*

Sampo Terho

Kataisen hallituksen kielipolitiikka huolestuttavaa

Jo Kataisen hallituksen aloittaessa oli arvattavissa, että hallituskaudesta tulee kielipolitiikan kannalta synkkä. Viime päivinä käyty kiivas keskustelu Dragsvikin kohtalosta - jossa edes hallituspuolueet itse eivät ole olleet yksimielisiä esittämistään tekosyistä – on vasta esimakua tulevasta. Kielipolitiikka tulee Kataisen aikana jyräämään puolustuspolitiikan lisäksi paljon muutakin.

Valtioneuvoston kanslia asetti viime vuoden lopulla kansalliskielistrategia -hanketyöryhmän, joka istuu tämän vuoden loppuun. Sen virallisena tarkoituksena on laatia pitkän aikavälin kielistrategia kahden elinvoimaisen kansalliskielen, suomen ja ruotsin, kehittämiseksi sekä konkretisoida sen pohjalta toimet kuluvalle hallituskaudelle.

Työryhmä ei kuitenkaan aloita hanketta tyhjältä pöydältä. Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa todetaan, että kielellisten oikeuksien toteutumista kehitetään aiemmin istuneen Ahtisaaren työryhmän esityksiä hyväksi käyttäen. Tämän vaatimattomasti "johtoryhmäksi" kutsutun työryhmän asetti keväällä 2010 Svenska Finlands folkting laatimaan toimintaohjelman, jossa on konkreettisia ehdotuksia sen takaamiseksi, että Suomessa säilyy kaksi elävää kansalliskieltä.

Käytännössä esitys kuitenkin sisältää ehdotuksia vain ruotsin kielen aseman edistämiseksi, vaikka olisi erittäin tärkeää ryhtyä pohtimaan myös suomen kielen asemaa globalisaation ja englannin kielen ylivallan paineessa. Ahtisaaren raportti ei tietenkään mitenkään huomioi kansalaismielipidettä, joka useiden gallupien mukaan toivoo kielivapauden toteuttamisesta. Päinvastoin siinä ehdotetaan pakkoruotsin aikaistamista ja mm. ruotsin kielen asemaa valvovan kieliministerin nimittämistä ja kielioikeusasiamiehen viran luomista.

On erittäin erikoislaatuista ja syvästi epädemokraattista ottaa yhden lobbausjärjestön tavoiteluettelo pohjaksi valtiolliselle kielistrategialle. Tämä vahvistaa entisestään käsitystä, että kielipolitiikassa Suomi toimii edelleen kuin pahimmanlaatuinen harvainvaltainen banaanivaltio. Kannattaa niin ikään kiinnittää huomiota kansalliskielistrategiahankkeen jäsenten taustoihin ja sidonnaisuuksiin, jotka osoittavat varsin selvästi millä perustein kokoonpano on valikoitu (luettelo jäsenistä liitetty kirjoituksen alle).

Hallitus on kuitenkin käynnistänyt myös toisen hankkeen, jolla voi olla vielä suurempia kielipoliittisia seurauksia: kuntauudistuksen. Jos Suomen kunnat vähennetään alle sataan, muuttaa tämä myös kuntien kielikarttaa valtavasti, sillä Suomessa on yhä voimassa järjetön kielilaki, jonka mukaan 3000 ruotsinkielistä muuttaa minkä tahansa kunnan (vaikka Helsingin kokoisen) virallisesti kaksikieliseksi.

Selvitämme parhaillaan Suomalaisuuden Liitossa kuntauudistuksen kielellisiä vaikutuksia eri puolilla maata. Näillä näkymin ainakin kymmenisen Turun ympäryskuntaa ja jopa koko Kotkan seutu olisivat muuttumassa virallisesti kaksikielisiksi kaikkine vaivoineen ja kustannuksineen ilman, että muutokselle on mitään tarvepohjaista perustetta. Kotkan seudun ruotsalaistamispäätös vaatisi jo jonkinlaisia lakimuutoksia, koska ruotsinkielisiä on seudulla vain 1,3 % eikä lukumääräisestikään likimainkaan nykylain vaatimaa kolmea tuhatta.

On tietysti täysin nurinkurista, jos säästöillä perusteltu kuntauudistus alkaa aiheuttaa vain lisäkustannuksia, mutta tämä tuskin nousee uudistusten esteeksi, sillä Suomessa ei ole tapana edes arvioida, mitä ruotsin kielen aseman edistäminen maksaa. Myös Ahtisaaren työryhmän ehdotuksista suurin osa vaatisi menonlisäyksiä.

Paavo Lipponen sai vuonna 2007 RKP:n jakaman pronssisen Freudenthal-mitalin ajettuaan läpi RKP:n saneleman kielilain ilman kustannusarviota (Freudenthal oli kiihkeä svekomaani, suomalaisuuden halveksija ja nykytermein rasisti ja vihapuhuja). Pakkoruotsin poliittisilla lehmänkaupoilla luonut Johannes Virolainen sai jo 1984 oman pronssimitalinsa. Katainen saattaa vielä ylittää edeltäjiensä saavutukset ja saada rintaansa jopa hopeisen Freudenthalin "kunnia"merkin.

--- 

 

Kansalliskielistrategia-hankkeen jäsenet ja sidonnaisuudet:

  • Puheenjohtaja Jyrki Katainen – kannattaa pakkoruotsia jopa vastoin oman puoluekokouksensa päästöstä. Tosin ”Pääministerin johdolla” tarkoittanee sitä, että hän avaa ensimmäisen kokouksen ja allekirjoittaa viimeisessä kokouksessa työryhmän aikaansaannoksen, jolloin puheenjohtajuus käytännössä siirtyy varapuheenjohtajalle
  • Varapuheenjohtaja Anna-Maja Henriksson – RKP:n kansanedustaja, oikeusministeri, entinen Svenska Finlands folktingetin pj, Ahtisaaren työryhmän jäsen
  • Varapuheenjohtaja Velipekka Nummikoski, Kataisen valtiosihteeri
  • Pääsihteeri Paulina Tallroth valtioneuvoston kansliasta – ruotsinkielisten etuja oikeusministeriössä valvova hallitusneuvos, Ahtisaaren työryhmän jäsen
  • Jäsen Niklas Andersson, sisäasiainministeriöstä – kristillisdemokraattien ruotsinkielisen erityisjärjestön puheenjohtaja 2007-, entinen työnantaja Åbo Akademi
  • Jäsen Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä – kasvatustiet.tohtori, professori, opetusministeri J.Gustafssonin valtiosihteeri (Gustafsson on ilmoittanut vaalien jälkeen kannattavansa pakkoruotsia, ennen vaaleja ilmoitti vastustavansa)
  • Jäsen Jarmo Lindén opetus- ja kulttuuriministeriöstä – Arhinmäen valtiosihteeri, toiminut kulttuuriministeri Claes Anderssonin erityisavustajana
  • Jäsen Katariina Poskiparta ympäristöministeriöstä – vihreät, toiminut työministeri Anni Sinnemäen poliittisena valtiosihteerinä, vastannut Vantaalla maahanmuuttoasioista
  • Jäsen Timo Lankinen – Opetushallituksen pääjohtaja, Svenska Nu lobbausjärjestön jäsen, ehdottanut peruskoulun tuntijaon uudistuksen yhteydessä ruotsin kielen pakollisen opiskelun aloittamista jo kuudennelta luokalta, Ahtisaaren työryhmän jäsen
  • Jäsen Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma – Kuntaliiton toimitusjohtaja, valtiotiet.lisensiaatti Åbo Akademista, Ahtisaaren työryhmän jäsen
  • Jäsen Aki Lindén – Toimitusjohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, LL, valtiotiet. maisteri, Ahtisaaren työryhmän jäsen
  • Jäsen Camilla Gunell – Ahvenanmaan maakuntahallitus (Ahvenanmaa on yksikielisesti ruotsinkielinen, mihin sen edustajaa tarvitaan kaksikielisyysstrategiassa?)
  • Hankkeen pysyvä asiantuntija on ohjelmapäällikkö Markus Österlund – Svenska Finlands folkting, Rkp, Ahtisaaren työryhmän sihteeri

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

40Suosittele

40 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

On hyvä ,että tätä taustalla tehtävää suomenkielisten etujen vastaista toimintaa avataan ja tuodaan nimiä näkyviin.

Matti Jalagin

Kuntapuhdistuksessa taitaa käydä niin, että sen jälkeen meillä enemmistö kunnista on kaksikielisiä ja uudistusta säästöillä perustelevilla on toinen sormi suussa ja toinen siellä, mistä näitä keskushallinnon nimiin vannovia ehdotuksia tulee?

pekka piippo

Niinpä, Miksi Folktinget? tämä omituinen varjoparlamentti?

Miksi?

"Miksi Folkting vaatii manifestissaan, että suomenkielisissä kouluissa on oltava pakollinen ruotsin opetus?
- Miksi Rkp:n ministerit vaativat pääministeri Vanhasen hallituksessa vasta sen toista äänestystä pakkoruotsin poistamisesta ylioppilastutkinnosta?
- Miksi Rkp hävisi sen äänestyksen 14-2?
- Miksi Rkp:n kansanedustajat äänestivät valinnanvapautta vastaan lukiolain 18 §:n muutosäänestyksessä?
- Miksi ministeri Enestam vaati poliisien ruotsintaitovaatimusten helpottamispaperit itselleen?
- Miksi kieliasiain neuvottelukunnan kaikki kolme sihteeriä ovat suomenruotsalaisia?
- Miksi kielilakikomitean jäsenistä puolet oli ruotsinkielisiä?
- Miksi kielilakikomitean pääsihteeri oli suomenruotsalainen?
- Miksi pääsihteeri Palmgren sai heti uuden kielilain tultua säädetyksi Svenska folkskolans vännereiltä 10.000 euroa?
- Miksi kielilakikomitean kolmesta muusta sihteeristä kaksi oli ruotsinkielisiä?
- Miksi kielilakikomitean ainoa ulkomainen asiantuntija oli ministeri Mona Sahlin Ruotsista?
- Miksi Kaarle XVI Kustaan tuli heti kielilain säätämisen jälkeen Suomeen jakamaan ruotsalaisia kunniamerkkejä?
- Miksi Ruotsi vasta Euroopan Neuvoston painostuksesta joutui asettamaan selvitysryhmän pohtimaan suomen kielen asemaa Ruotsissa?
- Miksi Suomen ja Ruotsin kielilainsäädäntöjä ei ole pystytty/haluttu yhdenmukaistaa?
- Miksi kieliasiain neuvottelukunnan kaikki kolme sihteeriä ovat suomenruotsalaisia?
Tässä nyt alkuun muutama tällainen kielipoliittinen kysymys."

Jukka Korhonen

Todellakin, banaanivaltiohallinto työntää kurkustamme alas pakkoruotsin ja pakkokaksikielisyyden.

Finland, bananstat.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Hyvä Sampo! Juuri tuollaista oikeata tietoa lisää. Sitä kansa kaipaa ja tarvitsee, jotta nähdään ja kuullaan, missä mennään ruotsinkielisten hännystelyssä. Kansalliskielistrategia-hankkeen jäsenet ovat häpeäksi tälle isänmaalle. Vain perussuomalaiset puolustavat suomalaisuutta. Kiitos!

Jari Eteläsaari

Siinä sitä taas ollaan, kun valtion menoja pitäisi karsia, niin eivätkö tämänkaltaiset hankkeet voisi kuulua karsittavien joukkoon.

Tana. Suomen nykyhallinto on mätä. Sama pätee EU:hun.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Ja katsokaapas tätä. Nylands brigadin valtuuskunnan takana on niin valtava määrä verovapaata säätiörahaa, että se voisi perustaa vaikka oman armeijan. On siinä Jussi Niinistöllä ja apinatasavallalla (kuuntele Jörn Donnerin haastattelu aamun radiossa!) tekemistä, ennen kuin Drakan on saatu järjestykseen. Mutta kaikki aikanaan. Hyvä muhina on jo alkanut ja Stefan Wallinista on tullut Suomalaisuuden Liiton ykköstykki! ;-)

Uudenmaan prikaatin killan valtuuskunta:

Puheenjohtaja: Ekonomie magister Karl Stockmann, Helsingfors
Varapuheenjohtaja 2012: Politices magister Björn Weckström, Sibbo

Jäsenet:
Försäljningschef Christer Blomberg, Borgå
Riksdagsledamot Thomas Blomqvist, Raseborg (rkp)
Professor Georg H. Borgström, Helsingfors
Filosofie magister Björn Federley, Helsingfors
Ekonomie magister Christel Hartwall, Sibbo
Justitieminister Anna-Maja Henriksson, Jakobstad (rkp)
Pens arbetsskyddschef Mårten Hoge, Borgå
Förvaltningsdirektör Susanne Homén, Helsingfors
General Gustav Hägglund, Helsingfors
Stadsdirektör Mårten Johansson, Raseborg
Verkställande direktör Jussi Laitinen, Helsingfors (Aktia-pankki)
VD Mikael Lilius, Helsingfors
Vice VD Ingmar Lindberg, Helsingfors
Vice VD Kaj-Erik Lindberg, Esbo
VD Folke Lindström, Väståboland
Riksdagsledamot Mikaela Nylander, Borgå (rkp)
Politices magister Tom Palmberg, Helsingfors
VD Gretel Ramsay, Raseborg
Statssekreterare Marcus Rantala, Helsingfors
Direktör Niklas Savander, Grankulla
Energidirektör Roald von Schoultz, Raseborg
VD Karl Gustav Storgårds, Helsingfors
Patentjurist Björn Säfwenberg, Sverige
Honorärkonsul Claes-Henrik Taucher, Helsingfors
Försvarsminister Stefan Wallin, Åbo (rkp)
VD Patrick Wackström, Borgå
Sjökapten Bror Westerholm, Raseborg
Överstelöjtnant Olavi Wetterstrand, Vasa

Killan valtuuskunta: http://www.nylandsbrigadsgille.fi/sidor/?page_id=51

Killan hallitus: http://www.nylandsbrigadsgille.fi/sidor/?page_id=38

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Mitä tarkoitat verovapaalla säätiörahalla ja miten määrittelet sen määrän?

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Nyt Jarmo Helsingin Sanomien nettiarkistoon ja sieltä 5.10.2009 "Säätiöt ja rahastot turvaavat Rkp:n vaalikassa riittävyyden". Se avaa hieman suomenruotsalaista säätiöleirien saaristoa. Niiden varallisuutta on silloin tällöin yritetty arvioida ja päädytty miljardeihin euroihin. Säätiöiden tuotto on verovapaata ja sitä Rkp ja suomenruotsalaiset saavat satoja miljoonia vuodessa. Tämä raha on lähes täysin yhteiskunnan valvonnan ulkopuolista.
Sinänsä lohduulista arvioida, että Suomen koko kestävyysvaje voitaisiin kattaa suomenruotsalaisten säätiöitten pääomilla.

PS. Ministeri Pär Stenbäck on puuhaamassa uutta suomenruotsalaista yksikköä, jonka tavoite on ruotsinkielistää maahanmuuttajat. Työntekijä on jo otettu, mutta palkkaa ei makseta, koska odotetaan säätiöitten päätöstä. Joka kuulemma on varma, sanoo Pärre, rahaa löytyy.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Niemiselle tiedoksi,

Säätiöt vapautettu osinkotuottojen ja luovutusvoittojen verotuksesta.
Tiivistettynä: Verovapaa rälssi.

Perussuomlaiset haluvat siihen muutosta. Se nostaisi valtavasti vuositasolla valtion verotuloja. Esteenä Rkp-Kokoomus.

Pörssissä on lukemattomia yrityksiä,joiden suurimpia omistajia ovat verovapaat säätiöt. Osinkotuloista valtio pystyy verottamaan hädin tuksin 20 % jaetuista osingoista.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

... Tietäkää mikä on vastassa. Tulette olemaan pahimman lajin rasisteja, sivistymättömiä vihapuhujia, jos keikutatte tätä auvoista suvaitsevaisuuden kulissia. - Tärkeintä kuitenkin on pitää asia esillä: vielä ihmiset huomaavat että asioista saa puhua, niitä voi kyseenalaistaa ...

Jyri Terttu

Jotkut asiat ovat Suomessa pyhiä. Yksi asia niistä on suomenkielisten vapauksien rajoittaminen kieliopintojen suhteen. Apartheid rules.

Orvokki Pellinen

Tehkää nyt hyvät perussuomalaiset kansanedustajat välikysymys Suomen kielipolitiikasta, ja painattakaa samalla pieni lehtinen siitä miten meitä kyykytetään tällä pakkoruotsilla ja laittakaa se jakoon postin kautta meille kaikille suomenkielisille ja muunkielisillekin koko Suomen maahan.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Juuri noin. Nyt tarvitaan tekoja kansan puolesta. Toivottavasti jokainen perussuomalainen kansanedustaja on hereillä ja lukee hyvän esityksesi ja ryhtyy toimeen!!!

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Ja lisäksi täysi rummutus kansainvälisessä mediassa.

On sietämätön ajatus, että nykyaikana, yhdentyvässä maailmassa, on maa, jossa viisi miljoonaa ihmistä pakotetaan lukemaan pkkuruista vierasta kieltä kuuden vuoden ajan vain parinsadan tuhannen ihmisen palvelemisen tähden.

Orvokki Pellinen

Ja se pikkuruinen vieras kieli, mitä meille pakotetaan, on vielä murteellista, vanhahtavaa, tönkkösuomenruotsia!!!
Tässä ei oo mitään järkeä!

Käyttäjän petrikivikangas kuva
Petri Kivikangas

"6 vuotta?"

Peruskoulun 7-9 luokat ja lukio/ammattikoulu. Yliopistossa ja AMK:ssa ei ole pakko ruotsia opiskella, mikäli läpäisee virkamiesruotsikokeen.

Ruotsi on muuten ainoa pakollinen oppiaine jokaisella koulutusasteella. Esimerkiksi englantia ei yliopistossa ole pakko osata, mutta ruotsia on. Melkoista kyykyttämistä ja resurssien tuhlaamista pienen ja suhteellisen turhan kielen tähden.

Käyttäjän maunostranden kuva
Mauno Strandén

Nyt olisi perusuomalaisilla jytkyn paikka jakaa tosiaan joka kotiin oikeaa tietoa mihin rahat menee, säätiöistä, kehitysavusta(jotka taitaa monesti mennä aseisiin ja sotimiseen)Englannin eu maksusta, jota me maksetaan, verokeitaista, sijoittajista jotka voi sijoitta verottomasti ulkomaiden kautta Suomeen, myös ay liikkeen tuesta vain vasemmistolle, vaikka on monien puolueiden kannattajia jäsenmaksajissa,ym, ym.. Myös linkki mistä löytyy tietoa sylttytehtaista . Eräs kepulainen kääntyi heti PS:ten kannattajaksi, kun oli saanut lehden käteensä jossa oli selvää tekstiä, eikä mitään munkkilatinaa. Nyt on valtamedia jakanut satunnaista tietoa ja esin Esko Seppänen maksatti kaikille ilmaisen lehtensä eu;lla PS voisi tehdä samoin!!
Pistäkää viisaat päät yhteen ja tehkää jotain valtakunnallista!

Jyri Terttu

Strategisista syistä välikysymys pakkoruotsista hyvä tehdä syys- lokakuun vaihteessa. Tosin silloin on muitakin aiheita...

Käyttäjän vpsainio kuva
Vesa-Pekka Sainio

Aivan erinomainen puheenvuoro. Tämä asia pitää saada pöydälle eikä sitä tule hyssytellä kuoliaaksi. Mikä on kaksikielisyyden todellinen hinta kunnissa? Tarvittaisiin valtakunnallinen työryhmä tekemään perusteellinen tutkimus asiasta.

Esimerkiksi täällä Kirkkonummella ruotsinkielisen puolen kustannuksia selvittämään järjestettiin oma työryhmä jonka raporttia odotellaan julkistettavaksi. Tulokset saattavat olla epämieluisia.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Tästä kannattaa otta kaikki irti. Ei muuta ku Sampon johdolla tuollainen tiedote ja kopiokoneet laulamaan Perussuomalainen-lehden toimituksessa. Piirijärjestöt voisivat toteuttaa jakelun, ellei ole vara käyttää jakelufirmoja. Nyt Toimeen. Asialla on kiire. Kuntavaalit painaa päälle.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Moi!

Kiinnostaa kovasti tuo mainitsemasi kustannusselvitys. Onko se mahdollisesti kuinkakin lähiaikoina saatavilla jostakin, esim. K-nummen kunnan sivuilta?

Ihan hieno juttu, että Sampo Terho nostaa faktojen valossa "kissoja niskasta pöydälle."

Yst.terv.

Käyttäjän vpsainio kuva
Vesa-Pekka Sainio

Hmm, puhuin höpöjä, se on ilmeisesti (?) ollut jo ladattavissa sieltä kunnan sivuilta jo pitkän aikaa. Kirkkonummen kunnan sivuilta päätöksenteon alta pöytäkirjat 2011, sivistyslautakunta ja sieltä 19.10. päivätty pöytäkirja ja sieltä pdf-file.

Juha Salmi

Tulkitsenko väärin jos tulkitsen aloituksen että sitä kannattavien ajatuksia siten että tulevaisuudessa pitää olla vain yksi virallinen kieli jota hallinnossa tulee ja saa käyttää?

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Tuo on juuri se tyypillinen tahallinen väärintulkinta, eli jos kyseenalaistetaan mitenkään sitä, että koko kielilainsäädäntö on oleellisesti Folktingetin sanelupolitiikan kohteena, niin sitten "kukaan ei saa enää puhua missään ruotsia".

Hallinnossa voi ja saa edelleen käyttää ruotsia mikäli se on tarpeellista ja siinä laajuudessa kuin on. Se, että kielilain pykäliä hyödynnetään keinolla millä hyvänsä kaksikielisyysvelvoitteisten alueiden laajentamiseksi, on ihan eri asia.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Tulkitset aivan oikein. Kaikissa muissa pohjoismaissa, kaikissa muissa Itämeren rantavaltioissa ja osassa Suomen tasavaltaa (Ahnevanmaa) on vain yksi virallinen kieli eli suuren enemmistön äidinkieli. Se on ainoa järkevä ratkaisu myös Suomessa. Vuosi sitten Taloustutkimus Oy selvitti suomalaisten suhtautumista siirtymisestä viralliseen yksikielisyyteen (Taloustutkimus 1/2011 - tulos löytyy täältä: www.suomalaisuudenliitto.fi). Tulos on hyvin mielenkiintoinen, sillä suurin osa vastaajista (48 %) kannatti viralliseen yksikielisyyteen siirtymistä, 41 % on nykytilanteen kannalla ja 11 % ei ole määritellyt kantaansa. Aiemmissa tutkimusissa 70-80 % on ollut virallisen kaksikielisyyden kannalla. Muutos on ollut nopea ja raju.

Ruotsin uusi kielilaki (1.7.2009) on oiva esimerkki. Siellä ruotsi on ainoa virallinen kieli. Lisäksi on muutama muu vanha kieli Ruotsissa - mm. suomi - jotka saivat kansallisen vähemmistökielen aseman. Tottakai ruotsi Suomessa saa olla jatkossa kansallinen vähemmistökieli, mutta ei enää virallinen. Ja ehdottomastio pakkoruotsi on juurittava kaikissa sen esiintymismuodoissa.

Juha Salmi

Mielenkiintoista, totta tosiaan.

Olin meinaan tähän asti kuvitellut että sitä vaan halutaan kovasti pois Suomen kouluista tuo ns. pakkoruotsi ja muuta kieltä ehkä sen tilalle, mutta ilmeisesti sitä halutaan pakkosuomettaa kaikki, siinä samassa menisi mmm. saamenkielen vähemmistön mahdollisuus käyttää omaa kieltään virallissa instansseissa, mutta mitäpä siitä.
Varmaan myös tuo vuonna 1991 annettu laki poistetaan perussuomalaisten taholta sen epäoikeudenmukaisuuden tähden, sillä tietyissä tilanteissa saamen osaajalla on etulyönti virkoihin.

Mistähän muuten on tullut kuvitelma että kun ruotsia ei koulussa enää olisi pakko opiskella muiden kieltemn opiskelu lisääntyy?
Tai lisääntyy ne jos niitä on pakko opiskella muuten ei.

Huomioden aloituksen ja useamman kirjoituksen ei Suomessa pakkoruotsin kovimmat vastutajat ole valmiita ruotsille valmiita antamaan vähemmistökielen asemaa kuten suomen kielellä on Ruotsissa, tuo on asia minkä viimeinen virkkeesi tuo hyvin esiin.

Matti Palviainen

"Huomioden aloituksen ja useamman kirjoituksen ei Suomessa pakkoruotsin kovimmat vastutajat ole valmiita ruotsille valmiita antamaan vähemmistökielen asemaa kuten suomen kielellä on Ruotsissa, tuo on asia minkä viimeinen virkkeesi tuo hyvin esiin." - Juha Salmi

Aivan varmasti kaikki Heikki Talaa myöten ovat valmiit antamaan ruotsille täällä aivan saman aseman kuin suomella Ruotsissa on. Todettakoon, että Ruotsin lainsäädäntö rinnastaa suomen (470.000 äidinkielistä puhujaa) ja jiddischin (alle 200 puhujaa) aseman. Molemmat ovat samassa virallisen vähemmistökielen asemassa.

Suomen ja ruotsinruotsalaiset ovat aina osanneet ulkokultailun taidon.

"Mistähän muuten on tullut kuvitelma että kun ruotsia ei koulussa enää olisi pakko opiskella muiden kieltemn opiskelu lisääntyy?
Tai lisääntyy ne jos niitä on pakko opiskella muuten ei."

Niin ruotsin tarpeettoman opiskelun voi korvata lisäämällä englannin tunteja edes samaan määrään, mitä Ruotsissa on pakko ko kieltä opiskella.

Juha Salmi

Matti Palviainen:

"Aivan varmasti kaikki Heikki Talaa myöten ovat valmiit antamaan ruotsille täällä aivan saman aseman kuin suomella Ruotsissa on"

Ikävä kyllä jos tänne kirjotetaan että "kaikki virkamiehet ja -naiset lakkaavat ymmärtämästä ruotsia niin eiköhän vähemmistön kielitaito ala parantua."

Ei todellakaan näytä että ollaan valmiita samaa asemaa antamaan.

Pekka Roivanen

Juha Salmi pelkää, että pahaa tapahtuu suomenruotsalaisille, jos suomenruotsi on vähemmistökieli, joka se todellisuudessa jo on ja on aina ollut kun suomenruotsi ei enää olisi enemmistökieli laissa.

Pelkoja on tietenkin aika vaikea hälventää. Pelko on tunne, jota järjellä on vaikea hälventää.

Mitä sitten voisi tapahtua, kun kaikki Salmin pelot toteutuvat.

Suomi olisi enemmistökielen asemassa lain mukaan, jota se on jo elävässä elämässä. Ruotsin asema olisi saamelaisten, romanin ja viittomakielen asema.

Käytännössä ruotsin asema olisi parempi kuin muiden vähemmistöjen, koska suomenruotsalaisia on enemmän ja he pystyvät itse mm puhumaan ruotsia toisille suomenruotsalaisille. Romania palveleva romani olisi melkoinen sattuma, mutta suomenruotsalaista palveleva suomenruotsalainen ei. Ovathan he keskittyneet alueellisesti Pohjanmaalle.

Lisäksi ruotsin osaaminen ei lakkaa, vaikka ruotsi on vähemmistökieli. Osa suomalaisista opiskelisi sitä edelleen.

Moni muu seikka kuitenkin muuttuisi tai ainakin pitäisi muuttua. Erottelutarhat, koulut jne yhdistettäisiin suomalaisiin tarhoihin ja kouluihin. Ei enää etnistä erottelua, joka kasvattaa uusia etnistä erottelua kannattavia sukupolvia. Olisimme yhtä.

Käyttäjän AtRisk kuva
Lassi Lappalainen

Erinomaista kun Sampo on tämän asian huomannut ja nostaa keskusteluun. Suomen buurit, muka ruotsinkieliset, mutta oikeasti kaksikieliset, senkun jatkavat häikäilemätöntä etujen haalimistaan.

Taidan sittenkin äänestää persuja ensi vaaleissa, Timo Soinin möläytyksistä huolimatta. Soinin möläytyksillä tarkoitan häneen aborttikantaansa.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Hei toimitus, nostakaapa Sampon blogi ylös, karuselliin pyörimään!

Orvokki Pellinen

Olen sitä mieltä että Sampo Terhosta on alettava tehdä seuraavaa Perussuomalaisten presidenttiehdokasta ja Timo Soinista tulee ministeri seuraavaan hallitukseen.

Sampo on nuori,rohkea, kansainvälinen, sivistynyt ja älykäs ja kun hän saa vielä lisää poliittista kokemusta seuraavan kuuden vuoden ajan , niin hyvä tulee.

Kuuden vuoden kuluttua Sampo on 41v, ja minkä ikäisiä ovat vastustajat, 60-70v ?.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Lipponen ainakin lähellä 80v.

Orvokki Pellinen

Saas nähdä mönkiikö Paavo ulos sieltä luolastaan vielä 2018? ;D :)

pekka piippo

Ei voisi enenpää kiinnostaa;) EVEK!

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Kyllä sua kiinnostaa ja kovasti sittenkin.

Jyri Terttu

Mahdollisten pres. ehdokkaiden iät 2018:

Väyrynen on 71, Lipponen 76, Niinistö 69, Jani-Petteri 12.

Orvokki Pellinen

Näitä nimiäkään ei sovi unohtaa: Halonen 74, Ahtisaari 81, Tuomioja 72 ja hei, Haavisto 59 ja Antoonio vain 37v. :), :), :)

Aleksi Laine

Miksi Dragsvik pitää vetää mukaan pakkoruotsikeskusteluun? Onko tarkoitus karkottaa isänmaalliset ja kaksikielisyyden puolustajat?

Pekka Manner

Mitään kaksikielisiä ei ole olemasskaan, ja Dragsvikillä ei ole mitään tekemistä isänmaallisuuden kanssa.

Raimo Nurmi

Pekka Mannerin tapaisten kiihkoilijoiden takia lopetan äänestämästä persuja

Santeri Halmetoja

Koska Dragsvik on esimerkkki kielipoliittisista lehmänkaupoista. Jokainen voi itse toki muodostaa kannan, kumpi on isänmaallisempaa: pitää varuskuntia myös Itä-Suomessa vai että Etelässä rannikolla on joukko-osastoja 50 km välein.

Lauri T

Miten tuo nyt menikään. Ensin Sampo väittää, että koko Kotkan seutu tulisi kaksikieliseksi, sitten hän selittelee, että siellä ei oikeastaan olekaan 3000 ruotsinkielistä joten pitää loihtia lakimuutoksia jotta tuo tapahtuisi.

Uhkakuvia tyhjästä?

Siis kuntauudistus ei ole tekemässä Kotkan seutua kaksikieliseksi. Asia erikseen, jos asiasta alettaisiin viritellä lakimuutoksia. Mutta turhanpäiväistä pelottelua aiheettomalla uhkakuvalla.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Itse asiassa siitä löytyy netistä ehdotus, jossa spekuloidaan poikkeuslailla. Joka tapauksessa kielilakihan on toki rakennettu todella ovelasti ruotsinkielisten kannalta, mitä isompi kokonaisuus niin sitä todennäköisemmin se saadaan "isoksi" kaksikieliseksi kokonaisuudeksi, jos sinne vain saadaan järjesteltyä ne 3000 ruotsinkielistä. Esimerkiksi Tampereen kaksikielistäminenhän tuolla tyylillä olisi uskomaton lottovoitto, saataisiin suuri nimenomaan yksikielisesti suomenkielinen kaupunki taas velvoitettua tekemään lain tarkoittamat asiat.

Jotenkin tuntuu siltä että tämän lainsäädännön tarkoitus on oleellisesti vain tiettyjen asioiden aikaansaaminen :-)

Lauri T

No miten tuo liittyy Kotkan seutuun jossa ehdot eivät täyty?

Joo, netissä löytyy ehdotus. Jep, kun se kerran on netissä sen täytyy olla totta.

Huoh.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Kyseessä oli virallinen selvitys kuntauudistuksesta... ja Tampere nyt vaan on hyvä esimerkki siitä miten tämä lainsäädäntö on laskelmoitu toimivaksi.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Onhan Lohjakin 2-kielinen kunta,vaikka kumpikaan ehdoista, ruotsinkielisten lukumäärä absoluuttisena lukuna ja prosentuaalisena osuutena, ei täyty.

Petäjäveteläissyntyinen kaupunginjohja Elina Lehto meni naimisiin ruotsalaisen kanssa ja tuli tarve kotouttaa Lehto-Häggrothin mies.

No se tapahtuu parhaiten niin,että Lohjasta tehtiin kaksikielinen.

Samalla Lohja saa korotettua valtion apua. (Siinä olisi valtiolle säästökohde,mutta taas on Kokoomuksen kaveri Rkp esteenä)

Sittemmin Lehto-Häggroth siirtyi Vantaan kaupungin palvelukseen. Olisiko jo jäänyt eläkkeelle. Ei ole kumminkaan saanut Freudenthal-mitalia.

Että hukkaan meni ponnistelut.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Lehdon kaksikielistys tapahtui siksi, että jo silloin aloitettiin Siuntion kosiskelu. Jos en ihan väärin muista, oli takana SDP.

Ja taisi mennä Espoon apulaiskaupunginjohtajaksi. Mitä siellä on mahtanutkaan aikaansaada, Lohjalle synnytetyn vapaaehtoisen kaksikielisyyden kustannuksia tavallisille kuntalaisille ei uskalla arvioidakaan, halpaa ei ole ollut.

Käyttäjän JulesVirne kuva
Jules Lehtonen

Kielilakia ollaan muuttamassa siten, että jo 1000 ruotsinkielistä tekee kunnasta kaksikielisen. Katso sivu 12 tästä dokumentista.

Uudessa Kotkassa on 87000 asukasta, joista 500 on PYHTÄÄN ruotsinkielisiä.
Nykyisessä yksikielisessä Kotkassa on runsaat 500 ruotsinkielistä, ja se on yksikielinen kunta. Pyhtäällä on 10 % ruotsinkielisiä eli 500,
kaksikielinen kunta. Koko Kymenlaakson poliisilaitos on kaksikielinen noiden 500 pyhtääläisen ruotsinkielisen takia.

Et taida oikein vielä tuntea tämän kaksikielisyysideologian absurdiutta!

Sivu 12:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/...

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tampere esimerkkinä on tietysti hurja, mutta enpä usko edes Kokoomuksesta tai RKP:stä löytyvän vakavasti kaksikielistä Tamperetta suunnittelevia.

Kalle Lehtonen

"Kotkan seudun ruotsalaistamispäätös vaatisi jo jonkinlaisia lakimuutoksia, koska ruotsinkielisiä on seudulla vain 1,3 % eikä lukumääräisestikään likimainkaan nykylain vaatimaa kolmea tuhatta."

En usko että löytyy ruotsinkielisiä edes kymmenesosaa tuosta, rasti ruutuun -ruotsinkieliset ovat käytännössä kaikki kaksikielisiä. Tätä ei kuitenkaan virallisesti voi edes ilmoittaa.

Pentti Järvi

rasti ruutuun-ruotsinkieliset :) :)

Pentti Hilkuri

Vuoden 2011 eduskuntavaalien ohjelmanne on puheenjohtajanne toimesta sanottu olleen lähinnä vitsi, ainakin taiteen osalta. Siitä huolimatta haluan kysyä sinun kantaa oheisten taiteilijoiden merkityksestä Suomen kansalle. Moni näistä nimistä on tuttu vaaliohjelmastanne, mutta ovatko he enää persujen listoilla hyväksyttyjä?

Alexis Stenvall
Axel Waldemar Gallén
Johannes Brofeldt
Albert Gustaf Aristides Edelfelt
Johan Christian Julius ”Jean” Sibelius

Jyri Terttu

Miten nämä taiteilijat liittyvät pakkoruotsiin?

Kalle Lehtonen

Kuvaa pakkoruotsin puolustajien argumenttien asiallisuuden tasoa?

Santeri Halmetoja

Miksihän pitää käyttää Aleksis Kivestä, Juhani Ahosta ja Akseli Gallen-Kallelasta ruotsinkielisiä nimiä, vaikka nämä nimenomaan olivat suomenmielisiä ja vaihtoivat tarkoituksellisena tekona nimensä suomenkielisiksi.

En kyllä itsekään näe mitä tekemistä tällä on pakkoruotsin tai edes nykyisen 5 prosentin kaksikielisyyden kanssa. Suomella on myös historia Venäjän keisarikunnassa, ja itsenäisellä Suomella on sata kertaa enemmän tekemistä autonomian ajan kanssa kuin Ruotsin vallan ajan. Ei sitäkään Venäjän historiaa käsittääkseni väheksytä, vaikka meillä ei pakkovenäjää olekaan.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Aleksis Kivi
Akseli Gallen-Kallela
Juhani Aho
Janne Sibelius

Nätti joukko joko suomenmielisiä tai suoraan fennomaaneja! Upeeta!

Pekka Roivanen

Pentti Hikurin kirjoituksesta ei oikein selviä minkä yhteyden hän ajattelee olevan ko henkilöiden ja ruotsinkielen aseman välillä.

Arvaan että hän haluaa esittää nimet ruotsin kansalliskielisen aseman perusteluksi.

Aleksis Stenvall on Aleksis Kivi. Hän otti nimen Stenval, koska jokaisen suomalaisen piti vaihtaa sukunimi ulkomaalaiseksi kun hän alkoi opiskella. Aleksis Kivi opiskeli ruotsia Katajanokalla ruotsinkielisen merimiehen toimiessa opettajana. Ruotsi oli edellytys, että voi opiskella ylipäänsä mitään.

Gallén on myös alkuaan suomalainen talon nimi Kallela ja, nimi oli muutettava ulkomaalaiseksi josta syntyi Gallén. Sama koskee myös Sibeliusta, jonka suku on suomalaisia talonpoikia. Yksi heistä asettui kotivävyksi Sibben tilalle ja kun nimi piti vaihtaa, otti hän Sibeliuksen käyttöön. Janne Sibelius kävi suomalaisen koulun Hämeenlinnassa.

Juhani Ahon sukua ja taustoja en tiedä.

Edelfelt lienee Ruotsista tullut suku, mutta kuten nimestä selviää, ei se ole alkuaan ruotsalainen vaan saksalainen.

Yksikään Hilkurin listaama nimi ei ole ruotsalainen tai suomenruotsalainen alkuaan vaan Suomen suurruhtinaskunnan yksikielisessä ympäristössä "pakkoruotsalaistettu" suku ja nimi.

Jos Hilkuri tarkoittaa, että suomalaisten on vaihdettava nimensä ja kielensä ruotsiksi, niin ymmärrän hänen kirjoituksensa.

En kuitenkaan hyväksy, että Suomi palautetaan 1800-luvulle yksikieliseksi ruotsinkieliseksi maaksi, jossa suomalaisilla ei ollut ihmisoikeuksia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"On erittäin erikoislaatuista ja syvästi epädemokraattista ottaa yhden lobbausjärjestön tavoiteluettelo pohjaksi valtiolliselle kielistrategialle. Tämä vahvistaa entisestään käsitystä, että kielipolitiikassa Suomi toimii edelleen kuin pahimmanlaatuinen harvainvaltainen banaanivaltio. Kannattaa niin ikään kiinnittää huomiota kansalliskielistrategiahankkeen jäsenten taustoihin ja sidonnaisuuksiin, jotka osoittavat varsin selvästi millä perustein kokoonpano on valikoitu (luettelo jäsenistä liitetty kirjoituksen alle)."

Tämä on aika masentavaa... Enkä voi millään ymmärtää miten Katainen voi halveksia näin paljon enemmistön tahtoa, että jääräpäisesti antaa kielipolitiikassa määräysvallan vähemmistön edustajille. Ilman työryhmiäkin on selvää, että pakkoruotsi aikaistetaan alkamaan jo peruskoulun viidenneltä luokalta ja tuntimääriä lisätään, jotta kaikkein puupäisemmätkin oppisivat palvelemaan ruotsiksi näitä muutaamaa tuhatta ummikkoa.

Alkaa jo tässä epäilyttämään myös kuntauudistusten oikeaa motiivia?
Kokoomus saisi nyt vähitellen ajatella muutakin kuin vaalirahojensa riittävyyttä.. Esimerkiksi vaikka koko Suomen ja suomalaisten monipuolisempaa vieraiden kielten taitoja. Mallia vain Ruotsista ja Virosta!

Jouko Koskinen

Niinpä - Eija-Riitta Korholalta:
"Me elämme jo liian globalisoituneessa maailmassa, jotta pakkoruotsi olisi perusteltu. Kansainvälisyytemme ulottuu kauas yli pohjoismaisen yhteistyön, ja tähän pohjoismaiseenkaan yhteistyöhön ei tarvita kieltä, joka nostaa yhden kansan muiden yli."

Tanskapakko, Norjapakko, Venäjäpakko, Saamipakko, Saksapakko, Ranskapakko, Japanipakko, Enkkupakko --- mutta ei kaikille samaa. Rarantarosvot mongertakoon jotain mitä vain he ymmärtävät.

Käyttäjän suuronen kuva
Janne Suuronen

Samaan aikaan suomenkielen (vai suomen kielen?) huoltamisen ja ylläpitämisen resursseja vähennetään:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/meilla-on-...

Valtiovalta on ottanut askeleita suuntaan, mikä vallitsi ennen 1800-luvun puolta väliä.

Käyttäjän helanes kuva
Esa Helander

Kyllä se on suomi tai suomen kieli mutta suomenkielinen.

Mutta uskoako tätä blogia ja siihen kirjoitettuja kommentteja. Onko meillä todella olemassa jonkinlainen "ruotsittumisen" vaara? En hevin usko. Sen toki olen huomannut, että Suomalaisuuden Liitto on hämmästyttävän kiivas, se suorastaan tihkuu "ruotsivihaa".

Suomi on kaksikielinen maa, mutta eduskunnan enemmistö on kuitenkin supisuomenkielinen, joten täysin järjettömiin kielilakeihin en oikein jaksa uskoa.

Mainitsemasi Suomen Kuvalehden artikkeli oli täyttä asiaa, englannin kielen "vaara" on monin verroin pahempi kuin jokin ruotsin kielen vaara.

Suomi kuuluu kuitenkin - onneksi - tuhansien maapallon kielien joukossa suurkieliin, sen olemassaolo ei ole vaarassa.

PS. Pakkoruotsia en kannata, vapaaehtoinen riittäisi hyvin ja ajaisi asiansa. Tulisi samalla tilaa tärkeämmille kielille, kuten espanjalle, venäjälle, kiinallekin. Eli pakkoruotsi on pois muiden kielien opiskelusta. Jonkinlainen kohtuus olisi myös paikallaan virkamiesten ruotsin kielen osaamisen suhteen.

Tuula Saskia

Hyvä Helander,

olen jälkikirjoituksesi kanssa yhtä mieltä.

En tosin millään tajua, miksi tämä näkemyksemme ei saa laajaa hyväksyntää.

Minun jälkikommenttini: Suomalaisuuden liitto on oikealla asialla. En ole havainnut mitään "vihaa".

Sampo Terhon blogi on asiantunteva ja erityisen valaiseva. En näe mitään syytä olla kiittämättä ketään asioita avaavaa ja niistä tietävää kirjoittajaa puoluekannan perusteella.
Toivon, että muutkaan eivät sitä tee.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Kannatta lukea tämä YLE:n uusi ruotsittamisohjelma. Kun 15-20 % panostus YLEn koko budjetista ruotsinkieliseen toimintaan (FST5, Yle arenan, Radio X3M, Radio Vega, jne, jne, jne) on saanut vajaan 2 % osuuden katsojista/kluuntelijoista, niin YLE pakkoruotsittaa nyt myös suomenkieliset kanavat:

Yle määritteli kaksikielisyydelle uuden linjauksen 31.01.2012
Yle vahvistaa aktiivista rooliaan sillanrakentajana ja yhteistyökumppanina, tavoitteena on entistä elävämpi kaksikielinen Suomi.

Ylen hallitus teki kokouksessaan 31.1. päätöksen uusista toimintatavoista, joiden avulla kaksikielisyyttä rakennetaan Ylessä. Linjauksia ovat mm. että Ylen tarjonnassa ruotsinkielisen ohjelmatarjonnan määrä pysyy nykytasolla ja että koko yhtiö tukee toimivaa ja aktiivista kaksikielisyyttä.

”Yhä useammat suomalaiset arvioivat itsensä kaksikielisiksi ja elävät kaksikielisessä ympäristössä. Julkisen palvelun yhtiönä ja Suomen suurimpana suomen- ja ruotsinkielisenä mediatalona Ylen pitää ottaa tämä huomioon”, toteaa Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

”Meillä on pitkä kokemus omasta ohjelmatuotannosta sekä suomeksi että ruotsiksi. Nyt haluamme vahvistaa kielirajoista riippumatonta yhteistyötä Ylessä. Tämän lisäksi tarkoituksena on löytää uudenlaisia yhteistyötä tukevia toimintatapoja. Urheilutapahtumat, Areena-palvelu ja Elävä Arkisto ovat muutamia esimerkkejä tuotannoista, joissa yhteistyö toimii jo nyt erinomaisesti”, arvioi Kivinen.

Uudet suuntalinjat pitävät sisällään selvän sisältötavoitteen ja selvän vision Svenska Ylestä. Svenska Ylen visio on tähän asti tarkoittanut läsnäoloa suomenruotsalaisella kielialueella. Tulevaisuudessa Svenska Ylen toiminnan tavoitteena on läsnäolo ruotsiksi koko Suomessa.

”Svenska Ylen tehtävänä on välittää ruotsiksi se, minkä tietäminen on juuri nyt tärkeätä koko yhteiskunnalle. Erittäin tärkeätä tämä on ruotsinkielisille, mutta tärkeätä myös kaksikielisille ja suomenkielisille. Svenska Ylen tapa tehdä ohjelmistoja omalla otteellaan tuo lisäarvoa koko Ylen ohjelmatarjonnalle”, sanoo Kivinen.

Lisätietoa:
Lauri Kivinen, toimitusjohtaja, p. (09) 1480 5003
Gunilla Ohls, strategiajohtaja, p. (09) 1480 2836

Ihan hyvä muuten, mutta suomalaisten kaksikielisyys ei enää pitkään aikaan ole ollut suomi-ruotsi akselilla, vaan todellinen kaksikielisyyspari on suomi-englanti. Esalle englanti näyttää olevan mörkö, vaikka se on nykymaailman lingua franca. Aika aikaa kutakin, mutta Ruotsin aika Suomessa on päättymässä (siis Ruotsin ja ruotsin). ;-)

Pekka Roivanen

YLEn tavoite entistä elävämpi kaksikielinen Suomi on aika vaikea saavuttaa.

On monia esteitä.

Yksi on se, että suomenruotsalaiset eivät katsele FST:tä eivätkä kuuntele Radio Vegaa ja Extremeä. Eivät edes he.

Toinen paha kanto taitaa olla se, että on vain noin 1 % väestöstä, joilla ruotsi on parempi kieli kuin suomi ja ehkä 4 % sellaisia, joilla suomi ja ruotsi ovat samalla tasolla tai suomi on parempi.

Se 1 % katselee Ruotsin TV:tä Pohjanmaalla. YLE maksaa sen.

Järjellä ajatellen "elävä" kaksikielisyys merkitsee, että molemmat kielet tulevat omillaan toimeen. Ellei tule, niin se joka ei tule toimeen omillaan, on kuolemassa. Ei se ole "elävä".

Tarkoitus lienee pistää rahaa likoon, jotta ruotsi näkyisi ja kuuluisi, vaikka juuri kukaan ei sitä käytä. Ne jotka käyttävät katselevat Ruotsin tv:n ohjelmia.

Minusta ei kuulosta järjelliseltä, Kuulostaa ihanteen, ideologian, ihmisten kasvattamiselta johonkin sellaiseen, mitä ei ole olemassa.

Käyttäjän helanes kuva
Esa Helander

Toki on oikein ja tarpeellista nostaa esiin asioita. Etenkin tietoa lisääviä. Sic! Puoluekannasta riippumatta (tämä Saskialle).

Ruotsin aika on tietenkin ohi, siis Ruotsin-vallan, mutta ei sentään ruotsin kielen Suomessa, virallisesti kaksikielisessä maassa. Jos tai kun ruotsia suositaan yli kohtuuden, asia pitää korjata. Mutta vihanpito, jota on ilmiselvästi ollut ilmassa, ei ole mielekästä.

Talalle vielä sen verran, että englannin ylikorostus meillä Suomessa on ilmeistä ja tyhmää. Toistan ylikorostus. Ja että sen vaikutus suomen kieleen on turmiollinen. Nuorten, etenkin tyttöjen, englantilaisperäinen kiekuminen eli virkkeen loppua kohti nouseva intonaatio on suorastaan raivostuttavaa. Samoin monet muut tarttumat, kuten tuo Häkkis-kieli. Ja arveluttavaa on myös se, että kielemme ei enää kehity omaehtoisesti, että mm. tieteen kieli on liiaksi englantilaistunut.

Mikään puritaani en ole. Toki kieli kehittyy, tulee mm. lainasanoja, on aina tullut. Mutta kansalliskieltämme tulisi myös vaalia. Onneksi se vaalii myös itse itseään eli mm. muokkaa lainasanoja ja käännöslainoja, suomettaa.

Viimeisimmät tiedot lukiolaisten äidinkielen taidon romahtamisesta eivät ole mikään pikkuasia, siihen tulisi mitä pikimmin puuttua. Meillä on koulussa vähiten Euroopassa äidinkielentunteja ja mm. oman kulttuurimme tuntemus on huomattavasti heikompaa kuin joissakin muissa maissa, mm. Ranskassa ja Englannissa. Ei ole mikään ilo lukea mm. tutkijoidemme ja yleensä akateemisten kansalaistemme tekstejä, tohtoritasoa myöten on alkeellista osaamista. (Näilläkin palstoilla nimiä mainitsematta.) Ja niin helppo kuin kielemme loppujen lopuksi on, meille itsellemme.

Nämä ovat seikkoja, joita Suomalaisuuden Liiton soisi ajavan sen sijaan, että se tuhlaa voimiaan sotaan ruotsia vastaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Jos nyt ihan vakavissaan puhutaan, niin englanninkielen liikakorostus ei ole edes mahdollista. Nähtävissä olevina vuosikymmeninä englanti on ihmiskunnan kieli. Reino Oittinen oli aikanaan oikeassa, mutta sai lehmänkaupan seurauksena väistyä opetusministerin paikalta Johannes Virolaisen tieltä.

Käyttäjän helanes kuva
Esa Helander

Onneksemme ei sentään tule olemaan, edes läntisen maailman. :)))

Ja alempana sanottuun. Ei tietenkään mitään pakkovenäjää, mutta esitys siitä, että etenkin Itä-Suomessa venäjään tulisi panostaa enemmän opetuksessa, on oikea. Siis pakkoruotsin sijaan.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Englannin kielen osaaminen on suomalaisille tärkeää, koska se on ensisijaisen tärkeä vieras kieli valtaosalle niille, keiden kanssa teemme kauppoja. Ja se on tieteen kieli, ensisijaisen tärkeä opiskeltaessa lisää.

Toinen asia on tietysti tämän tärkeän kielen ilmausten ja intonaatioiden siirtyminen omaamme. Siihen englannin kieli on vain välillisesti syypää, kaikki osatut kielet sekoittuvat ajanmittaan jos ovat sekoittuakseen.
Se on toki kurjaa.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys" ehdottaa Etelä-Kymenlaakson suurkunnan ( Kotka, Hamina, Virolahti, Miehikkälä ja Pyhtää) kielellisestä tilanteesta mm. seuraavaa:

"uudessa kunnassa olisi asukkaita 87305, joista ruotsinkielisiä 1114. Tämä on 1.3% uuden kunnan asukasmäärästä. Kunnasta tulisi näillä määrillä kielilain 5§:n väestörajojen mukaan yksikielinen suomenkielinen kunta. Se tarkoittaisi merkittäviä muutoksia Pyhtään ruotsinkielisten asukkaiden kielellisiin oikeuksiin sekä lain tasolla että käytännössä. Perustuslain turvaamien kielellisten oikeuksien näkökulmasta kuntauudistuksessatulisi välttää kaksikielisten kuntien muuttumista yksikieliseksi. Tämän vuoksi kuntaliitos olisi työryhmän näkemyksen mukaan mahdollinen vain, jos ruotsinkielisen palvelun järjestäminen turvataan erityisjärjestelyin. Erityisjärjestelyillä tarkoitetaan kielilain muuttamista siten, että uudesta kunnasta tulisi kaksikielinen kunta tai ainakin keskeiset palvelut
olisi järjestettävä myös ruotsiksi."

Kymen Sanomissa joku pyhtääläinen kertoi, että kaikki ruotsinkieliset heillä osaavat kyllä suomea, kuten tietysti pieni joukko Kotkassakin. Terveellä järjellä olisi käyttöä.

Työryhmän esitys aiheuttaisi uudelle suurkunnalle vuosittain miljoonaluokan kulut.

Jyri Terttu

Yksinomaan Kotkassa on venäjänkielisiä enemmän kuin koko suurkunnan alueella ruotsinkielisiä.

http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-09-08_...

Raimo Nurmi

Selvä, pakkovenäjää vain....

Pohjan Akka

Sitä suurkuntaa nyt ei Etelä-Kymenlaaksoon synny kirveelläkään niin kauan kuin Kotka on niin velkainen kuin on.

Kotka ylläpitää nyt jo Kotka Svenska Samskolaa koko seudun ruotsinkielisiä lapsia varten.

EU:ssa edellytetään vähintään kahden vieraan kielen opiskelua. Kymessä on asiaa kyselty, ja enemmistö haluaa ruotsin eikä venäjää siksi, että ruotsi on niin helppo kieli.

Pekka Manner

RKP/suomenruotsalaiset ovat Kokoomuksen salarakkaita. Puolue saa paljon rahaa suomenruotsalaisilta mm. Wahlroosilta ja Hjallikselta.

Mm. lähes koko Niinistön vaalirahoitus tuli rikkailta suomenruotsalaisilta.

Se lauluja laulat kenen leipää syöt.

Tuula Saskia

No, enpä usko.

Älä sinäkään.

Näitä lankoja pitävät käsissään ihan muut tahot, jotka eivät tule esiin.

Ei Harkimo sentään valtakuntaa johdattele, vaikka urheiluhullua kansanosaa kuitenkin. Ja jotain roskaohjelmaa tv:ssa.

Kukahan senkin keksi: jokin suomenruotsalainen taloustaho ja kansa tykkää.

En usko Niinistön kuuluvan tähän hyvä veli-piiriin.

Jouko Koskinen

Kokoomuksen sisällä on vahva oppositio ruotsipakkoa ja viherhömppää vastaan. Se ei pääse medioissa esille - sopulilauma sopuloi mieluummin hurrien kanssa.

Nykypäivä -lehti hiukan yrittää - koknuoret näkevät asiat paljolti aivan toisin kuin vanhat jäärät joiden patriotismi tarkoitti "rautaa rajalle" Ruotsin puolesta.

Jos persuista löydettäisi vastaavan luokan repeämä niin vasuririemu lööpittäisi hesarin, ylen, maikkarin ja ilmaislehdykät loppuvuodeksi.

http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48141-p... :

"Moni sanoo, että jos pakkoruotsista valitetaan, millä sitten perustellaan pakkomatematiikka, -maantiede tai mikä muu kouluaine tahansa. Näiltä henkilöiltä jää huomaamatta, että aivan samalla logiikalla voitaisiin perustella pakkovenäjä tai vaikkapa pakkosaami; lista voisi itse asiassa olla loputon. Kielten opiskelun tulee kyllä olla pakollista, mutta kielivalinta olisi mielestäni aika jättää perheille. Muuten saattaa käydä niin, että jossakin vaiheessa väestörakenteen muuttuessa on automaattisesti siirryttävä pakkoruotsista pakkovenäjään. Emme kai me sitä halua?"

Reija Hirn

Ainoa järkevä teko olisi julistaa Suomi yksikieliseksi maaksi, ennenkuin venäläiset ja somalit keksivät vaatia kaksikielisyyttä paikkakunnilla, joissa heitä on paljon.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Olet osunut asian ytimeen. Juuri niin pitää toimia.

Jouko Koskinen

"Kuinka meillä on kansakuntana varaa siihen, että oppimisesta tehdään tervan juontia? Mitä se mahtaa maksaa BKT-luvuissa, en uskalla edes arvioida. Suomen kieli on pakko oppia Suomessa, se on selvä. Mutta miksi heidän taakakseen pannaan vielä toinenkin vieras ja vähän käytetty kieli, ennen kuin pääsee kunnolla integroitumaan yhteiskuntaamme. Virkamiesten pakkoruotsi syrjäyttää lähtökohtaisesti muualta tulleita ja hankaloittaa heidän sopeutumistaan."
http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48141-p...

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Nyt vaan tarvittaisiin ROHKEA,VARAKAS ja vaikutusvaltainen suomenruotsalainen, jolla olisi kanttia pistää piste tälle tiettyjen piirien hännystelyporukalle!
Pakkoruotsi on alemmuudentuntoisten suomalaisten touhua, jossa leikitään kuninkaallisia kuten Halonen Ruotsissa. Mitähän itse kuningas mahtoi ajatella Halosen halauksia kuvaavasta lehdistöstä, joka kiivaasti oli hänen nuoren miehen aikaisia juttuja repostellut!
Baltiassa yli 25% venäjänkielinen väestö ei saanut virallisen kielen asemaa!
RASITTAVAA suomettumista!

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Virkkusen kuntauudistustyöryhmä antaa vain yhdelle "arvolle" sisältöä siitä, mitä pitää turvata kuntauudistuksessa.

Laadun ja yhdenvertaisuuden käsitettä ja merkityssisältöä ei ole avattu eikä niillä näin ollen ole ollut konkreettista vaikutusta työryhmän esittämiin huomioihin esim. perusoikeuksien kannalta. On kuitenkin yksi alue, jolla on ollut myös konkreettisia ja ohjaavia vaikutuksia kuntaliitosten kannalta, myös sisällöllisesti. Kielelliset oikeudet.

"Kielellisten oikeuksien turvaamiseksi eräiden kuntaliitoksien osalta on esitetty, että kuntaliitos on mahdollista toteuttaa vain, jos alueen väestön kielelliset oikeudet nimenomaisesti turvataan muutoin. Lisäksi enemmistöltään ruotsinkielisen kunnan liitoksissa enemmistöltään suomenkieliseen kuntaan on esitetty lainsäädännön muuttamista siten, etteivät kielelliset oikeudet käytännössäkään heikkenisi kuntaliitoksen johdosta. Viimeksi mainituissa kuntaliitoksen toteuttamisen on sinänsä katsottu olevan mahdollista."

Santeri Halmetoja

HBL:ssä pohdittiin Pyhtään kuntoliitoksen takia, että kaksikielisen kunnan rajaa saatetaan laskea. Nyt se on 3000 asukasta. Eli tulevaisuudessa tulee olemaan "eläviä" kaksikielisiä kuntia, esimerkiksi 200 000 asukkaasta 1000 on ruotsinkielisiä ja kunta on kaksikielinen.

RKP kun on toiminut hallituksessa vuodesta 1975 asti. On aikakin että sen lehmänkauppoihin aletaan kiinnittää huomiota.

Janne Joo

Aletaan puhua niin pienistä määristä ihmisiä, että ruotsinkieliset säätiöt voisivat periaatteessa melkein rahalla ostaa riittävän määrän kuntalaisia "ruotsinkielisiksi", ja muuttaa yhden jos toisenkin kunnan kaksikieliseksi...

Onhan tämä ihan sairasta touhua kaikkinensa, ja rasismia sanalla sanoen. Suomen hallitus, puoluejohtajat ja kaikki muutkin missään määrin tärkeät ihmiset on täysin hurrein tossun alla ja tekevät mitä hurrit haluaa. Soinikin on vähän kysymysmerkki, on ollut aika hiljaa näistä kieliasioista viime aikoina.

Reija Hirn

Tähän juonitteluun ei taida tehota muu, kuin kansalaistottelemattomuus: kaikki virkamiehet ja -naiset lakkaavat ymmärtämästä ruotsia niin eiköhän vähemmistön kielitaito ala parantua.

Janne Joo

Vielä tehokkaampi kansalaistottelemattomuuden muoto olisi se, että oppilaat ja opiskelijat yksinkertaisesti jättäisivät menemättä ruotsin tunneille. Minkäs siinä kataiset ja stubbit mahtaisivat? Ei yhtään mitään. Pakkoruotsi jouduttaisiin poistamaan lainsäädännöstä alta aikayksikön.

Eikä tämä edes vaatisi, että kaikkien oppilaiden tarvitsisi boikotoida ruotsin tunteja, vaan hyvin pienikin ja sitoutunut ryhmä saattaisi riittää muutoksen alkuvoimana. Esim. Itä-Suomessa parissa koulussa tapahtuva laajamittainen pakkoruotsiboikotti riittäisi herättämään runsaasti kansallista keskustelua ja se olisi pakkoruotsille lopun alkua.

Reija Hirn

Janne Joo,ensin pitäisi saada kaikkiin lehtiin juttu, jossa kehotetaan opiskelijoita ruotsi-boikottiin. Olen asunut Itä-Suomessa vuodesta 2000 lähtien, enkä ole tarvinnut ruotsia vielä kertaakaan, mitä nyt omien kirjojeni lukemiseen. Kun taas venäjää tarvitsen lähes joka kerta kotoa poistuttuani.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

"...niin eiköhän vähemmistön kielitaito ala parantua."

Reija, vähemmistön kielitaito on ihan kunnossa, normi vähemmistöläinen ei edes ajattele koko kielikysymystä ja kysyttäessä ovat älyttömän ihmeissään, että todellako kaikissa maakunnissa on ruotsinpakko.

Tuntemani suomenruotsalaiset todellakin kuvittelevat, että pakkoruotsin poisto tarkoittaa suurinpiirtein ruotsinkielisten koulujen sulkemista. Että sellaista pelkoa lietsotaan ja mielikuvia syötetään RKP:n toimesta.

Taviksilla ei ole mitään tekemistä sen kourallisen fanaattisia svekofiileja kanssa. He ovat vapaan kielivalinnan puolesta.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Meillä kokoomuksen sisällä on nähdäkseni haluja saada maltillisia muutoksia nykyiseen kielipolitiikkaan. Suurimpana syynä tähän on muuttunut maailma ja vieraiden kielten tärkeys - varsinkin vientivetoiselle suomalaiselle teollisuudelle. En näe syytä muuttaa nykyistä kaksikielistä Suomea, mutta sen sijaan ruotsin kielen pakollisuudesta peruskoulun jälkeen voitaisiin jo luopua. Samalla voitaisiin hyväksyä aidosti kaksikieliset (suomi-ruotsi) koulut.

Pidän hyvin todennäköisenä, että ensi kesän kokoomuksen puoluekokouksessa nähdään ruohojuuritasolta noussut esitys kielivapauden lisäämiseksi. Tällä kertaa esityksiä tulisi yksi kappale.

Santeri Halmetoja

Eikös kokoomuksen puoluekokous hyväksynyt aloitteen, jonka pisti alulle kokoomusnuoret? Aloitteessa kannatettiin valinnanvapautta pakkoruotsin sijasta, ja se meni täpärästi läpi. Tuolloin ainakaan se ei kuitenkaan puoluejohdolle kelvannut vaan Katainen ilmoitti toista. Ehkäpä se kanta siitä sitten muuttuu jos puoluekokous pitää linjansa taas.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Viime kerralla nähtiin useita toistensa kanssa osittain päällekkäisiä ehdotuksia. Ensi kesänä tulemme näkemään vain yhden ehdotuksen. Trust me.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Eikö Kimmo Sasikin ole Rkp:n puoluekokouksen vakituinen vieras?

Vähän samaan tapaan kuin Lipponen parhaina päivinään.

Janne Joo

Eikös näitä "päällekkäisiä esityksiä" ollut kesällä 2010 lähinnä Kataisen vilkkaassa mielikuvituksessa?

Itse olen siinä käsityksessä, että toisessa esityksessä oli kyse pakkoruotsista ja toisessa esityksessä ruotsin kielen virallisesta asemasta, mitkä ovat täysin eri asioita.

On silti varmasti hyvä idea, että ensi kerralla järjestetään äänestys vain pakkoruotsista, jolloin Katainen joutuu miettimään ihan uusia tekosyitä kun ei halua kunnioittaa äänestystulosta.

Onhan sekin jo pieni voitto, jos Katainen joutuu edes hetken aikaa ahdistumaan tuskanhiessään.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Kokoomus ei vaivaudu keksimään edes omia perusteita pakkoruotsille, vaan kierrättää rkp-mantraa,toiselta puolueelta lainattuja argumentteja!

Yrittäisitte Kokoomuksessa edes itsenäistyä henkisesti Perussuomalaisten esimerkin mukaisesti. Tosin siitä ei makseta.

Vai kuka vetelee naruista Kokoomuksen taustalla?

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"En näe syytä muuttaa nykyistä kaksikielistä Suomea,"

Suomi on de facto suomenkielinen maa, jossa on pieni 5%:n ruotsinkielinen vähemmistö. Tämä pieni vähemmistö asuu enimmäkseen smoilla alueilla suomenkielisen valtaenemmistön kanssa ja sekä oppii että osaa suomea. Siksi tämä pieni vähemmistö pystyy myös vaivattomasti käyttämään samoja suomenkielisiä palveluita kuin muutkin.

Ruotsinkielinen vähemmistö on niin pieni, että palveluiden tarjoaminen on lähinnä suomenkielisen valtaenemmistön varassa. Pakollisen ruotsinopiskelun ainoa todellinen syy on tämä palvelutehtävä.

Vastaavaa kahden kielen käyttöä virallisena kielenä ei ole missään muualla maailmassa. Tähän järjettömyyteen käytetään valtavasti aina niukkoja yhteisiä verovaroja. Miksi emme siis käytä pelkkää suomea virallisena kielenä ja käytä säästyviä yhteisiä verovaroja vanhojen ja sairaiden parempaan hoitoon.

Miksi et siis näe syytä muuttaa nykyistä kaksikielistä Suomea ?

Tuula Saskia

Tämä on kysymys, joka askarruttaa suomalaisten enemmistöä.

Me suomalaiset, jotka tajuamme lasten koulutuksen tärkeyden tulevaa globaaliyhteisöä ajatellen, emme voi ymmärtää tätä järjen puutetta.

Jyrki Katainen vieraili suuren liikemiesryhmän kanssa edistämässä vientiä Brasiliassa.Hieno homma! Erittäin tärkeä kohde ja toivottavasti kontakteja syntyi.

Mitä kieltä hän siellä puhui? Oliko se suomea vai ruotsia? Hän puhui, luultavasti huonoa englantiaan. Entä, jos hän olisi osannut puhua espanjaa tai ehkä portugalinkieltä? Siis vientikohteen kieltä.

Ja millä kielellä kommunikoi se 60-päinen yritysdelegaatio?

Ja mitä luulette matkan, sinänsä järkevän, maksaneen?

Toivottavasti matka avasi osallistujen näkemystä.

Tosin tiettävästi osa delegaatiosta jäi perehtymään maan kulttuuriin eli karnevaaleihin.

Toivottavasti maksoivat itse firmojensa kautta paluulennon.

Reija Hirn

Tuula Saskia, mikä helkutti on tämä globaaliyhteisö, johon haluat valmistautua? En näe Suomen maaseudulla mitään globaaliyhteisöjä nyt enkä tulevaisuudessa.

Janne Joo

Kokoomuksen puoluekokous äänesti pakkoruotsia vastaan kesällä 2010, joten kyllä puolueen sisällä on ihan selkeää halua muuttaa nykytilannetta pakkoruotsin suhteen, eli toisin sanoen vapauttaa B-kieli pakkoruotsista.

Miksi haluat poistaa pakkoruotsin vain peruskoulun jälkeen? Nimenomaan peruskoulussahan pakkoruotsi oikeastaan kaikkein haitallisinta on, koska se toimii tehokkaana tulppana muiden (=hyödyllisempien) kielten opiskelulle ja muutenkin murentaa oppilaiden motivaatiota ja uskoa systeemiin.

Jos pakkoruotsi säilyy peruskoulussa, niin lukion vapaaehtoisuudesta olisi vain näennäinen hyöty. Moni opiskelija jatkaisi ruotsilla ihan vaan siitä syystä, että sitä on jo aiemmin luettu (pakolla) ja kokonaan uuden kielen aloittaminen voi tuntua liian haastavalta.

Korkea-asteen virkamiesruotsi on sitten vielä oma asiansa. Siitäkin pitää päästä eroon.

Kaiken kaikkiaan ei ole kohtuullista, että 95% suomalaisista koulutetaan potentiaalisiksi ruotsinkielisten palvelijoiksi, sillä nimenomaan siihenhän peruskoulusta korkea-asteelle jatkuva pakkoruotsitus tähtää!

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Suosisin pieniä askelia. Yleisesti ottaen evoluutio on realistisempaa kuin revoluutio - niin myös tässä asiassa.

Janne Joo

Jos haluat suosia pieniä askeleita, niin ehdottomasti kannattaa poistaa pakkoruotsi ensiksi nimenomaan peruskoulusta eli koko kansan rasitteena ja kieliopintojen tukkeena!

"Pieneksi askeleeksi" voi myös laskea sen, että Itä-Suomessa toteutuisi mahdollisuus valita venäjä pakkoruotsin sijaan, mutta nykyhallitukselle ei kelpaa edes tämä.

Käytännössä kannattaa kuitenkin pyrkiä siihen, että pakkoruotsi poistetaan kautta linjan peruskoulusta korkea-asteelle koko maassa. Eikä tämä ole lainkaan epärealistista ottaen huomioon, että 70% kansasta ja jopa reilut 50% Kokoomuksen puoluekokouksestakin kannattaa nimenomaan valinnanvapautta eli pakkoruotsin poistoa!

Suomen talous- ja kilpailukykyasiat tulevat olemaan yhä enemmän tapetilla lähitulevaisuudessa, ja onkin varsin käsittämätöntä, jos hallitus Kataisen johdolla ei tajua, kuinka suuri taakka pakkoruotsi on Suomelle kansakuntana ja kansalaisille yksilöinä. Mutta ehkä kyseessä on niin "asennevammaiset näkövammaiset", etteivät näe selvää asiaa silmiensä edessä.

Käyttäjän JulesVirne kuva
Jules Lehtonen

Pakkoruotsi tuli SUURELLA ASKELEELLA! Se oli REVOLUUTIO, ja silloin käynnissä olleen EVOLUUTION vastainen. REVOLUUTION ansio oli se, että nyt ruotsinkieliset ovat oppineet suomen kielen, mutta suomalaiset eivät ole oppineet eivätkä opi ruotsin kieltä. Miksi Savelius haluaa tuhlata resursseja, joita voisi käyttää esim. venäjän ja ranskan opiskeluun ?
Evoluutio pitää auttaa takaisin harhapolulta. Englanti olisi pitänyt muuttaa pakolliseksi peruskoulun tullessa, mutta tämän hullun kielipolitiikkamme takia se ei onnistunut. Nyt Neuvostoliittoa ei ole, Suomi on osa globaalia taloutta, mutta kielikoulutus on YYA-kaudessa ja kääntämässä Suomea sisäänpäin impivaaralaisuuteen kahden pienen kansalliskielen pänttäämiseen.
Ulos ja maailmaan, siellä EI ruotsilla pärjää.
Pakkoruotsin poistamisessa ei ole kyse revoluutiosta, vaan palaamisesta alkuperäiseen evoluutioon!

Käyttäjän JulesVirne kuva
Jules Lehtonen

En näe syytä muuttaa nykyistä kaksikielistä Suomea>>
Nimenomaan NYKYINEN kaksikielisyys ei ole mikään
voimavara ja rikkaus, vaan rasite ja riippakivi.
Ajattele nyt "ite": 99 % suomalaisista osaa suomea: Sen pakollinen "toinen kotimainen" on saanut aikaan eli ruotsinkieliset ovat oppineet suomen kielen jo monessa polvessa. Silti meillä on hallintohimmeleitä, joissa alle 1 %:n ruotsalaisvähemmistö muuttaa koko rakenteen kaksikieliseksi kaikkine siitä juontavine rasitteineen.
Mielestäni sopiva raja olisi luokkaa 20-30 %.
Siis jos ruotsinkielisiä on 20 %, silloin kunta tai muu palvelurakenne voisi olla kaksikielinen. Se mahtuisi minun suhteellisuudentajuuni, mutta ei nykyinen 0,5-5 % ruotsalaispitoisuus. Jos kaksikielisyys halutaan säilyttää, silloin sitä pitää kohtuullistaa ja järkiperäistää.
Vai vastaako yksi suomenruotsalainen 100 suomalaista ?
Pakkoruotsi on poistettava, koska se vyöryttää palveluvelvoitteen koskemaan jokaikistä suomalaista, vaikka jopa lain mukaan edes jokaisen virkamiehen ei tarvitse osata ruotsia. Riittää, että virastossa on tarjolla ruotsinkielistä palvelua, esim. ruotsinkielinen työntekijä.
Ja miksei tulkattu palvelu käy ?

Käyttäjän JulesVirne kuva
Jules Lehtonen

Kaikkein kummallisinta on se, että olen aina luullut kokoomuksen ajavan Suomen elinkeinoelämän etua, mutta kielikysymyksessä Suomen elinkeinoelämän kanssa samalla linjalla onkin perus-ässät, ei kokoomus.
Kokoomus ajaa RKP:N kanssa RUOTSIN elinkeinoelämän asiaa vaatimalla kaikkia opiskelemaan pakkoruotsia. Muut kielet jäävät ruotsin varjoon. Pakkoruotsi on Suomelle kilpailukykyhaitta.

Paljonko ruotsin kielen alttarille oikein aiotaan uhrata ?

Ja mitä me 95 % hyödymme näistä uhrauksista, siis me 95 %,
joiden äidinkieli EI OLE ruotsi ?

Tässä elinkeinoelämän linjauksia:

"Toinen kotimainen kieli, ruotsi tai suomi, on peruskoulussa kaikille pakollinen. Oppimistulokset kuitenkin osoittavat, että ruotsin osaaminen on heikkoa. Muiden vapaaehtoisten ja valinnaisten kielten – kuten saksan, ranskan tai venäjän – opiskelu on vähentynyt jatkuvasti.

Jotta kielten opiskelu monipuolistuisi ja Suomessa olisi tulevaisuudessa riittävästi eri kielten taitajia, kielikoulutukseen tarvitaan rakenteellisia muutoksia sekä perusopetuksessa että lukiossa.

– EK:n hallituksen linjausten mukaisesti opetuksen järjestäjien tulee tarjota nykyistä laajempi valikoima kieliä oppilaiden ja vanhempien valittavaksi. Valinnanmahdollisuuksia tulee laajentaa myös luopumalla toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta, EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen vaatii."

http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/tiedotteet/en...

"Selvitysmies Jorma Eloranta selvitti keinoja, joilla Suomen kilpailukykyä voitaisiin vahvistaa. Yhtenä keinona Eloranta näkee venäjän kielikokeilun Itä-Suomen kouluissa. "

http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2012/02/ita-suo...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Kaikkein kummallisinta on se, että olen aina luullut kokoomuksen ajavan Suomen elinkeinoelämän etua, mutta kielikysymyksessä Suomen elinkeinoelämän kanssa samalla linjalla onkin perus-ässät, ei kokoomus."

Samaa olen ihmetellyt minäkin. Kokoomus on perinteisesti mielletty talouselämää parhaiten ymmärtäväksi puolueeksi, mutta nähtävästi se on nykyään virheellinen ajatus.

Suomen tärkeimmät vientimaat ovat jo pitkään olleet Saksa, Venäjä ja Ruotsi, mutta vain yhden maan kieli on tärkeä kokoomukselle? Meillä on kuitenkin omasta takaa jo lähes 5-prosentin väestö, joka puhuu äidinkielenään ruotsia, joten siltä osin asia on kunnossa. Toista on saksan ja venäjän kanssa, kielten joita pitäisi Suomessa opiskella paljon enemmän - sitä tuskin edes kokoomus voi kiistää?

Nyt tuleekin se tyypillinen politiikkojen selitys, joka kattaa kaikki ongelmat yhdellä lauseella: "Suomalaisten pitää lukea enemmän vieraita kieliä, koska kaikki kielet ovat tärkeitä". - Kyllä, kyllä vain taivas on rajana kielten opiskelussa!

Just, joo. Miksi kuitenkin niin harvat osaavat englannin ja huonon ruotsin lisäksi muita kieliä? Olen jopa ollut huomaavinani, että ei edes hallitusherrat ja rakkaat kansanedustajamme ole kovinkaan monipuolisesti vieraita kieliä osaavia ihmisiä. Ehkei kaikilla ole niin tarviskaan osata hyvin muuta kuin englantia, mutta siinäkin on aika monella suomalaisella puutteita, vaan eipä ole ruotsalaisilla... Ruotsin kielipolitiikka on siitä erinomainen, että se hoitaa heikompienkin kansalaistensa osaamisen erinomaisesti. Onpahan edes yksi maailmankieli hyvin hallussa, jota taas kaikilla meillä ei ole... ei edes päättäjillä.

Tuula Saskia

Taas järkevä nainen puhuu.

Minä kysyn kokoomuspuolueelta: Miksi?

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Ei kielipolitiikka ole pelkästään kokoomuksen agenda vaikka yksittäistä suomenruotsalaista hätiin odotankin. Voisi,joka asiaan puuttuva Wahlrooskin olla sopiva asian puolesta puhuja. Suomenkielen puolustajat ovat alkuaankin kuuluneet ruotsinkieliseen sivistyneistöön. Tässähän jos kellä RKP:llä olisi mahdollisuus siirtyä 2000-luvulle ja olla kielipuolueena myös todellinen monipuolisen kielivalinnan kannattaja.

Tuula Saskia

Anita Koivu ojentaa viehättävästi kättä tahoille, jotka sen henkisesti katkaisisivat heti.

Suomessa vaikuttavat ruotsinkieliset ovat väkeä, joilla on niin suuri taloudellinen valta, että he voivat naureskella jopa demokratialle.

Muutoin Kataisen toiminta ei selity.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Anita Koivulle.

Me suomenkieliset olemme yli 90%:n enemmistö. Sillä pärjää kyllä demokratiassa. Täytyy vaan ryhtyä toimimaan. On aika oikaista selkä.

Janne Joo

Suomenkielisillä on enemmistö, mutta hurreilla on raha, ja raha määrää. Sillä esimerkiksi ostetaan aina kulloinenkin hallitus.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tuo selän oikaisu on vain niin vaikeaa kun pitää kummarella koko ajan sinne sun tänne:)

Merkille pantavaa onkin, että juuri kaikkien puolueiden johto perussuomalaisia lukuunottamatta ovat vahvasti pakkoruotsin kannalla.
Yksimielisyys Rkpn:n kanssa on suorastaan liikuttavaa, mutta.. mutta..

Eikö herätä edes vähän ajatuksia tämä Tukholman yliopiston dosentin ja kielitieteilijän Lars Melinin toteamus: että "pakkoruotsin tulokset Suomessa ovat yhtä menestyksekkäitä kuin venäjän opetus entisissä neuvostosiirtomaissa". Hänen mukaansa suomenkielisillä ei ole pätevää syytä oppia ruotsia, ja lailla siihen pakottaminen tekee konfliktistä pysyvän."

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

"Suomenkielen puolustajat ovat alkuaankin kuuluneet ruotsinkieliseen sivistyneistöön"

Tilanne muuttui 1900-luvun alussa kun keksittiin "suomenruotsalaisuus".

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

"Suomenkielen puolustajat ovat alkuaankin kuuluneet ruotsinkieliseen sivistyneistöön"

Nyt kyllä kannattaisi Anita Koivun kaivaa historiankirjat esiin ja syventyä tutkimaan niitä tarkoin.
Ruotsinvallan ja vielä lähes koko autonomian ajan suomenkieliset virkamiehet olivat pakotettuja käyttämään ruotsia. Vasta 1905 suomenkieli sai tasaveroisen aseman (teoriassa) ruotsinkielen kanssa.

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Sampo Terholta jälleen mainio kirjoitus.

Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota Terhon mainitsemaan Freudenthal-mitaliin, jollainen (pronssisena) on myönnetty Johannes Virolaiselle (pakkoruotsin ymppäämisestä peruskouluun), Martti Ahtisaarelle ja Paavo Lipposelle.

Axel Olof Freudenthal oli rasisti, joka kannatti arjalaista rotuoppia. Hänen mielestään suomenkieliset olivat muita eurooppalaisia alempiarvoisempaa rotua, mongoleja.

Hämmästyttävää, että suomenruotsalaiset vielä tänä päivänä vannovat A.O. Freudenthalin nimeen ja jakavat hänen opeistaan muistuttavia mitaleita.
Vielä hämmästyttävämpää on, että maastamme löytyy suomenkielisiä, jotka ottamalla vastaan kyseisen mitalin, implisiittisesti hyväksyvät Freudenthalin opit.

Jouko Koskinen

Carl von Linné luokitteli suomalaiset puoliapinoiksi ja suomenkielen ilmaisukyvyttömäksi jo paljon ennen Freudenthalin oppeja.

Ruotsalaiset pakotettiin tunnustamaan entisen itämaakunnan asukkaat arjalaisiksi (ihmisiksi) vasta Hitlerin mahtikäskyllä.

Ottakkaa se suurena kunniana jos pokeri pitää ;) ;).

Tuula Saskia
Tuula Saskia

Ok. Siitä vaan vesittämään keskustelu. Oliko tarpeen?

Jouko Koskinen

Täällä on kyllä puitu rotuhygieniaa ja ruotsalaisten osuutta siinä.
Ei ole suuri ihme jos hygieenikot eivät halua siitä keskustella.
Lue Pringle: Himmlerin suuri suunnitelma - keskustelun pohjaksi.

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Antero olen Ruotsin vallan aikaisesta pääkaupungista kotoisin ja ainakin oman historian tuntenukseni mukaan mikäli nyt muistan niin Turussakin on ollut jo ennen syntymääni liikehdintää, jossa kaikki suomenkielen mieliset muuttivat nimiään OIKEALLE suomenkielelle. Mikäli henkilöllä oli ruotsinkielinen nimi se paljasti yleensä henkilön äidinkieleksi ruotsin.
Kaija Kelhun kommentista löytyi sitä ideaa, jolla tämä 40-vuotinen pakkoruotsittaminen pitäisi kaiken järjen mukaan saada loppumaan!!

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Anita Koivu

Voit itsekin helposti havaita, käymällä nettisivustolla www.genealogia.fi, että kaikissa Suomen luterilaisissa seurakunnissa, myös niissä, joissa väestö oli täysin suomenkielistä, kirkonkirjat pidettiin 1800-luvun loppupuolelle saakka ruotsiksi ja suomenkielisten seurakuntalaisten etunumet ja varsinkin Länsi-Suomessa myös sukunimet, merkittiin ruotsinkielisissä asuissa.
Vasta 1900-luvun alkupuolella, kun suomenkieli sai vähitellen tasaveroiset oikeudet, alkoivat suomenkieliset muuttaa nimiään suomenkielisiin asuihin. Eivät siis suinkaan "suomenkielenmieliset", vaan täysin suomenkieliset, jotka oli pakotettu pitämään virallisissa yhteyksissä ruotsinkielisiä nimiä.

Risto Jääskeläinen

Kommentoija Helander tuolla toi esille, että kulttuuriuhkana on englanti eikä ruotsi. Tästä olen samaa mieltä.
On kuitenkin huomioitava nyt paljon esillä olevat säästötavoitteet, joihin suurkuntasuunnitelmatkin kuulunevat. Kun kaksikielisyys on lisäkustannus, niin kuntaliitosten kautta tämä lisäkustannus on vain kasvamassa.
Järkevää olisi pitää vähemmistökielten asema tasa-arvoisena Ahvenanmaan vähemistökielipoltiikan kanssa. Tämä ei ainakaan aiheuttaisi veronkorotustarpeita.

Europarlamentaarikko Terhoa voi pitää paikkansa arvoisena miehenä.

Pentti Järvi

Juuri näin. Nyt on säästettävä sieltä, mistä helpointa on, tai ainakin aloittaa siitä päästä.

Janne Joo

Kun nykyhallituksen kielipolitiikasta puhutaan, niin myös Perussuomalaisilla olisi kyllä hieman peiliin katsomisen paikka. He voisivat nyt olla itse hallituksessa varjelemassa suomalaisten etua kieliasioissa ja muissa jutuissa, mutta eipä kelvannut hallituspaikka, koska Kreikka-lainat oli kynnyskysymys.

No, nyt kriisirahoitukset ovat toteutuneet joka tapauksessa, Perussuomalaisten kannatus pudonnut ja Katainen kyykyttää suomenkielisiä minkä ehtii. En minä tästä yhtälöstä oikein näe, että hallituksen ulkopuolelle jääminen olisi ollut jotenkin hyvä juttu Persuille. Ei oppositiosta käsin paljon mitään saada aikaan.

Sitä paitsi viime vuoden vaalit olivat ensimmäinen ja viimeinen kerta kun minäkään Persuja äänestän. Ei oikein Soinin touhut vakuuta nyt. Sinne tarvittaisiin joku nuorempi ja päättäväisempi kaveri johtoon. Soini alkaa olla liian kangistunut kaavoihinsa, eikä kunnianhimoa oikein tunnu riittävän. Pakkoruotsiinkaan se ei ota juuri mitään kantaa koskaan, vaikka asia on PS:n kannattajille tärkeä.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

"He voisivat nyt olla itse hallituksessa varjelemassa suomalaisten etua ..."

Mutta kun Katainen vaati että myös RKP tulee hallitukseen, ja kun RKP vaatii, ettei ruotsin kielen asema heikkene.

Janne Joo

Jos PS olisi lähtenyt hallitukseen, olisi koko hallituskokoonpano toki ollut aivan toisenlainen. Ei siellä pieniä "apupuolueita" olisi siinä tapauksessa tarvittu. Kokoomus, SDP ja PS olisi riittänyt, ja nimenomaan tuolta pohjaltahan neuvotteluja käytiinkin yhdessä vaiheessa.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

... RKP oli tietääkseni Kokoomuksen ehdoton vaatimus. - Toisaalta Stubb oli HBL:ssä uhonnut, että hän on Kokoomuksessa ruotsin kielen takuumies.

Janne Joo

Hallitusneuvotteluja käytiin alunperin Kokoomuksen, SDP:n ja Perussuomalaisten kesken. RKP:tä olisi tuskin hallitukseen otettu Kokoomuksen haluista riippumatta, koska PS olisi vastaavasti vastustanut. Lisäksi demokratiassa tarvitaan vahvaa oppositiota, jolloin siellä olisi kyllä joutanut olemaan Keskusta ja kaikki pikkupuolueet.

Perussuomalaiset teki todellisen karhunpalveluksen suomalaisille kun jäi hallituksen ulkopuolelle. Nyt Katainen kyykyttää meitä minkä ehtii. Eikä Soini maha mittään.

Vittu Pää

Eiks oo kiva että on joku aihe josta voi kinastella maailman tappiin asti?

Mitään oikeasti tärkeää asiaa ei massat juuri opi pureskelemaankaan, kun on aina nämä kaksi ihanan joutavaa asiaa: Pakkoruotsi, ja päihteet. Aina saadaan otsikko, aina myy, internetissäkin pisimmät ketjut saadaan näillä aikaan. Näiden kahden asian ympärille saadaan perustettua loputtomia työryhmiä, järjetön määrä paperisaastetta, kyselyitä, loputtomiin jatkuva litania erinäisiä tutkimuksia hyödyistä ja haitoista...

Näillä kumallakaan ei ole tuon taivaallisen merkitystä siihen, kuinka paljon purkki mölöä tai vakuumipakkaus prinssinakkeja maksaa, eikä siihen, kuinka monta spurgua ym. jonottaa kilsan pituisessa jonossa päästäkseen fattaan tai paukkupakkasia pakoon johonkin yhteismajoitukseen.

kyllä tässä maassa on oltava aivan käsittämättömän paljon rahaa. Sitä on ilmiselvästi niin paljon että eiköhän lahjoiteta samantien kaikki näinkin varakkaat ihmiset johonkin kehitysmaahan. He voivat siellä opettaa sikäläisille alkuasukasheimoille, kuinka pumpataan järjestelmästä loputon määrä virkamiestyötä, varallisuutta sekä kuniamitaleita ja seminaareja. He tulisivat varmasti äärettömän iloisiksi, kunhan joku vain näyttäisi heille kuinka tällaisen ehtymättömän runsaudensarven saa aikaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Mitään oikeasti tärkeää asiaa ei massat juuri opi pureskelemaankaan, kun on aina nämä kaksi ihanan joutavaa asiaa: Pakkoruotsi, ja päihteet. Aina saadaan otsikko, aina myy, internetissäkin pisimmät ketjut saadaan näillä aikaan".

Eipä tämä pakkoruotsi ole yhtään niin joutava asia kuin luulet. Kymmenet tuhannet lapset joutuvat opiskelemaan pientä marginaalikieltä ala-asteelta yliopistoon, vaikka ympärillämme puhutaan maailmankieliä, joita puhuu monet sadat miljoonat ihmiset. Aika on kuitenkin rajallinen. Onhan jo peruskoulussa lapsilla pitkät päivät, joten ei ole edes mahdollisuutta opiskella englannin ja ruotsin lisäksi kolmatta vierasta kieltä.

Näistähän nyt on jauhettu jo vuosia, mutta vain nettikansan ansiosta, koska se on ainoa foorumi jossa on mahdollisuus asiasta puhua. Media vaikenee tai katsoo pakkoruotsin olevan historiallisesti tärkeä aine ja sen on kuuluttava jokaisen suomalaisen identiteettiin. Ja piste!

Tiedätkö muutoksen saamiseen jotain parempaa keinoa? Minä en tiedä.

Kaipaat joitain tärkeämpiä aiheita myös tänne nettikansan pureskeltavaksi.
Talous-, velka-, ja luonnonsuojelu ym. asiat puidaan vapaasti meidän kaikissa medioissamme ja myös päivän uutiset tulevat kymmeniä kertoja vuorokaudessa. Vain tämä jokaista suomalaista koskettava, ja kaikkia tulevia sukupolvia rajoittava pakkoruotsi jätetään yleisestä ja avoimesta keskustelusta pois.

Toivottavasti olet huomannut, että emme ole suomenruotsalaisia ja ruotsia vastaan - - vain sen rajoittavaa ja hallitsevaa asemaa vastaan. Järjen pitäisi jo voittaa kielipolitiikassakin!

Vittu Pää

Mä olen oikeasti ihan helvetin huolissani sun lapsista, koska ne menettää niin paljon tässä maailmassa, jos ne ei opi ruotsia.

Engalnti on yleissivistystä, ruotsi on kielitaitoa.

Hokkaidon Johannes

Erkki Lankiselle:

"Mä olen oikeasti ihan helvetin huolissani sun lapsista, koska ne menettää niin paljon tässä maailmassa, jos ne ei opi ruotsia."

Ole sinä Erkki vain huolissasi omista lapsistasi ja anna Kaijan hoitaa omansa. Kerrohan minulle mitä lapset oikeasti menettää, jos ei ikinä ruotsia opiskele? Mielestäni ei mitään vaan päinvastoin he saavat mahdollisuuden opiskella oikeasti hyödyllisen kielen. Minulla on kaksi lasta. He eivät osaaa sanaakaan ruotsia eivätkä luultavasti tule sitä myöskään sanaakaan oppimaan. Tämä pakkosyötetyn marginaalikielen sijaan lapseni osaavat äidinkielinään suomea ja japania. Englantia he osaavat äidinkielen veroisesti. Koulussa tulevat varmaan vielä opiskelemaan jonkin hyödyllisen kielen kuten kiinan tai espanian. Tätä minä kutsun kielitaidoksi, en poliittista pakkopullaa, jota kansa osuvasti kutsuu pakkoruotsiksi.

Olen reilu 40:n DI ja vaikka minut on pakotettu opiskelemaan 8 vuotta pakkoruotsia en ole sitä ikinä tarvinut. Niin tai olen kerran: TKK:n pakkovirkamiesruotsin kokeessa. Siis tätä keinotekoista tarvetta varten meidän lapsiamme kuormitetaan vähintään 6 vuoden turhalla opiskelulla.

Uskonnontunneistakin on ollut enemmän hyötyä kuin pakkoruotsista. Suomen kielipolittiikka on niin onnetonta, että pysyn jatkossakin pois Suomesta.

Aku Ankka

Meidän / teidän suomenkielisten pitäisi myös katsoa peiliin, ja miettiä, kuinka tämä kaikki on tullut mahdolliseksi?

Tuo maahanmuuttajien ruotsinkielistäminen on tosiaan viimeinen naula RKP:n arkkuun. Maa, jossa kipeästi tarvittaisiin integraatiota ja ymmärtämistä, pilkotaan tahallaan aina vain hankalampiin osiin

Ruotsinkielistetyt maahanmuuttajat ovat lisäksi oivaa halpatyövoimaa Närpesiin, sillä opeteltuaan murreruotsia suomen sijaan, he eivät saa enää mistään muualta töitä. Mahtaa olla tosi kiva kuulua kaksinkertaiseen vähemmistöön. Suomenruotsalaiset itse, koska osaavat suomea, menevät tietysti ohi.

Mutta edelleen: ei hullu ole se, joka kaikkea tällaista pyytää, vaan hullu on se, joka antaa.

Suomenkielisten pitäisi ryhdistäytyä ja lakkauttaa tämä kielipelleily.

Pekka Roivanen

Maahanmuuttajien käyttö Närpiössä ei mielestäni liity maahanmuuttajien suomenruotsalaistamiseen vaan kyse on Närpiön pitämisestä yksikielisenä ruotsinkielisenä kuntana.

Jonkun on tehtävä työt kasvihuoneissa.

Suomalaiset työntekijät muuttaisivat Närpiön kaksikieliseksi kunnaksi. Sitä ei haluta.

Kaksikielisillä alueilla, esimerkiksi Helsingissä, mamuja ei oteta suomenruotsalaisiin kouluihin. Ne valitsevat itse oppilaansa.

Maahanmuuttajista ei siis tehdä ruotsinkielisiä yleensä ottaen vaan tapauksissa, joissa estetään kunnan kielisuhteiden muuttuminen.

Suomalaiset koulut sen ottavat kaikki. Ketään ei valikoida etnisen taustansa perusteella eikä jätetä ottamatta.

On hyvä miettiä, että millaisen kuvan suomenruotsalaista koulua käyvät saavat valikoinnista ja koulujen erottelusta toisiin rakennuksiin kuin "noiden muiden" koulut.

Aku Ankka

Hyvä pointti tämäkin!

Mutta kautta historian Suomen nirppanokkaruotsinkieliset ovat kyllä ottaneet sisäänsä vähemmistöjä, jos ovat katsoneet siitä olevan heille itselleen etua.

Suurimmat ruotsinkielistetyt maahanmuuttajaryhmät ovat taannoin olleet juutalaiset (kauppiaita, rahaa) ja venäläiset (emigrantit, aatelisia, salarikkaita).

Nykypäivän somalit ja kurdit med mera eivät tietenkään kelpaa ruotsinkielisten onnelaa saastuttamaan.

Käyttäjän cuccan kuva
Jorma Sonninen

Pitäisi ja pitäisi vaan kun lähes kaikissa puolueissa on "kielipettureita", jotka äidinmaidostaan (?) ovat imeneet omalaatuisen nöyristelevän asenteen.
Suurimmat syylliset ovat SDP, keskusta, kokoomus ja vasemmistoliitto, ei niinkään RKP. Eikä päättäjien asenne helposti muutu, siitä pitää taas ärkopeen säätiövetoinen propakandakoneisto huolen.

Tavallaan sen varsin helposti ymmärtää, miksi peruskoulun myötä ruotsi hivutettiin pakolliseksi kieleksi (tosin oppikouluissa se oli kyllä ollut pakollinen jo iät ja ajat). 60-70 -lukujen taitteessa muutto Ruotsiin oli erittäin voimakasta. Silloin ummikkosuomalaisille olisi todella ollut hyötyä pakkoruotsista. Nykyään tilannne on tietysti toinen. Ruotsi on marginaalikieli ja sen taitamisen sijaan tarvitaan tärkeämpien kielten osaamista. Taannoin näin jossain kartan eurooppalaisten kielitaidosta. Pisti silmään Suomen ja Ruotsin ero. Ruotsissa osataan koulujen jälkeen yleisesti kahta "maailman kieltä", englantia ja joko saksaa tai ranskaa tms. Suomessa vain yhtä eli englantia. Tämä - niin kuin täälläkin useat ovat jo todenneet - on se todellinen ongelma. On täysin käsittämätöntä, että tilanteen edelleen annetaan jatkua. Ja ilmeisesti jopa huonontua?

Mielestäni on syytä muuttaa lasten kieliopinnot niin, että englanti ja valinnainen toinen vieras kieli aloitetaan mahdollisimman varhain. Ja ruotsiakin pitää suomenkielisissä kouluissa olla mahdollisuus lukea, mikäli niin haluaa. Mutta niin kuin Tala täällä on ansiokkaasti todennut, looginen seuraus ruotsinkielen vapaaehtoisuudesta on Suomen valtion virallinen yksikielisyys. Mikäli näin ei tehdä, valtion viroissa työskentelevien olisi joka tapauksessa opeteltava ruotsi. Ei kai nimittäin kukaan toivo, että koko valtiokoneisto jäisi ärkopee -henkisten käsiin?

Janne Joo

"Pisti silmään Suomen ja Ruotsin ero. Ruotsissa osataan koulujen jälkeen yleisesti kahta "maailman kieltä", englantia ja joko saksaa tai ranskaa tms. Suomessa vain yhtä eli englantia."

Huomionarvoista on se, että Ruotsissa osataan englantiakin paremmin kuin Suomessa. Se on toki ihan luonnollistakin, koska kyseessä on ruotsalaisille sukulaiskieli. Mutta sitä suuremmalla syyllä suomalaisten pitäisi panostaa tärkeiden kielten opiskeluun ja heittää pakkoruotsi huitsin nevadaan.

Suomalaiset ovat kieliopinnoissa siis jo lähtökohtaisesti jäljessä ruotsalaisia, ei siksi että olisimme alempaa rotua, vaan koska opiskeltavat kielet eivät ole sukulaiskieliämme. Ja tämän lisäksi tulee vielä pakkoruotsi, joka laittaa lisää kapuloita rattaisiin ja aiheuttaa huomattavaa haittaa kieliopinnoissa.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Erikoista sekin, että Suomessa vain yksi kieli on virallinen koko tasavallassa - ja se kieli on ruotsi!
Ja tämäkin lista kertoo, että muuallakin kuin vain Tanskanmaalla on mätää (paitsi että tässä asiassa Tanskassa ei ole mätää).

Viralliset kielet Suomen viiteryhmämaissa:

Ruotsissa ruotsi,
Tanskassa tanska,
Norjass norja,
Islannissa islanti,
Venäjällä venäjä,
Virossa viro,
Latviassa latvia (ja olipa vastikään siitä kansanäänestyskin)
Liettuassa liettua,
Puolassa puola,
Saksassa saksa,
Ahnevanmaalla ruotsi,mutta
Suomessa ruotsi ja suomi!

Reijo Kallinen

Kyllä on mieli hyvä kun kielikiihkolaiset kannustavat toisiaan ja itseään pyhään sotaan Ruotsin kieltä vastaan. Tähän voi sanoa vain, että Jumala tautia lisätköön! Olettehan kuitenkin pois pahan teosta ja tärkeiden asioiden piiristä. Kirjoittakaa lisää siitä sata sitten kuolleesta ruotsinkielisestä miehestä. Keskittykää siihen. Aika velikultia ja sisaria olette.

Jyri Terttu

Ei tässä ole kyse sodasta ruotsin kieltä vastaan. Tässä halutaan lisätä suomenkielisten vapautta valita opiskeltavat kielet. Kyllä ruotsi kielenä selviää, vaikkei sitä pakolla kaikille suomalaisille tuputeta. Pakkoruotsin puolesta kiihkoilevat tätä eivät tunnu tajuavan. Mikähän siinä on vaikea tajuta?

Käyttäjän cuccan kuva
Jorma Sonninen

Ilmeisesti R.K:lle kielitaito on vähäpätöinen asia. Useimmat valistuneet suomalaiset kyllä ymmärtävät toisin: ei ole todellakaan merkityksetöntä, mitä kieliä lapsille nuoruudessa opetetaan. Ruotsi on marginaalikieli ja sen taitajia on Suomessa jo omasta takaa.

Suomen valtiolla tai suomenkielisillä ei mielestäni ole mitään erityistä velvollisuutta ruotsinkielen säilyttämiseen tai ylläpitämiseen. Ruotsinkielen kehityksestä ja säilymisestä pitää kyllä Ruotsin valtio huolen. Suomeen valtion erityinen tehtävä taas on - omasta mielestäni - suomenkielisen kulttuurin tukeminen ja vaaliminen. Siihen kuuluu monipuolinen perussivistys ja useamman kuin yhden maailmankielen taitaminen. Sinällään ainakaan allekirjoittaneella ei ole mitään ruotsia vastaan. Opetelkoot sitä kuka haluaa, vaan ei pakollisena.

Mitä taas Freudentahliin tulee, niin se onhan kerta kaikkiaan äärimmäiseen huvittaa, että edelleen 2000-luvulla RKP jakaa arkkirasistin mukaan nimettyä palkintoa. Sen verran on syytä olla yleissivistystä ja lähihistorian tuntemusta, että ymmärtää, ettei umpiluisimpien svekomaanien tai skandinavistien rotuopeista ollut kuin kukonaskel natsien teorioihin. Kovin suurta älyllistä kapasiteettia tai tarmoa se ei kuluta, paitsi ehkä R.K:lla?

Aku Ankka

Heikille: joko voit myöntää, ettei Perussuomalaisesta puolueesta ole ollut mitään hyötyä kielitaistelussa?

Kuten itse ennustin, Timo myi koko kieliasian, viestittäen samalla ontuvaa kielitaitoaan, ja luvaten nyt sitten kesällä opiskella RUOTSIA!!

Jyri Terttu

Järnefelt myi kieliasian yrittäesään ostaa Pekka Haaviston kannattajien suosion. Soini sensijaan vaalitentissäkin sanoi vastustavansa pakkoruotsia.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Tosiasia, ettei missään muualla maailmassa ole maata jossa muutaman prosentin kielivähemmistö voisi pakottaa valtaenemmistön opettelemaan oman kielensä vain siksi, että vähemmistö edustaa entisen isäntäkansan historiallista perintöä, ei ole vain kummallinen kielipoliittinen kuriositeetti.

Se on hyvä havaintoesimerkki siitä kuinka poikkeuksellista kansaa suomalaiset ovat. Alamaisasenteet ovat tyypillisiä kaikille historiallisesti alistetuille kansoille, mutta näidenkin joukossa suomalaiset ovat ihan oma lukunsa.

Olemme sisäistäneet historiastamme kaikkea kahtiajakavat, kahden kerroksen, kahden totuuden, kahden rintaman ajattelumallit. Olemme kaikessa kahtiajakautuva, vahvan latentin antagonismin vaivaama maa. Vuosisatainen rooli altavastaajana on tehnyt meistä herranpelkoisia tuppisuita, jotka kunnioittavat esivaltaa mutta puristavat kouransa nyrkkiin taskussa.

Jopa kansalliset hyveemme, ahkeruus ja rehellisyys, lojaalisuus, työ-, mies- ja sotilaskunto ovat historiasta sisäistettyjä selviytymiskeinoja, joilla olemme oppineet tulemaan toimeen herrakansojemme kanssa. Niinikään oppisivistyksen ja titteleiden kunnioittaminen on suoraa seurausta halustamme noista kouluttautumalla parempien ihmisten piiriin.

Dualistiset asenteet jakavat elämän virallis-julkiseen ja yksityiseen osioon. Kun jako on liian suuri, elämästä muodostuu kestämätöntä. Emme hallitse rajoja, humalahakuinen juominen on keino vapautua ja unohtaa. Kun lakkaamme pönöttämästä ja jännittämästä, kiusaamme seuraavaksi toinen toisiamme kilpailukykyvaatimuksilla. Seurauksena on taas masennusta, joka on kansantautimme.

Kaksoisstandardit kukkivat tekopyhässä dualistisessa todellisuudessa. Olemme virallisjulkisessa tekopyhyydessä varsin lähellä niitä kansallisia mielenmaisemia, joihin itänaapurimme sortui kun mikään propaganda ei enää riittänyt peittämään kansalaisten silmiä vallitsevalta todellisuudelta. Esimerkiksi tämä kielipolitiikkamme on jo menettänyt kokonaan uskottavuutensa -- silti koko kansa vielä pelkää parin prosentin vähemmistöä kuollakseen, eikä uskalla todeta ääneen, että pakkoruotsi on täydellistä järjettömyyttä.

Pakkoruotsin lopettamisen pitäisi olla itsestäänselvyys. Oikeat ongelmat kuitenkin alkavat vasta sen jälkeen. Tarvitsisimme kansallista psykoanalyysia, jotta oppisimme itse ymmärtämään miten poikkeavanlaatuinen ja huonolla itseymmärryksellä varustettu kansa olemme. Ei pakkoruotsi ole kuin yksi indikaatio historiallisesti alistetun kansan traumoista. Koko asennearsenaalimme on sairasta.

Mutta tätämenoa jakaudumme vain yhä selvemmin ja tuhoisammin kahtia. Nyt taloususkonto tekee tehtävänsä -- tuloerot ovat jatkuvasti repeämässä, ja sellaisten erojen suhteen sietokykymme on paljon, paljon, paljon kehnompi kuin minkään muun eurooppalaisen kansan. Ehkä emme tule koskaan selviämään kansallisista traumoistamme. Ehkä sorsimme, kilpailemme ja kiusaamme toinen toisemme samaan tilaan kuin itänaapurimme ennen romahdusta.

Propagandaa mekin kuulemme varmaan ihan loppumetreille saakka. Sosialismia, ähhhh, siis kilpailukykyä kohennetaan vielä viimeisenäkin päivänä. Ruotsinkieli on osa yleissivistystä, ikkuna suureen maailmaan, jonne tarvitaan avoimet ovet, emme me mitään metsänpeikkoja ole... Jne.

Pekka Roivanen

Kirjoituksessasi Seppon varmaan monta osuvaa asiaa ja kohtaa.

Yksi mikä meiltä suomalaisilta puuttuu, on onnistunut vapauskapina. Ranskalaisilla on sellainen ja myös amerikkalaisilla ja jossain määrin käsittääkseni englantilaisillakin. Myös sveitsiläisillä on Euroopan ainoa onnistunut talonpoikaiskapina.

Meillä on vapauskapinoiden sijasta hallinto, joka perii henkensä ja asenteensa 1800-luvun ruotsalaisesta hallinnosta, joka peri asenteensa Ruotsin hallinnosta.

Suomen suurruhtinaskunta oli jakautunut ruotsalaiseen eliittiin, aatelisiin, jotka pitivät hallussaan korkeimmat virat ja aatelistoa matkiviin pienempiin virkamiehiin, jotka myöskin olivat ruotsinkielisiä ja sitten oli kansan enemmistö, joka oli suomenkielinen ja jolla ei ollut lainkaan oikeuksia.

Oli normaalia, eliitin aktiivista toimintaa vastustaa kansan enemmistön näkökantojen huomioimista. Rakennettiin juopaa ja kuilua kansan ja hallinnon virkamiesten välille niin, että juopa oli kielellinen ja kansallinen, joka kiteytyi 1900-luvun alussa suomenruotsalaisten nimitysten, kansallisten symbolien (ruotsalaisuuden päivä, Lucia jne) keksimiseen ja eristäytymiseen suomalaisesta yhteiskunnasta freudenthalilaisessa hengessä. Mukana sopassa sisällisodan aikaiset rasistiset opit.

Suomalaisille on sukupolvien ajan sanottu, ettei hän ole yhtä arvokas kuin ruotsinkielinen on. Ja sanotaan edelleen. Se näkyy mm siinä, että suomenruotsalaiseen koululaiseen panostetaan enemmän verorahaa, kuin suomalaiseen. On kielikiintiöt ja monet muut syrjinnät.

Hallintomme suosii edelleen suomenruotsalaisia kuten se teki 1800-luvulla.

Moni ajattelee, propagandasta johtuen, että niin sen pitääkin olla.

Mutta ei sen pidä.

Historiallinen perinne huomioiden ei ole lainkaan erikoista, että on kouluerottelu. Suomenruotsalaisille omat koulut ja suomalaisille ja mamuille omat.

Se mikä hämmästyttää ja jaksaa kummastuttaa, että ns sivistyneistö ei huomaa, mikä rasismi tuohon rakenteeseen sisältyy. Eletään sokeina. Ei uskota järkeä, vaan hurmoshenkistä propagandaa.

Ei Suomi kuulu länsi-eurooppalaisten demokratioiden ja yksilöoikeuksia kunnioittavien maiden joukkoon. Suomen hallinto on pahempaa kuin Venäjän. Venäläiset sentään äänestivät Putinin valtaan. Meillä on aina ja ikuisesti rkp vallassa, mutta sitä ei ole vaaleissa valittu.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Luultavasti, Seppo ja Pekka, ette ihan vakavissanne vertaa suomalaista luokkajaon, henkisen holhouksen ja koulutusjärjestelmän perinnettä brittiläiseen. Kyllä paljon meikäläistä pahempaan pystytään ihan "yksi"kielisessäkin maassa.

Pekka Roivanen

Jari-Pekka ei vissiin pidä vertailuista.

Vertaan kiellosta välittämättä.

Englannin yläluokka oli englantilaista eli samaa etnistä joukkoa kuin rahvaskin. Suomessa oli toisin. Eliitti oli muualta tulleita ulkomaalaisia, jotka eivät puhuneet kansan kieltäkään. Itse asiassa halveksivat suomalaisia.

Oli Englannissakin ennen ranskalainen yläluokka, jota vastaan Robin Hood taisteli. Myös ruotsalaiset taistelivat vapauden tanskalaisista ruhtinaista ja voudeista.

Suomalaiset eivät ole päässeet eroon ulkomaalaisesta eliitistä kuten muut ovat.

Irlantilaisten kohtalo muistuttaa jossain määrin suomalaisten tilannetta. Englantilaiset valtasivat Irlannin ja asettuivat eliittiksi ja vallanpitäjiksi, kuten ruotsalaiset, baltit, saksalaiset, venäläiset, skotit ja moni muu Suomessa.

Irlannin oma kieli hävisi lähes tyystiin ja tilalle tuli englanti.

Suomessa lienee moni ns eliitin jäsen, joka nauttisi siitä, että ruotsilla olisi sama asema Suomessa kuin englannilla Irlannissa.

Englannissa ei käsittääkseni ole koskaan yläluokka tai aatelisto tehnyt liittoa sosialistien kanssa, mutta Suomessa sdp:n Väinö Tanner liittoutui aatelisen von Bornin johtaman rkp:n kanssa suomalaisia porvareita vastaan. SDP:n avustuksella rkp sai pidettyä suomenruotsalaisten etuoikeudet ennen sotia.

Ei lainkaan ihme, että Paavo Lipposen esikuva on Väinö Tanner ja Lipponen on saanut rkp:ltä Freudenthal-mitalin ja rahaa.

Nyt rkp:n suurin liittolainen ja apuri on kokoomus.

Olen kokoomuksen jäsen mutta en äänestä kokoomusta, koska kokoomuksen johto kuuntelee mieluimmin Stefan Wallinia kuin jäseniään.

Kun ja jos kokoomuksesta tulee rohkea, joka ei pelkää Wallinia ja ajaa Suomen etua järkevällä politiikalla, äänestän kokoomusta. Toisen puolueen lakeijaa en voi äänestää, koska se on pelkurin ja alamaisen äänestämistä, eikä pelkuri toimi loogisesti ja järkevästi harkiten.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ranskankielinen Rikhard Leijonamieli vietti hallituskaudellaan Englannissa joitakin kuukausia, eikä koskaan oppinut sanaakaan englantia. Myyttinen Robin Hood taisteli nimenomaan hänen p u o l e s t a a n.

Brittien monivuosisatainen luokkajako on "yksi"kielinen vain huumorimielessä. Lienet nähnyt Pygmalionin tai ainakin My Fair Ladyn.

Suomen perinteinen ruotsinvallanaikainen eliitti oli täysin suomalainen, vaikka virkatehtävissä ruotsia puhuikin. 1800-luvun teollistuminen toi toki keskieurooppalaisia, skotteja, venäläisiä ja muita johtoon, kun suomalaisista ei mihinkään ollut.

Näillä asioilla ei ole mitään tekemistä pakkoruotsin kanssa (josta ilman muuta lähivuosina luovutaan), eikä maan kaksikielisyydellä ole tekemistä kuntajakosuunnitelmien kanssa. Täällä rannikon ulkopuolella ei ole kaksikielisiä kuntia tulevaisuudessakaan, esimerkiksi koko Pirkanmaalla on ehkä puolitoistatuhatta ruotsinkielistä.

Pekka Roivanen

Jari-Pekka tunnut provoilevan aika reippaasti.

Korostat englantilaisten ylä- ja alaluokkien kielieroja, vaikka niillä oli englanti, ja vähättelet Suomen ruotsinkielisen yläluokan ja suomenkielisen enemmistön kielierot olemattomiin, vaikka kielet ovat täysin eri kieliä.

Minusta tuollaisesta puuttuu periaatteellisuus ja järki.

Heität solvaavan "kun suomalaisista ei mihinkään ollut", mutta kirjoitat, että eliitti oli täysin suomalainen. Jos eliitti on suomalainen, niin siitä oli johonkin, mutta jos eliitti ei ollut suomalainen, niin sitten voi käsittää heiton "suomalaisista ei ollut mihinkään".

Epäilen ettet tunne 1800-luvun Suomea kovin hyvin.

Suomi oli yksikielinen ruotsinkielellä hallittu maa. Tuomioistuimet toimivat ruotsiksi. Koulutus oli ruotsiksi. Kaikki virallinen oli ruotsiksi kirkon pitämiä henkikirjoja myöten.

Ruotsinkielisyys kuppasi suomalaisia monella tavalla. Yksi kuppaus oli monen tietämä ruotsinkielinen koulutus. Suomalaisen oli ensi opeteltava ruotsi, jotta pääsi kouluun. Elias Lönnrot ja Aleksis Kivi olivat sen ajan pakkoruotsitettuja. Opiskelusta piti maksaa yksityisopettajille. Vieras kieli oli tietenkin iso este.

Koulutuksen ruotsinkielisyyden tarkoituksena oli turvata ruotsinkieliselle eliitille ja alemmille virkamiehille heidän jälkeläistensä asema Suomen hallinnossa. Pitämällä hallinto ruotsinkielisenä ja pitämällä koulutus ruotsinkielisenä varmistettiin, etteivät suomalaiset pääse kilpailemaan koulutuksesta ja lopulta virkamiespaikoista ruotsinkielisten kanssa. Perinne näkyy tänä päivänä selvästi. On virkamiesruotsi ja ruotsinkieliset kielikiintiöt.

Suomen ruotsalainen eliitti suojeli omia etujaan eikä se luovuttanut suosiolla. Se esti suomalaiskoulujen perustamisen valtion varoista. Suomalaiset perustuvat kouluja omilla yksityisillä varoilla.

Nytkin yksityiset suomalaiset puhuvat pakkoruotsia vastaan ja hallinnon eliitti vastustaa muutosta.

Harvemmin tiedostetaan seikka, että kun tuomioistuimet olivat ruotsinkielisiä, merkitsi se, että suomalaisen oli maksettava ruotsinkielisistä käännöksistä. Se merkitsi tuloja ruotsia osaaville henkilöille.

Tarinassa Robin Hood taistelee vieraita normannihallitsijoita vastaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kokeillaanpa uudestaan, osaatko lukea suomenkieltä. Siis:

"Suomen perinteinen ruotsinvallanaikainen eliitti oli täysin suomalainen, vaikka virkatehtävissä ruotsia puhuikin. 1800-luvun teollistuminen toi toki keskieurooppalaisia, skotteja, venäläisiä ja muita johtoon, kun suomalaisista ei mihinkään ollut."

Suomalainen virkaeliitti hoiteli julkisen vallan asioita, mutta siitä ei ollut kehittämään kapitalismia, joka rantautui tänne vasta Venäjän vallan aikana.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Minä muuten tunnen oman tottijärveläissukuni historian ihan hyvin 1700-luvulta lähtien. Isoisäni isoisä, mäkitupalainen Kaarlo Bergstad, toimi mainitsemasi Lönnrotin sihteerinäkin Laukon kartanossa. Missä oma vaarinvaarisi oli vuonna 1849?

Eikä minulla ole kielipoliittisia harhakuvitelmia. Suku oli täysin suomenkielinen, mutta sai paikalliselta papilta kirkonkirjoihin sukunimen Bergstad. Mainitun Kaarlon poika, isosisäni isä, suomensi nimensä Aukusti Vuorelaksi vuonna 1906.

Pekka Roivanen

Jari-Pekalle.

Tunnen sukuni historiaa 1500-luvulle asti. Sukuni jäseniä osallistui nuijasotaan.

1850-tienoilla esi-isäni harjoitti yritystoimintaa Etelä-Pohjanmaalla. Hänestä on kirjoitettu parissa kirjassa.

Käytössä on ollut useita sukunimiä joista kaksi oli ruotsinkielisiä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Kansallinen psykoanalyysi edellyttää kai ensinnäkin jonkinlaista sairaudentuntoa, sitten jonkinlaista sitoutumista selvitysprosessiin, sitten historiallisten kipukohtien jäljittämistä, kehityksessä vaikuttaneiden tekijöiden tunnistamista, selitysten etsintää -- ja vasta kun käsittely on yhä syvää kuin pitkääkin, kun jotain todentuntuista on jäänyt käsiin, traumat on traumoiksi koettu -- vasta sitten on lupa toivoa jonkinlaista uutta orientaatiota.

Sellainen kansallinen keskustelu on useamman sukupolven juttu. Käsitykseni on että esimerkiksi tämä keskustelumme pakkoruotsin asemasta on vasta alkusoittoa -- mutta niin, että elllemme tästäkään pääse eteenpäin, tuskin meillä on mitään toivoa tervehtymisestä.

Jos keskustelu lukkiutuu jo alkumetreillä, se kertoo mielestäni vain siitä, ettei edellytyksenä olevaa sairaudentuntoa vielä ole kehittynyt. En pidä mahdottomana ettei sitä koskaan kehittyisi tarpeeksi. On aivan mahdollista, että kansaa hajoittavat tekijät -- sellaiset kuin taloudellinen eriarvoistuminen -- estävät kansallisen kypsymisprosessin. Silloin meistä tulee vain hajanainen joukko isompia ja pienempiä ratttaita ylikansallisen taloustotalitarismin koneistoon.

Tässä käyty keskustelu erilaisten historiallisten tekijöiden merkityksestä on mielestäni hieman turhaa -- emme ole etsimässä aukottomia mekanismeja, historian lakeja, jotka toistuisivat kaikkien kansojen kohdalla samanlaisina. Olemme etsimässä selitystä omalle kansalliselle ominaislaadullemme, eikä meillä siihen ole muita lähtökohtia kuin mahdollisimmat hyvät kuvaukset siitä mitä olemme.

Ensin meidän on kuitenkin luotava kokonaiskuva, koska vain kokonaisuuden pohjalta voimme lähteä metsästämään invariansseja ja toistuvia taipumuksia. Tällaista kokonaiskuvaa ominaislaadustamme olen omissa kirjoituksissani koettanut muodostaa. Jos joku toinen muodostaa paremman, koherentimman, siis sisäisesti ristiriidattomamman kokonaiskuvan, ehjemmän näkemyksen, se selittää sitten suomalaisuutta paremmin.

Alistetun kansan historia on omassa kokonaiskuvassani toimiva selittäjä. Se selittää niin aggresiivisuuden, projektiviisuuden, dualistiset kahtiajakavat asenteet, varauksellisuuden ja sulkeutuneisuuden, humalahakuisuuden ja masennuksen, kilpailuviettymyksen ja kiusaamiskulttuurin -- puhumattakaan sitten tuosta maailmanmittakaavassa ylivoimaisen poikkeavasta tosiseikasta, että muutaman prosentin kielivähemmistö voi täällä pakottaa enemmistön opiskelemaan oman kielensä. Kuinka se voidaan selittää, ellei sitä soviteta kokonaiskuvaan herrakansojen alistamasta kansasta?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Voisin jatkaa provosointia toteamalla, että meillä täällä Pirkanmaalla on ollut enemmän harmia noista suomenkielisistä eteläpohjalaisista kuin hurreista, mutta antaa olla. Molemmat isoäitini olivat Nokian kumitehtaan liukuhihnalla, eikä siihen aikaan kenellekään tullut mieleen edes mahdollisuus, että omistus ei olisi suurelta osin ruotsinkielisten käsissä.

Valtakunnallinen pakkoruotsi ei ihan totta ole mikään suuri kysymys muille hallituspuolueille kuin RKP:lle ja siitä luovutaan aivan taatusti lähivuosina.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Vuorela

""Voisin jatkaa provosointia toteamalla, että...""

Toki voisit jatkaa provosointia, mutta kysymys kai kuuluu: miksi? Siksikö että sekin olisi niin suomalaista?

Mutta auttaisiko se meitä mitenkään ymmärtämään miksi olemme aggressiivisia ja itsetuhoisia, miksi mustavalkoisia ja projektiivisia, miksi tunnemme niin syvää ryssävihaa ettei sellaista tunneta edes N-liiton miehittäminä olleissa maissa, miksi masennus on kansantautimme ja iso osa meistä syö mielialalääkkeitä, miksi olemme yhtäältä EU:n malliooppilas toisaalta työpaikkakiusaamisen mallimaa ja miksi kiusaamisilmiö keskittyy nimenomaan yhtenäiskulttuuri-instituutioihimme, miksi koululapsemme menestyvät Pisa-testeissä mutta viihtyvät kouluissa tavattoman huonosti ja oireilevat sielläkin masennuksella -- paitsi ruotsinkieliset koululaiset, jne, jne?

Pakkoruotsi ei ole mikään pieni asia, koska se on yksi kansallisen historian pohjalta nouseva kipukohta. Se mitä puolueet tekevät ei parhaassakaan tapauksessa vielä pelasta meitä mistään. Tarvitsemme paljon enemmän itseymmärrystä kuin politiikalla yhteensäkään on toistaiseksi antaa. Pakkoruotsista vapautuminen voisi olla pieni signaali, ei se meitä vielä miksikään muuttaisi.

Jari Jakonen

Suosittelen erityisesti lukemaan Hyötyniemen viimeisimmän blogin, http://heikkihyotyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9...

josta lainaan tähän muutaman otteen:

"Olin taannoin yksissä naisystävän kanssa, jota vaivasi mustasukkaisuus. Jos kerroin että töissä oli ollut hauskaa, hän selvästi vaivautui. Eräänä päivänä hän sitten sanoi etten saa olla tekemisissä naispuolisten työkavereideni kanssa. Luulin sitä vitsiksi ja nauroin hänelle päin naamaa. Mutta hänpä loukkaantui verisesti - hänen todellisuudessaan pelko oli perusteltu. Kyse taisi olla projektiosta: hän heijasti omat käyttäytymisen mallinsa minuun. Hän epäili minua pettämisestä, koska asia kiehtoi häntä itseään.

Asenteet tulevat pintaan sliipatun ulkokuoren läpi vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi perussuomalaisten suosion pelottavasti kasvaessa viime keväänä. Stefan Wallin tuli todenneeksi, etteivät perussuomalaiset ole vielä tottuneet "möbleerattuihin huoneisiin"; Jörn Donner puolestaan kertoi, kuinka "apinat ovat laskeutuneet puusta".

Rasismi on pohjimmiltaan sitä, että toisenlaisia ihmisiä pidetään itseä huonompina. Suomenkielisiin projisoidut rasismisyytökset kuulostavat niin absurdeilta, koska suomalainen ei todellakaan pidä itseään muita parempana!

On häpeäksi suomalaiselle demokratialle, että ollaan naimisissa tällaisen pirttihirmun (RKP) kanssa ja annetaan sen sanella säännöt. Asiat eivät itsestään parane, siinä ei auta vaikka kuinka nöyräksi rupeaisi. - En minäkään sen silloisen naisystävän kanssa pitkään ollut."

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

On edelleen tavattoman tärkeää, että Suomen eduskunnassa on 39 perussuomalaista kansaedustajaa, joista 37 on kielivapauden kannattajia. Tietenkin joukkoon on uinut kaksi pakkoruotsittajaa. Toinen erinomainen asia on, että kaikista kansanedustajista 50 % ilmoitti vaalikoneissa olevansa pakkoruotsin vastustajia. Tietenkin puoluekuri pakottaa heidät ruotuun, mutta suomenruotsalaisen rälssin hegemonia on nyt oikeasti uhattuna.
Edelleen on upeaa, että lähes kaikkien puolueitten nuorisojärjestöissä pakkoruotsi on joutunut hampaisiin. Tärkein on tietenkin kokoomuksen nuoret, joissa muhiin kielivapauden aamunkoi.

RKP yrittää nyt kuolinkouristuksen tapaisesti lisätä pakkotoimia kaikkialla yhteiskunnassa; peruskoulussa, armeijassa, Ylessä, lainsäädännössä, jne. Mutta se on kuin sammuvan kynttilän viimeinen korkea lieska ennenkuin tulee pimeys.

Reijo Kallinen

Keitä nämä kaksi pakkoruotsittajaa ovat? Tietäisi varoa heitä.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Tietääkseni US Puheenvuoroissakin kirjoitteleva Tom Packalen ei kannata valinnan vapautta kieliopinnoissa.

Minusta oleellista on,että Perussuomalaiset on ainoa puolue,joka puolueena kannattaa valinnan vapautta kieliopinnoissa.

Muissa puolueissa ei avarakatseisuus ole vielä sillä tasolla. Ilmeisesti opettelevat vielä syömään veitsellä ja haarukalla.

Reijo Kallinen

Miten on mahdollista, että nämä kaksi voivat olla persujen eduskuntaryhmän jäseniä? Tyrmistyttävää! Miksi heitä ei eroteta heti.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Esimerkiksi tämä kielipolitiikkamme on jo menettänyt kokonaan
uskottavuutensa -- silti koko kansa vielä pelkää parin prosentin vähemmistöä kuollakseen, eikä uskalla todeta ääneen, että pakkoruotsi on täydellistä järjettömyyttä".

Tässä järjettömyydesä lienee myös sukupolvien välinen kuilu. Nuoret jo sentään näkevät, ettei keisarilla ole vaatteita, mutta vanhempi väki on vielä juuttunut historiaan ja Pohjoismaiseen yhteistyöhön. Heidän on nyt vaikea muuttaa ajatuksiaan uudelle EU:n ja globalisaatio vahvistamalle kanavalle? Heille ruotsi on myös tärkeä - ja monelle myös ainoa vieras kieli jonka he hallitsevat.

Ruotsinkielisille taas asia lienee niin tunnepitoinen, että suomenkielisten kritiikki pakkoruotsia kohtaan on jopa heitä syvästi loukkaavaa. Ei ymmärretä, että heidän äidinkielensä ei meille suomenkielisille ole enää missään mielessä tärkeä kieli. Ruotsissa käytetään kommunikointiin englantia ihan niin kuin muissakin maailman maissa. Eikä englannille edes ole varteenotettavaa haastajaa. Se kannattaa hyväksyä kun muuta mahdollisuutta ei ole.

Politiikoille jääkin nyt tehtäväksi osoittaa se, että Suomi on demokraattinen maa ja järjestää meille kansanäänestys asiasta joka koskee koko Suomen kansaa. Tämä ei ole vähäpätöinen asia, jonka voi vain kuitata pieneksi joukoksi mielenterveyspotilaita, kuten ministeri Wallin on todennut. Hyökkäys on tietysti paras puolustus, mutta tuskin tätä enää voidaan ohittaa olankohautuksella. Media vaikenee, mutta nettikansa on aina valveilla:)

Katainen, Urpilainen ja Arhinmäki ovat vielä nuoria ihmisiä ja heidän olettaisi pystyvän näkemään eteenpäin uusin ja avoimin silmin, mutta mikä heidän ajatuksensa on sokaissut? - - Ovatko Seppo ja Pekka analyysissään oikeassa?

Käyttäjän AnttiMikkola kuva
Antti Mikkola

Kehitys Suomessa on mielenkiintoista kun muualla maailmassa elvytetään jopa de facto kuolleita kieliä aina kouluopetukseen, katukyltteihin ja virallisiin julkaisuihin asti.

Se onko ruotsinkieli suomenkieliselle tärkeää taas riippuu aivan siitä mitä tekee ja missä päin Suomea liikkuu. Itse liikun kesäisin saaristossa ja ainakin auttava taito on melkein välttämättömyys. Eivät ne Helsingin ulkopuolella oikeasti kaikki suomea nimittäin osaa.

Jyri Terttu

"Kehitys Suomessa on mielenkiintoista kun muualla maailmassa elvytetään jopa de facto kuolleita kieliä aina kouluopetukseen, katukyltteihin ja virallisiin julkaisuihin asti."

Eipä tässäkään ollut minkäänlaista perustetta pakkoruotsille. Kuolleista kielistä sen verran, että Suomessa Yle toimittaa latinankielisiä uutisia.

Pekka Roivanen

Antti Mikkolan tavalla ei pitäisi kenenkään ajatella.

Jonkun toisen kielen, vaikkapa koltan kielen elvyttämisellä ei ole yhteyttä suomenruotsin asemaan enemmistökielenä. Ne ovat kaksi eri asiaa. Jos ne sotkee toisiinsa, ei ajattele selkeästi eikä järkevästi.

Liikkuminen saaristossa ja silloin tarvittu ruotsi on söpöä, mutta se on henkilökohtainen kokemus. Muilla on erilaiset kokemukset. Antti Mikkolan kokemus on hänen omansa. Jonkun toisen on Kanarian saarilla ja espanjan kieli.

Pitää ottaa järki käteen.

Järjellä ajatellen on noin 1 % oikeasti ruotsia osaavaa Pohjanmaalla, noin 4 % kaksikielisiä jotka osaavat sekä suomea että ruotsia suurin piirtein yhtä hyvin ja 95 % jotka osaavat suomea. Sellainen on todellinen maailma.

Ruotsia puhuvia on niin vähän, ettei se voi olla enemmistökielen asemassa. Laki on ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Laeilla ruotsin enemmistöasemaa on yritetty pönkittää iät ja ajat, mutta koska ympäröivä todellisuus on, että ruotsi on pienen pieni vähemmistö, pönkitys ei onnistu. Ei onnistu vaikka yhä uusia ja uusia positiivisen syrjinnän muotoja keksitään. Lisätään rasismia, mutta se vaan herättää vihastumista.

Lait ovat illuusioita kuten kommunistien sosialistisen ihmisen kasvatus ja natsien arjalaisten kasvatus. Erotelluissa tarhoissa, kouluissa, varuskunnissa jne kasvatetaan uusia suomenruotsalaisia.

Lopetetaan joukkopsykoosi.

Ajatellaan järjellä. Katsotaan totuutta silmiin.

Ruotsin oikea laillinen asema on vähemmistökielen asema.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos Pekka Roivanen! Saisipa tuon kirjoituksesi Helsingin Sanomien etusivulle ja kaikkien politiikkojen sähköpostiin! Järjenvaloa pimeyteen:)

pekka piippo

Jämäkkä kannanotto!! Lisää tämmöisiä! Järjettömyys on loputtava!

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Ovatko kielet suomenkielisille tärkeää taas riippuu aivan mitä tekee ja missä päin maailmaa liikkuu. Itse liikun eri vuodenaikoina eri puolilla maailmaa ja ainakin auttava englannin taito on melkein välttämättömyys. Venäjällä on apua kyrillisten aakkosten tuntemuksesta. Japanissa katakana avaa edes hieman asioita. Länsi-Afrikassa totesin ranskan alkeista olevan hyötyä.

Pakkoruotsia perustellaan juuri tuollaisella "eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka itäsuomalainen joutuu Närpiöön kurkunleikkaajaksi". Eihän sitä tosiaan tiedä. Jos niin sattuisi käymään, niin närpesmurteen kyllä oppii ilman koulun pakkoruotsia parhaiten juuri siellä paikanpäällä. ;-)

Maailmassa on 195 valtiota ja niistä 115 englanti on virallinen kieli.

http://tieku.fi/ihminen/psykologia-ja-kayttaytymin...

1. Mandariinikiina
Puhujia: 937 miljoonaa
Virallinen asema 5 maassa

2. Espanja
Puhujia: 332 miljoonaa
Virallinen asema 20 maassa

3. Englanti
Puhujia: 322–372 miljoonaa
Virallinen asema 115 maassa

4. Bengali
Puhujia: 189 miljoonaa
Virallinen asema 1 maassa

5. Urdu
Puhujia 182 miljoonaa
Virallinen asema 2 maassa

6. Arabia
Puhujia: 175 miljoonaa
Virallinen asema 24 maassa

7. Portugali
Puhujia: 170 miljoonaa
Virallinen asema 5 maassa

8. Venäjä
Puhujia: 170 miljoonaa
Virallinen asema 16 maassa

9. Japani
Puhujia: 125 miljoonaa
Virallinen asema 1 maassa

10. Saksa
Puhujia: 98 miljoonaa
Virallinen asema 9 maassa

11. Ranska
Puhujia: 80 miljoonaa
Virallinen asema 35 maassa

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tässä on siis tilastoitu ihmiset sen mukaan, mitä he puhuvat ykköskielenään. Jos lasketaan sen mukaan, mitä kieltä ihmiset osaavat käytännössä tyydyttävästi, englanti on ylivoimainen ykkönen, ja englannin asema on edelleen vain vahvistumassa.

Pekka Juntunen

Antti Mikkola kertoo sitten ystävälisesti missä muussa maassa pakotetaan koko kansa opiskelemaan kuolleita kieliä tai edes pientä vähemmistökieltä. Vaikka Mikkola joskus on saaristossa ruotsia tarvinnutkin ei se taas kerro mitään muiden tarpeista vaikkapa itärajalla jossa on vähemmän ruotsinkielisiä mutta enemmän venäjänkielisiä. Lapsellisia nuo hurrien kootut selitykset.

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

En ole päässyt koneelle aikaisemmin. Antero Mannonen arvostelee historian tietojani, jotka eivät nyt niin hepposet olekaan. Historia oli kuitenkin oppikoulussa mieliaineeni.
Olen jonkinverran kansalaisopistossa opiskellut sukuhistoriaa, joten mainitsemani liikehdintä koski itsenäisyyden aikaa eikä Anteron mainitsemaa ajankohtaa. Koska muistini näin vanhemmiten reistailee niin muistaakseni nimenmuutosliikehdintä alkoi ylioppilaiden keskuudessa ja siitä puhui loistava opettajani yliopistossakin opettanut historian tohtori.
Oman puolueeni EU-edustajaa Sampo Terhoa ja myös tätä hänen blogikirjoitustaan arvostan suuresti. Pääpointtini oli se, että juuri itse ruotsinkielisten odottaisi Suomen kansalaisina ottavan tähän pakkoruotsittamiseen järkevämmän kannan!

Pekka Roivanen

Ruotsinkielisten pakkoruotsikannalla on pidä olla mitään merkitystä pakkoruotsin kohtaloon.

Siihen on kaksi syytä.

Ensimmäinen on, että pakkoruotsi ei koske lainkaan ruotsinkielisiä. Heillä ei ole pakkoruotsia. Heillä on pakkosuomi, johon heiltä voi odottaa kannanottoa.

Toinen syy on, että ruotsinkieliset ovat pieni vähemmistö. Vähemmistön mielipide on merkityksetön, koska enemmistön mielipide voittaa. Se on demokratiaa.

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Anita Koivu

Tässä hieman taustatietoa.

Antamastani linkistä (www.genealogia.fi) voitte varmistaa asian käytännössä.

Kenraalikuvernööri A. S. Menšikov sääti 19. maaliskuuta 1850 sensuuriasetuksen, jolla kiellettiin suomenkielisten lehtien ja kirjallisuuden julkaisu uskonnollista ja tiettyä tietokirjallisuutta lukuun ottamatta. Taustalla asetukseen vaikutti ruotsinkielinen virkamiehistö ja yläluokka. Asetus kumottiin Aleksanteri II:n valtakaudella 27. helmikuuta 1860.
Aleksanteri II:n hallintokaudella annettiin 1. elokuuta 1863 kieliasetus, joka nosti suomenkielen tasavertaiseen asemaan ruotsin kanssa 20 vuoden siirtymäajan jälkeen. Suomenkieli tuli tasaveroiseksi ruotsinkielen kanssa (teoriassa) siis 1883, samana vuonna, jolloin isoisäni Elias Manninen syntyi! Tuolloin esimerkiksi kirkonkirjoihin ryhdyttiin merkitsemään seurakuntalaisten nimiä suomenkielisissä asuissaan (tuota ennen esim. isoisäni isä Mikko Manninen oli merkitty kirkonkirjaan Michel Manniseksi).

Vasta vuonna 1902 suomi nousi samaan asemaan ruotsin kanssa hallintoasioissa sekä yliopiston opetuskielenä. Noihin aikoihin syntyi Suomessa laaja liikehdintä pakkoruotsitettujen nimien suomentamiseksi. Nimensä suomensivat jopa useat aateliset ja suuri osa papistosta.
Ennen nimilakia, joka määräsi, että jokaisella Suomen kansalaisella tuli olla etu- ja sukunimi, varsinkin Länsi-Suomessa oli huomattava määrä ihmisiä, joilla ei ollut sukunimeä. He olivat vain jonkun poikia tai tyttäriä. Sukunimilain tultua voimaan, papit merkitsivät automaattisesti heidät ruotsinkielisesti "sonneiksi" (kuten Erikson).

Muuten:
Minun sukunimeni on Manninen. On ollut sukumme nimenä jo ainakin 1500-luvun loppupuolelta lähtien. Kauempaa en ole voinut asiaa tarkistaa.

Pekka Roivanen

Antero Manninen

Vuonna 1902 Venäjän tsaari määräsi kieliasioista asetuksella. Se ei tehnyt suomesta tasa-arvoista kieltä ruotsin kanssa.

Suomalaiset tekivät aloitteita suomen ja ruotsin aseman määrittämiseksi lailla. Yksi esitys on päivätty 8.6.1907 otsikolla Suomen- ja ruotsinkielen asemaa koskevan kielilain aikaansaamisesta.

Toinen 24.2.1908.

Molemmat löytyvät eduskunnan nettisivulta
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?%24%...

Totuus on, että suomi sai laillisen tasa-arvoisen aseman ruotsin kanssa vasta vuonna 1922 ensimmäisessä Suomen perustuslaissa.

On harmillista, että suomalaisille ei kerrota tuota.

Jos kysyt koska suomesta tuli tasa-arvoinen kieli lain mukaan, ei kukaan tiedä oikeaa vastausta.

Ne jotka lukevat tämän tietävät nyt. Se oli 1922 eli 90 vuotta sitten.

Käyttäjän JulesVirne kuva
Jules Lehtonen

Ruotsin kielen pakko-opetus säilytetään uudessa tuntijaossa, mutta kunnille joudutaan maksamaan, jotta muutkin kielet saisivat mahdollisuuden..
Mutta miten oppilaalle ostetaan lisää aikaa vuorokauteen ?

"Hallitusohjelma lupasi myös monipuolistaa kieltenopetusta.
Viime vuosina kielten opiskelu on kaventunut kovasti, kun juuri muuta ei lueta kuin ruotsia ja englantia.

Keinoksi esitetään valtion erityisavustusta, jota koulutuksen järjestäjä voisi saada oppilaalle vapaaehtoisen muun kielen kuin suomen, ruotsin tai englannin opetukseen."

http://www.hs.fi/kotimaa/%C3%84idinkieleen+ja+yhte...

pekka piippo

Muistaako joku vielä tämän Hanna Leena Hemmingin blogimerkinnän johon tuli 400 vastausta?

http://hlhemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22011-ru...

pekka piippo

Näinhän se meni:

"”RKP eli rasistinen kielipuolue”. ”Mitä tekee pakkoruotsilla, jos ruotsin taito on kuin Matti Vanhasella (kesk)?”

Näitä ja vastaavia kommentteja pakkoruotsia kohtaan olen kuullut taajaan kaduilla ja lukenut lehdistä viime aikoina. Tunteet ruotsin opiskelua kohtaan ovat yllättävän kiihkeitä. Tilanne lukkiutuu nopeasti tunnetason fanatismiksi, vaikka juuri nyt tarvittaisiin älyllistä ajatustenvaihtoa ruotsin kielen opiskelun periaatteista Suomessa. Mutta onko niin, että ruotsista ei voi puhua Suomessa ollenkaan leimautumatta kielirasistiksi tai svennomaaniksi?

Ruotsin kohdalla olisi kuitenkin mietittävä kahta asiaa: Kieltä kulttuurin välineenä ja kieltä kommunikaatiovälineenä. Monet ruotsin vastustajat jopa vaativat englantia Suomen viralliseksi kieleksi. Mutta ei minusta tankerolla voi ikinä korvata sitä kielellistä rikkautta, mikä oikealla äidinkielellä on. Muusta kulttuurista ja sen välittymisestä puhumattakaan. Hampurilaisiako karjalanpiirakoitten tilalle, korvaako jaquzzi saunan?

Sen sijaan; mikä on ruotsin merkitys kommunikaatiossa? Ruotsin vastustajat vetoavat ruotsinkielisten pieneen määrään – 3,5 % väestöstä – ja siihen, että näiden pitää osata valtakieli. Valitettavan harva selviää lukion jälkeenkään palvelutilanteesta ruotsilla, peruskoulupohjalla ei taida selvitä kukaan. Tarvitseeko kaikkien opetella ruotsi, jotta Stockalla osataan palvella ”rantaruotsalaisia minkkiturkeissaan”? Vaarantuuko kaikkien potilasturvallisuus, jos lääkäri Imatralla osaa mieluummin venäjää kuin ruotsia?

No, juuri näin pitkälle päästään argumentoinnissa nykyisin. Kun presidentti Ahtisaari puhuu kielitaidosta, ollaan niin niskakarvat pystyssä, ettei edes kuulla hänen viestiään.

Mutta kielikeskustelua pitäisi käydä myös RKP:ssä. Tarkoittaako jääräpäinen pakkoruotsin vaatiminen hitaasti kuivuvaa ankkalampea ja tarpeetonta klikkiytymistä? Voisiko ruotsin muuttaminen kouluissa vapaaehtoiseksi sittenkin tuoda innostuneempia oppilaita ja oikeampaa osaamista huomattavasti laajemmille joukoille? Tai olisiko mahdollista edes luopua ruotsin opiskelusta toisena kotimaisena ja siirtyä ruotsiin vieraana kielenä? Kuinka monen ihmisen on oikeasti osattava ruotsia? Onko ruotsin kielien vaatimus este muulle kansainvälistymiselle tai maahanmuuttajien työllistymiselle? Minulla ei ole faktatietoa minkään väitteen esittämiseksi, sillä tätä keskustelua ei ole käyty.

Minä uskon ruotsin kieleen ja sen tarpeellisuuteen. Pienet lapseni käyvät ruotsinkielistä koulua, jotta saisivat sen hyödyn, mitä kaksikielisyys ja kielitaito ylipäätään tuovat. Harmittelen, että oma osaamiseni on niin heikkoa – vuosikymmenten takainen pakkoruotsi Lahdessa ei kannustanut eikä antanut riittäviä eväitä nykytarpeisiin. Uskon myös siihen, että suomalaisten pitäisi osata paljon muutakin kuin englantia, harva sitä edes oikeasti osaa niin, ettei päästäisi huijaamaan liikesuhteissa ja kansainvälisissä neuvotteluissa.

Se on erityisesti sääli, että kovimmin ruotsia tuntuvat vihaavan ne, jotka eivät suomen lisäksi osaa kunnolla yhtään kieltä. Pakkoruotsia on helppo syyttää, mutta luulenpa että useat eivät lukisi mitään kieltä, jos ei olisi pakko. Oltaisiin vaan täällä päreen valossa ja ihmeteltäisiin mistä niitä vientituottoja saataisiin maahan.

Mutta miksi ruotsi on kuin maahanmuuttajat - aihe, josta ei voi kritisoida leimautumatta rasistiksi?"

Kommentoi 396 kommenttia

Pekka Juntunen

On aivan sama luetaanko pakkoruotsia vieraana vai kotimaisena kielenä koska se on vieras kieli lähes kaikille suomalaisille eikä sen käyttötarve juurikaan olemattomasta lisäänny. Englannilla pärjää Ruotsissa erinomaisesti ja jos Suomessa on vielä joku ummikkohurri niin se on hänen häpeänsä jos ei suomea osaa eikä englantikaan taivu. Vapaaehtoisesti voi toki lapsesnsa kylpyyn laittaa mutta ei sitä tarvitse muilta vaatia.

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Kiitos Antero vastauksesta ja anteeksi kirjoitusvirhe! Näin maallikkona odottaisin vastaantuloa niiltä kiihkeiltä ruotsinkielisiltä pakkoruotsittajilta. Silloin vasta vastakkaianasettelu loppuu ja monipuoliselle kielivalinnalle on mahdollisuus 40-vuotisen korpivaelluksensa jälkeen!!

Tuula Saskia

Anita Koivu tiivistää hyvin ne monisanaiset mielipiteet, joita näille sivuille olen muiden samanmielisten ohella kirjoittanut.
Olemme olleet suomassa ruotsin kielelle tilan muiden vieraiden kielten rinnalla eli valittavaksi, mutta he ovat rajoittaneet järkeväksi tietäväänsä ajatusmalliamme jääräpäisesti.Ja tässä he tekevät hallaa Suomelle monessakin mielessä.

Taustalla lienevät upporikkaat ruotsinkieliset säätiöt.

Niitä sopuisa rinnakkaiselo suomenkielisten kanssa ei kiinnosta.Syitä voi jokainen uumoilla.

Luulen, että kun tämän aikamme kielipolitiikkaa kuvataan joskus tulevaisuudessa, lukijan on vaikea uskoa sitä todeksi.

PS.
Yllä Reija Hirn kummasteli kommentissani ilmenevää sanaa globaali.
Tarkoitin vieraiden kielten hallintaa ajatellen mm. niitä maita, joihin poliittinen ja taloudellinen painopiste asettuu ja on jo asettunut.

Raija, se näkyy niin Helsingissä kuin koko maassa ja miltei joka asiassa: avain sana on kauppa ja talous.

Kannattaa seurata oman taloutensa ohella myös valtion massinhaltijoita ja eritoten heidän talouspolitiikkaansa, johon kielipolitiikkaa liittyy saumattomasti.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Hesarin pääkirjoitus tänään on otsikoitu "Suomen kielikiista on vaarassa tulehtua lisää" ja lehti jatkaa: Juuri Suomessa enemmistökansallisuus oli Ruotsin valtakaudella pahimmassa vaarassa jäädä vähemmistöksi ja kenties ajan mittaan hävitä kokonaan.
Kun Suomessa viime lauantaina pidettiin kansanäänestys ruotsin jatkumiseksi toisena virallisenha kielenä, äänestysvilkkaus oli lähes 71 prosenttia. Se todisti kielikysymyksen painavuutta niin suomenkieliselle enemmistölle kuin ruotsinkieliselle noin 5 prosentin vähemmistöllekin.
Sisäpoliittinen ilmapiiri oli äänestyksen edellä valmiiksi jännittynyt viime kevään vaalien jäljiltä. Niissä suomenkielisen puoluekentän hajanaisuus auttoi ruotsinkielisen RKP:n parlamentin tärkeimmäksi ryhmäksi vain kymmenellä paikalla.

Paljon muutakin tärkeää on päivän Hesarin pääkirjoituksessa kieliasioista. Mutta hei, kyse taisi ollakin Latviasta. No, niin tai näin, tavattoman paljon yhtäläisyyksiä näyttää olevan maittemme ja niiden entisten miehittäjien välillä.

Tuula Saskia

Arvoisa Tala,

Ajatus on oikea, mutta rinnastus Latviaan ja koko tekstin muotoilu oli hiukan arveluttava.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ajatus ei ole oikea, koska Suomen ruotsinkieliset ovat suomalaisia, eivätkä miehittäjiä.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Onko seuraava sukupolvi vielä miehittäjiä? - Aseta sanasi tarkoin.

Janne Joo

Vertaus Latviaan ontuu, koska Latviassa on venäjänkielisiä huomattava ja oikeasti oleellinen määrä. Suomessa ruotsinkieliset ovat nykyään lähinnä mitätön kuriositeetti, ja puhuvat erinomaista suomea lähes poikkeuksetta.

Toki Latviassakin venäjänkielinen vähemmistö varmasti pienenee ajan kuluessa, miehitysvuosien jäädessä yhä kauemmas historiaan, ihan niin kuin Suomessakin ruotsin suhteen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos Pekka Piippo. Mielenkiintoinen blogi, josta en tuolloin vielä tiennyt mitään koska pyörin vielä vuonna 2009 HS:n keskustelupalstalla.

Noin vuotta myöhemmin tuosta HH:n blogista, eli 22.9.2010 oli mielipideosastolla Helsingin Sanomissa harvinainen kirjoitus päässyt läpi, joka taisikin olla viimeinen julkaistu pakkoruotsia vastustava kirjoitus HS:n paperilehdessä. Tunnetusti HS:ssä kannatetaan pakkoruotsia kiihkeästi.

Sunnuntaidepatissa talous-ja sosiaalihistorian dosentti Aarne Mattila Helsingin yliopistosta kirjoitti varsin ansiokkaan yhteenvedon pakkoruotsin aiheuttamista vaikeuksista Suomessa otsikolla, "Ruotsin kielen asema on arvioitava uudelleen."

HS:n keskustelupalstoilla ylitettiin silloin kaikki entiset ennätykset kommentien määrissä, joista suurin osa oli samaa mieltä Mattilan kanssa. En nyt ole ihan varma, mutta muistaakseni kommenteja tuli yli 500 kappaletta.

Jo silloin ajattelin, että nyt politiikkojen ja opetusministeriön on otettava asiaan jotain uutta järkevää kantaa, mutta mitä tapahtuikaan? Lisää työryhmiä perustettiin pakkoruotsin lisäämisen- ja kansan ruotsin kielen vahvistamiseksi entisestään. Näin toimitaan vain Suomessa... Naurasin jos ei itkettäisi:)

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Suomen nykyisessä kielikeskustelussa on menossa sodista tuttu uuvutusvaihe eli herkeämätön sanallinen tulitus internetissä. Suomenruotsalaisten siilipuolustus perustuu pääosin siihen, että vanha media on Ruotsin ja ruotsinmielisten suomenmaalaisten hallussa ja pönkkänä ovat miljardien eurojen verovapaat säätiöt.

RKP on kaiken lisäksi ollut käytännössä mukana jokaisessa Suomen itsenäisyyden ajan hallituksessa.

Eilen oli ruotsalainen tykistö ampumassa eri puolilla Suomea uuden kruununprinsessan syntymän kunniaksi. TV:ssa haastatellut olivat järjestään suomenruotsalaisia. Jyväskylän ammunnoissa olivat ilmeisesti mukana sinne hiljattain perustetun ruotsinkielisen koulun kolme ruotsinkielistä oppilasta vanhempineen. ;-)

Suomea on pidetty muutaman historioitsijan näkemyksen mukaan yhtenä Euroopan sisäistä siirtomaista. Aivan erinomaisen analyysin siitä julkaisi professori Tove Skutnabb: "Kun kuljeskelin Kuninkaallisen Linnan saleissa Tukholmassa tai muissa suurissa julkisissa rakennuksissa, saatoin toisinaan miettiä, miksi meillä ei ollut sellaisia mahtavia rakennuksia Suomessa (tässä vaiheessa tiesin jo ettei niitä ollut). Suomen luonnonvarathan eivät juuri jää jälkeen Ruotsista, ja ahkeria kai olemme aina olleet, ja kauneuttakin rakastamme. Ja sen tapaisista seikoista kai se riippuu? Ensimmäinen selitykseni oli että suomalainen yhteiskuntamme ei ehkä ollut ollut niin tyypillinen luokkayhteiskunta kuin Ruotsi. Kunnes minulle yht'äkkiä rupesi selviämään jossain vaiheessa, että nämä linnat tietysti oli osittain rakennettu minun kansani hiellä, työllä, rahoilla ja osittain myös minun maani raaka aineista. Välähdys tuli lukiessani jotain kaikesta siitä tervasta jota Suomesta oli viety Ruotsiin.
Niin rupesin lukemaan ja miettimään. Kaikki täsmäsi. Suomi oli köyhä koska muut veivät niin paljon siitä minkä me olimme tuottaneet. Samoin kuin Iso-Britannia tai Alankomaat käyttivät intialaisia tai molukkeja omissa sodissaan huomattavasti myöhemmin, Ruotsi käytti suomalaisia miehiä omissa sodissaan monet Ruotsin kuninkaat eivät suinkaan kamppailleet viimeiseen mieheen vaan viimeiseen suomalaiseen. Me saatamme joskus hämmästellä, miksi ranska, englanti tai portugali ovat virallisia kieliä Afrikan maissa, ja pitää kolonialisoidun tietoisuuden huippuna, että nämä maat eivät ole päässeet eroon siirtomaakielistä. Tai saatamme miettiä, miksi tietyt hallintorutiinit Intiassa ovat ai
van samanlaisia kuin niiden englantilaiset vastikkeet. Sitten katsomme Suomea ja huomaamme, että Ruotsihan on pakottanut oman lainsäädäntönsä, oman kielensä ja omat hallintotapansa Suomelle. Meidän omalla suurella kielellämme, suomella, ja omalla pienemmällä kotimaisella kielellämme, saamella, ei vuosisatoihin ollut juuri minkäänlaista virallista asemaa hallinnossa ja koulutuksessa (kun taas ruotsalaisten kielellä oli virallinen asema Ruotsissa – siinä oli se tasa-arvoisuus).”

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tulee mieleen Monty Pythonin Brianin elämä ja "mitä roomalaiset ovat tehneet hyväksemme viime aikoina". Onhan se nyt tosiaan harmi, että nuo kolonialistit ovat korvanneet kehittyneen aitosuomalaisen 1000 vuoden takaisen lainsäädännön omallaan.

Matti Jalagin

Pirkkalaiset esi-esivanhempasi ajalta, jolloin kulkivat verottamassa Lapin ihmisiä ja ajalta, jolloin Vesilahden hurja eli Kirmu-Karmu kulki idässä Novgorodissa asti miekkailuretkillään, saattaisivat kummastella alentuvaa kommenttiasi.

Kyllä täällä elämää oli ennen latinankielisen sivistyksen pakkolaulantaa n. 1100-luvulla ja sittemmin ruotsin kielen synnyttyä joskus 1500-luvulla.

Ei sivistys ja yhteisten sääntöjen eli "oikeuskäytännön" edellytyksenä välttämättä ole se, että ihmisiä on pienellä alueella paljon ja eri kieliä kaikuu joka suunnasta.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Tervehdys,

Ajattelin laittaa tiedoksi, minkälaista keskustelua käydään esim. Siuntiossa:
http://www.lansi-uusimaa.fi/keskustelut/94981

Kyllä tämä kuntien todellisuus puolueidenkin tasolta tarkasteltuna on niin vivahteikasta. Kullakin kunnalla oma poliittinen kontekstinsa, jossa valottuu mitä mitä "mielenkiintoisimpia" seikkoja :-)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tervehdys vain sinullekin Vesa-Matti! Olipa mielenkiintoista lukea miten teillä pienemmissä kunnissa asioita hoidellaan ja myös nahistellaan Rkp:n kanssa:) Otin vapauden kopsata pätkän käynnissä olevasta keskustelusta niille, jotka eivät viitsi koko juttua lukea. Onkohan tämä kovinkin tyypillistä keskinäistä toimintaa?

" Kun kovat muutokset oli tehty - siitä huolimatta, että Rkp harasi vastaan, oli pätevän johtajiston vuoro astua remmiin. Vuoden 2009 hallitus onnistui tekemään sen. Näiden kovien ja pakonsanelemien muutosten jälkeen oli vuorossa Rkp:n läpiajama vuoden 2009 hallituksen kaataminen. Tyhmintä mitä ikänä olen nähnyt tapahtuvaksi kuntasektorilla.

Se, että Siuntion talous alkaa olla hyvällä tolalla, on vain ja ainoastaan osaavien virkamiesten ansiota: kunnanjohtaja, talousjohtaja, sivistystoimen johtaja ja hallintojohtaja. He ja vain he edustavat stoppia tuhlaukselle ja holtittomalle rahankäytölle. Ansio kuuluu heille ja vuoden 2009 hallituksen virkamiesvalinnoille.

Ja sitten, jottei totuus unohtuisi - talouskehitys ei tänä päivänäkään ole Siuntion Rkp:n ensimmäinen tai keskeisin murhe. Siuntion Rkp:n tehtävä emopuolueelle on turvata ja ajaa häikeilemättömien kielipolitiikan keinojen avulla Rkp:n valta-aseman säilymistä.
Millään muulla asialla et Stefan pysty selittämään, että Siuntion valtuusto laitettiin kahdesti äänestämään kuukauden välein kuntaliitoksesta ja että Stefan Wallin n. 3 viikkoa sitten haikaili niin kovasti Porkkalan perään." ( Poistin loppuosan koska siinä oli liikaa nimiä)

Heikki Valtavaara» vastaa

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Moi!

Luin kirjoituksiasi ja siellä oli mielenkiintoista luettavaa, mm. koskien Schildtin mielipiteitä aikanaan.

Ei oikein avoimesti tohdi tällä hetkellä kirjoitella omista tunnelmistani. Sen voin sanoa, että olen kokenut totaalisen silmien avautumisen, kuin yhdessä hujauksessa, mitä tulee kielikysymykseen. Nimittäin, svekomania on se sana joka minun silmieni edessä lukee siuntiolaisena, laitanpa silmäni kiinni tai pidänpä ne auki! Olen kokoomuslainen ja tiedän mitä varten Kokoomus aikanaan perustettiin.

Olit kirjoittanut blogissasi Sauli Niinistöstä hienosti. Hänestä todella pidän ja hänen vaalikampanjansa eteen tuli tehtyä työtä omalla paikkakunnallani. Sauli on mies paikallaan mutta samaa ei voi sanoa ihan kaikista muista miehistä/naisista riveissämme - ehkä ymmärrät mitä tarkoitan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Sen voin sanoa, että olen kokenut totaalisen silmien avautumisen, kuin yhdessä hujauksessa, mitä tulee kielikysymykseen."

Kiitos Vesa-Matti! Tuo edellä kopsaamani lause ilahdutti minua erityisen paljon. Ehkä vielä tulevaisuudessa mahdollisimman moni kokoomuslainen ymmärtää mistä tässä on oikein kysymys.
Terveisin KK