankka sota.
Lohdutuksena siitä toki talouskasvu saatiin pyöräytettyä käyntiin.
Vaan katsotaan nyt, miten reippaasti Iranin öljysulku tulee vaikuttamaan Välimeren maiden taloussyöksyyn. Mitä tuolta luen niin öljy kallistuisi arviolta 20-30%.
"Joko et ymmärtänyt, mitä sillä kuvauksella hain tai halusit vain saivarrella. Se ja sama loppujen lopuksi, myönnetään."
Joko ymmärsin tai en ymmärtänyt.
Mutta jos ymärsin ja ymmärsin oikein niin,
olet edelleen ajattelussasi hieman väärillä raiteilla
vaikka ajoittain näyttäisi siltä
että haparoit välillä oikeillakin raiteilla.
"Mielenkiintoisen ristiriidassasi on, että kaikkien EU-maiden yhteinen valuutta poistaisi ylivelkaantumisen samalla, kun juuri siihen käyttötarkoitukseen tuota on hyväksikäytetty."
Ei tässä ole sellaista tarkoituksellista peliä kuin kuvittelet.
Jotkut vain tajuavat tilanteen paremmin ja käyttävät sitä hyväkseen.
Jotkut eivät ymmärrä mistä on kysymys ja toimivat väärin
ja menettävät rahaa, elleivät sattumalta tee väärin perustein oikeata ratkaisua.
Ei yhteisvaluutta vaikuta velkaantumiseen, siihen vaikuttaa tulojen ja menojen välinen suhde. EU voi politiikallaan, painostamalla jäsenmaita, vaikuttaa näiden velkaantumiskehitykseen, se on ihan eri asia, eikä sillä ole tekemistä yhteisvaluutan kanssa. Yhteisvaluutta estää spekuloinnit valuuttojen arvoilla, se estää sen pelin. Pelaamiinen valuutoilla voi hyödyttää jotain osapuolta mutta samalla se haittaa muita, keskimäärin pitkässä juoksussa se valuuttapeli ei hyödytä ketään, vaan siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
"Voit tietysti aloittaa haluamisesi vaikka David Cameronista."
David Cameron on nyt kaikkien Eurovastaisten guru. ;)
Englannilla on omat kuvionsa tässä pelissä, niistä ei kannata ottaa Suomessa oppia, sillä Suomi ei ole Englanti.
"Mihin tässä päädytään? Oletetaan, että painokoneesta romutetaan joko kokonaan tai osittain luottamus euroon. Suomalaisten säästöt ja luottamuksen rapautumisen vuoksi myös ostovoima on kadonnut. Tämän jälkeen on kaksi vaihtoehtoa: eurobondit joko tulevat, tai jäävät tulematta."
Olet oikeassa tämän hankaluuden suhteen, mutta jotenkin ne velat pitää selvittää, eivätkä ne selviä itsestään. Joko niistä pitää päästä eroon tai sitten vain pidetään sitä velkataakkaa yllä. Velan lisääminen ei enää tule oikein kysymykseen, ei ainakaan pitäisi. Mutta toisaalta kansalaiset ovat tottuneet siihen että valtio käy heidän lompakollaan ja tavalla tai toisella tyhjentää sen. Valtiot selviävät näistä luottamuspulista yleensä hyvin.
"Eurobondien kohdalla rahoittajat tietävät, että riskiä siirtyy välittömästi tunnollisille maille, esimerkiksi Saksalle. Pitääkseen lainakulunsa pienenä tulee Saksa viuhuttamaan ruoskaa armottomasti. Tämä Eurooppa on kuitenkin valtaosin juuri heidän varassaan. Se lisää nationalistis-populistisia mietteitä, miksi haluatkaan niitä kutsua. Samalla muiden maiden taloudet elävät ja hengittävät vain ja ainoastaan Saksan kautta.
Mikäli eurobondeja ei tule, jatkavat spekulantit hyökkäyksiään EMU:n heikkoja jäsenmaita kohtaan aivan kuten nytkin."
Mitä ihmeen hyökkäyksiä? Ei ole olemassa mitään taloushirviötä jonka nimi olisi markkinavoimat, on vain tavallisia ihmisiä jotka yrittävät huolehtia omista raha-asioistaan niin hyvin kuin osaavat.
"Toisaalta, kytketyt valuutat (aikanaan sidottiin kultaan, nyt muiden jäsenmaiden talouteen) ja sen perään reipas setelirahoitus ajoi Saksan kaaokseen. Samoin lama teki monelle muulle maalle. Ne lopettivat kultakytkökset, eli mahdollisuuden vaihtaa valuuttaa kultaan. Seurauksena oli kohtuullisen rankka sota.
Lohdutuksena siitä toki talouskasvu saatiin pyöräytettyä käyntiin."
Ovatkohan nämä spekulaatiot kovin relevantteja tässä yhteydessä?
"Vaan katsotaan nyt, miten reippaasti Iranin öljysulku tulee vaikuttamaan Välimeren maiden taloussyöksyyn. Mitä tuolta luen niin öljy kallistuisi arviolta 20-30%."
Aina on joku sota menossa, Irakin sota, Afganistanin sota, nyt sitten taas Persian sota. Välillä arabikevät. Koko ajan levottomuuksia Palestiinan alueella. Ei tässä tulevassa sodassa mitään uutta ja erikoista ole. Kaasuputkikin on valmis ja syöttää kaasua Siperiasta Keskieurooppaan. Saksan ydinvoimalatkin voidaan ottaa taas käyttöön jos strateginen tilanne sitä vaatii.
Mielestäni tarkoituksellisuus ilmenee. Katsomalla Italian, Espanjan, Portugalin ja Kreikan valtiolainojen korkotasoa ennen EMU:n liittymistä ja sen pian sen jälkeen, näkyy selkeästi iso trendi. Lisäksi korkotaso kokonaisuudessaan on kyseenalaisen alhainen.
Ensimmäinen tulee perusteltua EKP:n väittämällä, että kaikki euromaat ovat riskittömiä kohteita. Toisin sanoen, vasta diktatuurista irronnut, historiassa vino pino maksuhäiriöitä olevan Kreikan odotetaan olevan yhtä luotettava velallinen kuin Saksa. Monille Euroopan ja Yhdysvaltain pankeille suuri kysyntä luotoille näyttikin olevan hyvää bisnestä. Suomesta lähdettiin varta vasten varoittamaan tästä vaarasta, sitä ei kuunneltu. Kenet siis asettaisit tässä tappiot kärsimään? Suomalaiset säästöt ja suomalaisen ostovoiman? Mielestäni se on kohtuutonta.
Toinen väite on tietysti enempi tulkinnanvarainen. Yleisesti ottaen rahan ollessa halpaa se myös käy erittäin hyvin kaupaksi. Taylorin korkokaavalla tässä kohtaa tuleekin mielenkiintoiset laskelmat EKP:n ohjauskoron tasosta. EKP:n korkotasoakaan ei Suomi ole vaatimalla vaatinut, joskin pahaan velkaloukun vaaraan on moni suomalainen ajautunut.
Kelluva valuutta ei sekään estä spekulointia valuutan arvolla, mutta tekee sen käytännössä hyödyttömäksi.
En missään nimessä ole ehdottamassa sitä, että esimerkiksi Suomen tulisi ottaa mallia Yhdistyneiden Kuningaskuntien toimintatavoista. En ole myöskään ajatellut Cameronia guruksi, joten se jääköön sinun mielipiteeksesi. Kerroin, että kun kerran haluat kaikkien EU-maiden käyttävän samaa valuuttaa, niin voit aloittaa vaikka sieltä. Joka tapauksessa se kanto tulee eteen visiossasi.
Velkaa ei tulisi ottaa lisää? Esimerkiksi Italialla erääntyy hieman yli 50 miljardin euron edestä valtiolainoja pelkästään helmikuussa. Korkoineen tuo kipuaa päälle 60 miljardin. Italian alijäämäinen budjetti tarkoittaa takuuvarmana sitä, että tuo koko määrä (n. 62 miljardia) pitää hoitaa uudella velkarahalla. Tällä hetkellä siis Italian tulee saada reippaasti negatiivinen korko saadakseen velkaa kurottua umpeen.
EKP:n raha ei sekään ole ilmaista, vaan siinä on prosentin korko. Kiihtyvillä lainapääomilla tämä karuselli vielä pyörii entistä ripeämmin. Maton alle kasataan roskat, tai kuten englanninkielisesti sanotaan: potkitaan tyhjää tölkkiä eteenpäin.
Niin, ihmetystä varmastikin aiheuttaa, jotta mitä tässä hyökkäillään? Jos nyt valoitan sen verran, että tiettyjä maita pidetään arveluttavina ja yhteisvaluutta on näiden pakkopaita. Sattumoisin muut euromaat ovat tulleet "hätiin" ja maksaneet toisen puolesta velat viimeistä senttiä myöden. Tässä on ilmeinen houkutus ja Kreikan kohdalla siihen peliin on jo lähdetty.
Jäit pohtimaan, onko sidottujen valuuttojen ympäristössä reippaan setelirahoituksen käyttäminen kovinkaan relevanttia. Niin, toimethan ovat vain ja ainoastaan täysin samat kuin mitä silloin maailmansotien välisenä aikana. Jos mielestäsi näin ei ole niin joudut hieman perustelemaan näkemystäsi.
Mitä kaasuputkeen tulee niin siihen ollaan toki varauduttu. Mutta jos Iran pistää tällä viikolla päättäen, että toimitukset loppuvat niin moni Välimeren maa on helisemässä (entisten ongelmien lisäksi, siis). On tietysti mahdollista hakea korvaavia toimittajia, mutta muistuttaisin siitä, että infrastruktuuri ei ole orientoinut muunlaiseen raaka-aineeseen. Hieman karrikoidusti, mutta selventääkseni pointtiani: jos kylmäasemalta ei saa bensiiniä niin auton tankkiin ei oikein voi laittaa marjamehua sen tilalle ja olettaa kaiken toimivan kuten ennenkin.
Tässä tarinaa tuosta Zimbabwen paljon puhutusta hyperinflaatiosta ja sen syistä. Samoin Unkarin ja Weimarin tasavallan.
Eurokriisin ensimmäinen ratkaisu on, että Kreikka alkaa keräämään riittävästi veroja.
Miten on mahdollista, että siellä jää laskelmien mukaan n. 20 miljardia euroa veroja keräämättä vuosittain.
Jossakin näiden "säästyneiden" rahojen täytyy olla?
Ei ole suomalaisen veronmaksajan vastuulla subventoida kreikkalaisten elintasoa.
Keskustelun avauksesi on rohkea ja ehdottoman oikeansuuntainen ja minun täytyi hieman pohtia sitä, miten asiani esitän tässä blogikommentiksi pitkässä mutta kuitenkin ei-tyhjentävässä kommentissani. Ensinnäkin olen samaa mieltä, että kriisivaltioita ei saa päästä pois ravintolasta ilman että he maksavat itse oman laskunsa eli Suomelle ei tehdä juoksupizzoja!
Kriisivaltiot ovat kaiketi pääosin ylivelkaantuneet liialliseksi kasvaneen sosiaaliturvasektorin ja muun tukijärjestelmän takia, eli niissä on tehty yli suuria tulonsiirtoja ennen kaikkea pientuloisien ja vähäosaisien elantokustannuksien rahoittamiseksi. Kriisimaiden suurituloiset ja varakkaat henkilöt eivät luultavasti ole saaneet kriisivaltioiden sosiaaliturvajärjestelmän tarjoamia toimeentulotukia ja muita tukimuotoja hyödykseen, ts. suurituloisten ja varakkaiden omaisuus ei ole todennäköisesti kasvanut kriisivaltion velkaantumisen johdosta ainakaan suoranaisesti. Toisaalta voidaan kyllä ainakin epäsuorasti – ja teoreettisesti – väittää, että suurituloiset ja varakkaat olisivat voineet joutua ankaramman verotuksen kohteeksi, elleivät kriisivaltiot olisivat päättyneet velkapohjaiseen rahoitukseen, eli suurituloisen ja varakkaan vastuu olisi ikään kuin välillinen ja epäsuora kriisivaltionsa velka-asteesta.
Näin hetimiten näyttäisi kuitenkin epäselvältä, että kohdistuisiko mainitsemasi verorasitus ylipäätään oikeaan kohteeseen, eli sellaiseen henkilöön, joka oli aikanaan saanutkin kriisivaltioltaan tämän velkavaroin rahoittaman toimeentulotuen tai muun tuen, ts. suurituloiset ja varakkaat voisivat kokea ko. veron epäoikeudenmukaiseksi eikä se voisi siten saada poliittista kannatusta kriisivaltioissa. On tietysti hieman paradoksaalista puhua ”epäoikeudenmukaisesta verotuksesta” kriisivaltioissa, jotka ovat oman tilansa itse aiheuttaneet, mutta tämä epäoikeudenmukaisuus syntyisi kuitenkin myös siitä, että luonnollisen henkilön varallisuuteen kohdistuva verorasitus voisi johtaa ns. konfiskatoriseen verokohteluun, ts. luonnollisen henkilön, eli verovelvollisen, varallisuuden pakkorealisointiin veronmaksun suorittamiseksi. Näinhän väitettiin käyneen monille myös Suomessa aikanaan nyttemmin kumotun varallisuusveron johdosta, eli kun ei ollut tuloja, niin omaisuutta oli pakko myydä varallisuusverojen suorittamiseksi.
Mikä sitten neuvoksi? Inhimillisesti ja poliittisesti voisi olla helpointa, jos kriisivaltiot eivät piiloutuisi enää juridisen jargonin taakse väittäen, ettei niiden omistamaa kiinteää ja irtainta omaisuuttaan voisi realisoida, esim. myydä ja/tai vuokrata toiselle valtiolle tai yksityisille tahoille velkojen lyhentämiseksi tai jopa kuolettamiseksi kokonaan; näin väitetään, vaikka kriisivaltioilla olisi siten mahdollisuus ottaa osittain siellä olevia velkaisia pankkejaan haltuunsa, eli lisätä valtion omistusosuutta velkapankeissa.
On vaikea ymmärtää, miksi kriisivaltioiden lainsäädäntö estäisi muka niiden omaisuuden realisointia tilanteessa, jossa realisointi tai muu järjestely olisi taloudellisesti järkevintä ja tehokkain tapa toteuttaa kyseisen valtion etua ilman yksilötasolle valuavaa ”painetta”; lait ovat ihmisiä varten, eivätkä ihmiset lakeja varten, ts. kriisivaltioiden lainsäädäntöä voidaan kyllä tarvittaessa muuttaa sen omaisuuden realisoinnin mahdollistamiseksi.
Kriisivaltiot voisivat ensinnäkin myydä kiinteää omaisuuttaan, esim. Kreikka voisi myydä Kyproksen puolikkaansa Turkille, tai Rodoksen eniten tarjoavalle sekä omistamiaan taide-esineitä. Vastaavalla tavoin Italia voisi myydä saariaan, taide-esineitään jne. Kriisivaltiot voisivat vaikkapa ”tuotteistaa” erilaisia oikeuksia, esim. kalastusoikeuksia, maankäytön ja muiden käyttöoikeuksien vuokraamista tai maa-aineksien ja/tai kaivosoikeuksien myymistä/vuokraamista jne. käsittääkseni erilaisia ”rahaksimuuttamisen” mahdollisuuksia on kuin tähtiä taivaalla.
Luulisin, että kriisivaltioissa voisi saada paremmin tuulta allensa valtion omaisuuden myynti tai vuokraus kuin ankaran, jopa konfiskatorisen, verorasituksen ajaminen. Näkemykseni perustuu myös siihen faktaan, että näin menetellään myös yksityissektorin puolella länsimaissa, eli velallisen omaisuutta realisoidaan velkojen kuolettamiseksi eikä tässä järjestelmässä ole mitään epäoikeudenmukaista tai moraalisesti kyseenalaista, vaan pikemminkin kyse on vain halusta toimia oikein soveltaen ”markkinatalouden hyviksi koeteltuja sääntöjä” kriisivaltion julkisen taloudenhoitossa.
Tällöin ”takaisinmaksu” kohdistuisi myös oikeaan tahoon, eli kriisivaltioon, joka on aikanaan tehnyt päätöksen ottaa velkaa tarpeelliseksi katsomiensa/päättämiensä menojensa rahoittamiseksi. Toisin sanoen en lähtisi ensisijaisesti kriisivaltion tekemää päätöstä/vastuuta ”yksityistämään tai ulkoistamaan” sen kaikkien kansalaisien henkilökohtaisesti maksettaviksi tällaisessa tilanteessa, jossa kriisivaltiot eivät ole ollenkaan mitään varattomia, vaan pikemminkin kriisivaltioilla on paljon erityyppistä varallisuutta realisoitavaksi yms.
Lisäksi Kreikan, Italian jne. tulisi järjestää tehokas verotusmenettelyn valvonta, sillä kymmeniä miljardeja verotuloja on näissä kriisimaissa verotuksen ulkopuolella vuosittain, eli jos pääasiallista keinona kriisin ratkaisemiseksi haetaan verotuksen puolelta, niin ensimmäiseksi pitäisi ”perusasiat” verotuksen toimittamisen suhteen laittaa kuntoon näissä kriisimaissa; tämä generoisi verokertymää pelkästään jo useilla kymmenillä miljardeilla euroilla vuosittain.
EU pitäisi viimein viheltää peli poikki ja saada kriisivaltiot hoitamaan itse asiansa kuntoon hyödyntämällä niiden varallisuutta ja siihen pohjautuvia taloudellisia mahdollisuuksia, eikä vaatia rahoitusta Suomelta eikä muilta euromailta.
Voisikos muuten Sampo työnsä puolesta selvittää mitä Lissabonin sopimuksessa pykälä 123 vaikuttaa tämän hetkiseen "velkakriisiin" ?
Ehkä tuon jälkeen osaat myös kertoa ratkaisun..sen ainoan.
Voin vastata tähän suorilta itsekin. 122.2, arvelin jo ennen Kreikan ekaa tukipakettia, että tuosta mennään läpi.
Vanhempana ja elämää kokeneempana miehenä sanoisin sinulle, että vit...lemalla ei voita yhtään mitään tässä maailmassa, vaan päinvastoin...
Blogistin ehdotus on rohkea ja siten poikkeuksellinen suomalaisessa keskustelussa ja tämänkaltaisia keskustelunavauksia nimenomaan tarvitaan ja kaivataan lisää tässä maassa.
Nimittäin Suomessa on valitettavan paljon huonoja esimerkkejä siitä, mihin Suomen valtapuolueiden harjoittama "hys,hys ja pää pensaaseen"-keskustelu tai vaikkapa entisen Presidentin "kyl se siit sit"-politiikka johtaa pahimmillaan. Esimerkiksi väittäisin jopa, että "kyl se siit sit"-politiikan seurauksena menetimme sotakorvauksena luovutetun Karjalan ja Petsamon, eli Tartton rauhassa 1920 saadut maa-alueet, "lopullisesti" Neuvostoliiton romahtamista seuranneessa "maan isonjaon" aikana.
Kaikkia ideoita on hyvä tarkastella tässä tilanteessa. Pyörää ei välttämättä tarvitse keksiä uudestaan
Olen niin naiivi, että uskon velkojen oikeasti poistuvan vain, kun velallinen maksaa ne velkojalle. (Sillä lailla näitä asuntovelkojakin on hoidettu.) Kaikki muu on omien viulujen maksattamista muilla: tosin poistuvathan ne velat niinkin. Operaatio kirpaisee vain silloin muita.
Jos taas ajatellaan velkojen olevan "kansallisia", silloin voi tietenkin ajatella, että ao. kansa tavalla tai toisella maksaa ne, vaikka - harmitus vieköön - sen omien valittujen poliitikkojen virheet ja töppäykset ovat taustalla. Joka tapauksessa esim. Kreikka on lainansa ottanut ja ne johonkin jo käyttänyt - mihin?
Käykööt sitten oikeutta siitä, ketkä ovat syyllisiä, jos haluavat...
Mitä EU:n oman virkamiesarmeijan laiminlyönnit ja perussopimuksen ylitse kävely merkitsevät, taitaakin jo olla enemmän poliittinen pulma, vaikka kyllä juridisestikin vastuun kantajia pitäisi olla, jos halutaan eurooppalaisten ihmisten tukevan tätä byrokratiaa...
"Olen niin naiivi, että uskon velkojen oikeasti poistuvan vain, kun velallinen maksaa ne velkojalle. (Sillä lailla näitä asuntovelkojakin on hoidettu.) Kaikki muu on omien viulujen maksattamista muilla: tosin poistuvathan ne velat niinkin. Operaatio kirpaisee vain silloin muita."
Aikanaan, silloin kun talous vielä Suomessa pyöri inflaation ja säännöllisten devalvaatioiden voimalla, suuri osa asuntovelallisten veloista katosi inflaation rattaisiin ja kun valtio vielä antoi koronmaksuun verohelpotuksia, niin asuntovelat oli aika helppo hoitaa pois. Mutta ei ne asuntovelat tulleet itsestään maksetuiksi, joku ne maksoi ja suurimmaksi osaksi ne maksoi Suomalainen piensäästäjä, jonka pankkitiliä inflaatio nakersi, samalla kun se sama inflaatio nakersi velallisten velkaa.
.
Sen sijaan että "varastettaisiin" varakkaiden omaisuutta valtiolle tulisi mietti keinoja saada varakkaiden varallisuus yhteiskuntaa pyörittämään veroeduilla. Pääomasijoitukset kotimaiseen pienyritystoimintaan tulisi saada mahdollisimman kannattaviksi.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 55 kommenttia