Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Thu, 20 Sep 2018 11:11:51 +0300 fi Vihervasemmisto hyökkää ihmisoikeuksia vastaan http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261237-vihervasemmisto-hyokkaa-ihmisoikeuksia-vastaan <p>SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP ovat tänään tehneet ulkoministeri Timo Soiniin kohdistuvan epäluottamusesityksen. Hallitus on yksissä tuumin Timo Soinin takana. Hyökkäys yhtä ministeriä vastaan on hyökkäys koko hallitusta vastaan. Erityisesti luottamusäänestys on surkeasti perusteltu.</p><p>Epäluottamuslauseessa ei ole kyse abortista. Hallitus ei ole ajamassa mitään muutoksia nykyiseen aborttilainsäädäntöön, kuten oppositio hyvin tietää. Asiasta ei ole edes keskusteltu, eikä myöskään ministeri Soini ole sellaista vaatinut.</p><p>Oikeuskanslerin lausunto myös vahvistaa, että epäluottamuslauseessa ei ole kyse ministerin toiminnan laittomuudesta. Ministeri Soini ei ole rikkonut mitään lakia. Hänen ainoa virheensä vihervasemmiston mukaan on ollut oman mielipiteensä ilmaiseminen virkatoimiensa ulkopuolella. Eikö ministeri Soinilla ei ole oikeutta esittää oman maailmankatsomuksensa mukaisia ajatuksia edes vapaa-ajallaan, jos ne ovat ristiriidassa punavihreiden ajatusten kanssa?</p><p>Soinilla on henkilökohtainen vakaumus, mielipide johon hänellä on oikeus. Mielipiteen- ja uskonnonvapaus on länsimaisten arvojen mukaan ihmisoikeus. Soinin äänestäjät ovat myös tienneet hänen kantansa aborttiin, kun ovat kansanvaltaisesti valinneet hänet eduskuntaan.</p><p>Epäluottamuslauseen ilmeinen tarkoitus on luoda ennakkotapaus, että on olemassa vakaumuksia, joiden perusteella ihmisten oikeutta toimia julkisissa tehtävissä on rajattava. Kansan valinnastakin riippumatta.</p><p>Kanta on yhtä järjetön kuin moraaliton. Jos ministerillä ja kansanedustajalla ei saa olla mitään mielipidettä, joka edellyttäisi maan lakien muuttamista, niin mikä merkitys on kansanvallalla tai eduskunnalla? Silloinhan lait olisivat ikuisia, eikä mitään lainsäädäntöelimiä tarvittaisi. Eikä myöskään sanan- tai mielipiteenvapautta.</p><p>Kun vihervasemmisto nyt hyökkää Soinin mielipiteenvapautta vastaan, he hyökkäävät länsimaisia perusarvoja ja ihmisoikeuksia vastaan. He halventavat samalla kansanvaltaa pyrkiessään riistämään kansanedustajalta oikeuden edustaa niitä arvoja, joita on kansalle vaaleissa ilmoittanut edustavansa.</p><p>Tietysti voi olla niinkin, että tässä hyökkäyksessä on kysymys vain huonosti harkitusta puoluepoliittisesta pelistä, jossa ihmisoikeudet alistetaan tympeälle julkisuustempulle. Jos kyseessä on jonkinlainen erehdys, niin vielä on mahdollista perääntyä järjettömästä ja moraalittomasta esityksestä, joka sitten unohtunee aikanaan kuten opposition muutkin käsittämättömät avaukset tällä vaalikaudella.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP ovat tänään tehneet ulkoministeri Timo Soiniin kohdistuvan epäluottamusesityksen. Hallitus on yksissä tuumin Timo Soinin takana. Hyökkäys yhtä ministeriä vastaan on hyökkäys koko hallitusta vastaan. Erityisesti luottamusäänestys on surkeasti perusteltu.

Epäluottamuslauseessa ei ole kyse abortista. Hallitus ei ole ajamassa mitään muutoksia nykyiseen aborttilainsäädäntöön, kuten oppositio hyvin tietää. Asiasta ei ole edes keskusteltu, eikä myöskään ministeri Soini ole sellaista vaatinut.

Oikeuskanslerin lausunto myös vahvistaa, että epäluottamuslauseessa ei ole kyse ministerin toiminnan laittomuudesta. Ministeri Soini ei ole rikkonut mitään lakia. Hänen ainoa virheensä vihervasemmiston mukaan on ollut oman mielipiteensä ilmaiseminen virkatoimiensa ulkopuolella. Eikö ministeri Soinilla ei ole oikeutta esittää oman maailmankatsomuksensa mukaisia ajatuksia edes vapaa-ajallaan, jos ne ovat ristiriidassa punavihreiden ajatusten kanssa?

Soinilla on henkilökohtainen vakaumus, mielipide johon hänellä on oikeus. Mielipiteen- ja uskonnonvapaus on länsimaisten arvojen mukaan ihmisoikeus. Soinin äänestäjät ovat myös tienneet hänen kantansa aborttiin, kun ovat kansanvaltaisesti valinneet hänet eduskuntaan.

Epäluottamuslauseen ilmeinen tarkoitus on luoda ennakkotapaus, että on olemassa vakaumuksia, joiden perusteella ihmisten oikeutta toimia julkisissa tehtävissä on rajattava. Kansan valinnastakin riippumatta.

Kanta on yhtä järjetön kuin moraaliton. Jos ministerillä ja kansanedustajalla ei saa olla mitään mielipidettä, joka edellyttäisi maan lakien muuttamista, niin mikä merkitys on kansanvallalla tai eduskunnalla? Silloinhan lait olisivat ikuisia, eikä mitään lainsäädäntöelimiä tarvittaisi. Eikä myöskään sanan- tai mielipiteenvapautta.

Kun vihervasemmisto nyt hyökkää Soinin mielipiteenvapautta vastaan, he hyökkäävät länsimaisia perusarvoja ja ihmisoikeuksia vastaan. He halventavat samalla kansanvaltaa pyrkiessään riistämään kansanedustajalta oikeuden edustaa niitä arvoja, joita on kansalle vaaleissa ilmoittanut edustavansa.

Tietysti voi olla niinkin, että tässä hyökkäyksessä on kysymys vain huonosti harkitusta puoluepoliittisesta pelistä, jossa ihmisoikeudet alistetaan tympeälle julkisuustempulle. Jos kyseessä on jonkinlainen erehdys, niin vielä on mahdollista perääntyä järjettömästä ja moraalittomasta esityksestä, joka sitten unohtunee aikanaan kuten opposition muutkin käsittämättömät avaukset tällä vaalikaudella.

 

]]>
0 Thu, 20 Sep 2018 08:11:51 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261237-vihervasemmisto-hyokkaa-ihmisoikeuksia-vastaan
Ruotsin vaalitulos osoittaa maahanmuuttopolitiikan merkityksen http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260754-ruotsin-vaalitulos-osoittaa-maahanmuuttopolitiikan-merkityksen <p>Ruotsin vaaleissa tuli odotettu tulos. Kumpikaan perinteisistä valtablokeista ei saanut tarvittavaa tukea enemmistöhallituksen muodostamiseen ja ruotsidemokraatit kasvattivat kannatustaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Tulos on osoitus siitä yleiseurooppalaisesta ilmiöstä, että vanhat puolueet eivät ole pystyneet vastaamaan kansalaisten huoliin maahanmuutosta. Ruotsissa vuodesta 1990 tehdyssä arvotutkimuksessa joka kerta enemmistö ruotsalaisista on halunnut vähentää turvapaikanhakijoiden määrää, mutta poliitikot eivät ole toimineet.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallitsematon maahanmuutto on paitsi suuri taloudellinen kustannus, niin myös turvallisuusuhka. Kansalaiset Ruotsissa ovat kyllästyneet palaviin autoihin ja siihen, että maassa on ihmisiä, joista kukaan ei tiedä mitään. Poliitikkojen tärkein vastuu on ylläpitää maansa ja kansalaistensa turvallisuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Vastaavia&nbsp;vaalituloksia on nähty ympäri Eurooppaa ja tullaan näkemään jatkossakin, kunnes maahanmuutto saadaan hallintaan. Tässä keskeisin keino on koko turvapaikkaprosessin siirtäminen EU:n ulkopuolelle, kuten me Siniset olemme ehdottaneet (<a href="https://www.sininentulevaisuus.fi/wp-content/uploads/2018/08/Sinisten-maahanmuuttoohjelma-Final.pdf">Sinisten maahanmuutto-ohjelma</a>).</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ruotsin vaaleissa tuli odotettu tulos. Kumpikaan perinteisistä valtablokeista ei saanut tarvittavaa tukea enemmistöhallituksen muodostamiseen ja ruotsidemokraatit kasvattivat kannatustaan.

 

Tulos on osoitus siitä yleiseurooppalaisesta ilmiöstä, että vanhat puolueet eivät ole pystyneet vastaamaan kansalaisten huoliin maahanmuutosta. Ruotsissa vuodesta 1990 tehdyssä arvotutkimuksessa joka kerta enemmistö ruotsalaisista on halunnut vähentää turvapaikanhakijoiden määrää, mutta poliitikot eivät ole toimineet.

 

Hallitsematon maahanmuutto on paitsi suuri taloudellinen kustannus, niin myös turvallisuusuhka. Kansalaiset Ruotsissa ovat kyllästyneet palaviin autoihin ja siihen, että maassa on ihmisiä, joista kukaan ei tiedä mitään. Poliitikkojen tärkein vastuu on ylläpitää maansa ja kansalaistensa turvallisuutta.

 

Vastaavia vaalituloksia on nähty ympäri Eurooppaa ja tullaan näkemään jatkossakin, kunnes maahanmuutto saadaan hallintaan. Tässä keskeisin keino on koko turvapaikkaprosessin siirtäminen EU:n ulkopuolelle, kuten me Siniset olemme ehdottaneet (Sinisten maahanmuutto-ohjelma).

 

]]>
0 Mon, 10 Sep 2018 12:15:38 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260754-ruotsin-vaalitulos-osoittaa-maahanmuuttopolitiikan-merkityksen
Miksi terrorismista kannattaa olla huolissaan http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260576-miksi-terrorismista-kannattaa-olla-huolissaan <p>Terrorismi on äärimmäisiä tunteita herättävä kysymys &ndash; juuri tunteiden herättämiseenhän terrorismilla pyritäänkin. Siksi on tärkeää käydä kiihkotonta ja rationaalista keskustelua terrorismista. Sen syistä ja vaikutuksista, ratkaisuista ja uhkan mittakaavasta.</p><p>Usein kuulee järkevältä kuulostavia väitteitä, joiden mukaisesti terrorismin pelko olisi pohjimmiltaan epärationaalista. On hyvin pieni mahdollisuus kuolla terrori-iskussa verrattuna esimerkiksi liikenteeseen. Tämä pintapuolisesti pätevältä vaikuttava päättely on kuitenkin virheellinen, koska terrorismi ja autoilu eivät ole keskenään verrannollisia riskejä.</p><p>Riskien ero voidaan ymmärtää seuraavalla esimerkillä: on käytännössä mahdotonta, että Suomen tai Euroopan liikenteessä kuolisi ensi vuonna kaksinkertainen määrä ihmisiä kuin tänä vuonna. Terrorismin osalta on kuitenkin täysin mahdollista olettaa, että Suomessa tai jossain muussa Euroopan maassa saattaa ensi vuonna menehtyä moninkertainen määrä ihmisiä terrorismin uhreina verrattuna tähän vuoteen. Auto ei myöskään yritä tappaa sinua, terroristi yrittää.</p><p>Terrorismin tarkastelu puhtaasti kuolonuhrien kautta ei ylipäänsä kerro koko totuutta. On myös huomioitava, miten paljon yhteiskunnallemme maksaa se, ettei iskuja tapahdu tai että niitä tapahtuu vähän. Iskun jälkeen on tapana julistaa uhmakkaasti, että paras keino taistella terrorismia vastaan on jatkaa elämää normaalisti, eikä antaa pelolle sijaa. Tämä on sinänsä kelpo asenne yksilötasolla, mutta valtio ei voi toimia näin, ja tietysti yksilönkin on hyvä olla tietoinen koskemattomuuteensa kohdistuvista uhkista.</p><p>Tuntuisikin käsittämättömältä, jos esimerkiksi Turun iskun jälkeen olisi jatkettu tekemättä mitään, eikä esimerkiksi potentiaalisten terroristien valvontaa olisi kiristetty tai hätäsuunnitelmia päivitetty. Tämä hallitus on tehnyt paljon investointeja turvallisuuteen. Ratkaisu on ollut oikea ja vastuullinen, mutta ei tietenkään ilmainen. Kun joudumme terrorismin uhan vuoksi käyttämään lisää resursseja turvallisuuden parantamiseen, niin ne ovat valitettavasti pois jostain muusta, siis esimerkiksi kansalaisten palveluista.</p><p>Terrorismin uhka ei myöskään ole vakio, jonka voisi ulottaa koskemaan tasaisesti kaikkia kansalaisia. Esimerkiksi uskonnolliselle kiihkoilulle nauravan koomikon tai ääriliikkeitä parodisoivan pilapiirtäjän riski joutua terroristisen teon kohteeksi on suurempi kuin satunnaisen henkilön.</p><p>Kuitenkin juuri ne, jotka terroristit eniten haluavat tappaa, ovat usein juuri heitä, joita me eniten tarvitsemme. Toisinajattelijat, koomikot, toimittajat, taiteilijat&hellip; He uskaltavat katsoa pimeyttä silmiin ja kertoa sille suoraan mitä siitä ajattelevat.</p><p>Tästä pääsemme suurimpaan ongelmaan, jonka terrorismi vapaassa yhteiskunnassa aiheuttaa. Terrorismin uhka haittaa arkielämäämme ja kansalaisvapauksiamme monin tavoin, mutta se uhka, jonka terrorismin pelko aiheuttaa sananvapaudelle, on erityisen kauhistuttava. Sankareita ovat ne, jotka saattavat pahan naurunalaiseksi, riisuvat siltä vallan ja kunnioituksen. Meidän poliitikkojen ensisijainen vastuu on järjestää yhteiskunta ja sen turvallisuus sellaiseksi, että kaikki voivat ja uskaltavat toteuttaa kansalaisvapauksiaan ja erityisesti sananvapauttaan myös käytännössä.</p><p>Terrorismi on siis monella tapaa yhteiskuntaamme rasittava ja vahingoittava rikollisuuden muoto. Sitä vastaan pitää siksi toimia kaikin keinoin. Yksi välitön keino turvallisuutemme parantamiseksi niin sisäisiä kuin ulkoisia uhkia vastaan on tiedustelulakien kiireellinen hyväksyminen. Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto ovat olleet kriittisiä tiedustelulakien kiireellisyyttä kohtaan, mutta vetoan muihin puolueisiin, että asia etenisi eduskunnassa ripeästi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Terrorismi on äärimmäisiä tunteita herättävä kysymys – juuri tunteiden herättämiseenhän terrorismilla pyritäänkin. Siksi on tärkeää käydä kiihkotonta ja rationaalista keskustelua terrorismista. Sen syistä ja vaikutuksista, ratkaisuista ja uhkan mittakaavasta.

Usein kuulee järkevältä kuulostavia väitteitä, joiden mukaisesti terrorismin pelko olisi pohjimmiltaan epärationaalista. On hyvin pieni mahdollisuus kuolla terrori-iskussa verrattuna esimerkiksi liikenteeseen. Tämä pintapuolisesti pätevältä vaikuttava päättely on kuitenkin virheellinen, koska terrorismi ja autoilu eivät ole keskenään verrannollisia riskejä.

Riskien ero voidaan ymmärtää seuraavalla esimerkillä: on käytännössä mahdotonta, että Suomen tai Euroopan liikenteessä kuolisi ensi vuonna kaksinkertainen määrä ihmisiä kuin tänä vuonna. Terrorismin osalta on kuitenkin täysin mahdollista olettaa, että Suomessa tai jossain muussa Euroopan maassa saattaa ensi vuonna menehtyä moninkertainen määrä ihmisiä terrorismin uhreina verrattuna tähän vuoteen. Auto ei myöskään yritä tappaa sinua, terroristi yrittää.

Terrorismin tarkastelu puhtaasti kuolonuhrien kautta ei ylipäänsä kerro koko totuutta. On myös huomioitava, miten paljon yhteiskunnallemme maksaa se, ettei iskuja tapahdu tai että niitä tapahtuu vähän. Iskun jälkeen on tapana julistaa uhmakkaasti, että paras keino taistella terrorismia vastaan on jatkaa elämää normaalisti, eikä antaa pelolle sijaa. Tämä on sinänsä kelpo asenne yksilötasolla, mutta valtio ei voi toimia näin, ja tietysti yksilönkin on hyvä olla tietoinen koskemattomuuteensa kohdistuvista uhkista.

Tuntuisikin käsittämättömältä, jos esimerkiksi Turun iskun jälkeen olisi jatkettu tekemättä mitään, eikä esimerkiksi potentiaalisten terroristien valvontaa olisi kiristetty tai hätäsuunnitelmia päivitetty. Tämä hallitus on tehnyt paljon investointeja turvallisuuteen. Ratkaisu on ollut oikea ja vastuullinen, mutta ei tietenkään ilmainen. Kun joudumme terrorismin uhan vuoksi käyttämään lisää resursseja turvallisuuden parantamiseen, niin ne ovat valitettavasti pois jostain muusta, siis esimerkiksi kansalaisten palveluista.

Terrorismin uhka ei myöskään ole vakio, jonka voisi ulottaa koskemaan tasaisesti kaikkia kansalaisia. Esimerkiksi uskonnolliselle kiihkoilulle nauravan koomikon tai ääriliikkeitä parodisoivan pilapiirtäjän riski joutua terroristisen teon kohteeksi on suurempi kuin satunnaisen henkilön.

Kuitenkin juuri ne, jotka terroristit eniten haluavat tappaa, ovat usein juuri heitä, joita me eniten tarvitsemme. Toisinajattelijat, koomikot, toimittajat, taiteilijat… He uskaltavat katsoa pimeyttä silmiin ja kertoa sille suoraan mitä siitä ajattelevat.

Tästä pääsemme suurimpaan ongelmaan, jonka terrorismi vapaassa yhteiskunnassa aiheuttaa. Terrorismin uhka haittaa arkielämäämme ja kansalaisvapauksiamme monin tavoin, mutta se uhka, jonka terrorismin pelko aiheuttaa sananvapaudelle, on erityisen kauhistuttava. Sankareita ovat ne, jotka saattavat pahan naurunalaiseksi, riisuvat siltä vallan ja kunnioituksen. Meidän poliitikkojen ensisijainen vastuu on järjestää yhteiskunta ja sen turvallisuus sellaiseksi, että kaikki voivat ja uskaltavat toteuttaa kansalaisvapauksiaan ja erityisesti sananvapauttaan myös käytännössä.

Terrorismi on siis monella tapaa yhteiskuntaamme rasittava ja vahingoittava rikollisuuden muoto. Sitä vastaan pitää siksi toimia kaikin keinoin. Yksi välitön keino turvallisuutemme parantamiseksi niin sisäisiä kuin ulkoisia uhkia vastaan on tiedustelulakien kiireellinen hyväksyminen. Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto ovat olleet kriittisiä tiedustelulakien kiireellisyyttä kohtaan, mutta vetoan muihin puolueisiin, että asia etenisi eduskunnassa ripeästi.

]]>
4 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260576-miksi-terrorismista-kannattaa-olla-huolissaan#comments Fri, 07 Sep 2018 05:03:57 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260576-miksi-terrorismista-kannattaa-olla-huolissaan
Sinisten tuloksia budjettiriihestä http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260156-sinisten-tuloksia-budjettiriihesta <p>Hallituksen tänään päättyneessä budjettiriihessä neuvoteltiin ensi vuoden budjetista. Sinisten kannalta&nbsp;<a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/osaaminen-tyollisyys-kasvu-ja-ruoka-paaosissa-vuoden-2019-budjettiesityksessa">riihen tulos</a>&nbsp;oli erinomainen, ja monet tavoitteemme toteutuivat.</p><p>Sinisten tavoitteet budjettiriihessä voi tiivistää kolmeen teehen: työ, talous ja turvallisuus. Tärkeimmät panostukset riihessä tehtiin nimenomaan näihin.</p><p>Turvallisuuteen tehtiin seuraavia panostuksia:</p><ul><li>Puolustusvoimille lisätään 100 henkilötyövuotta, kuten puolustusministeri Niinistö on esittänyt.</li><li>Poliisin toiminnan turvaamiseksi kohdennetaan jo kehysriihessä päätetyn 18 miljoonan euron lisäksi lähes 6 miljoonaa euroa lisärahaa. Tällä summalla perustetaan haja-asutusalueille ensi vuonna noin 60 uutta virkaa ja suunnataan panostuksia lähiöpoliiseihin.</li><li>Sotilastiedustelulain toimeenpanoon liittyviin laite- ja tietojärjestelmäkustannuksiin suunnataan 4 miljoonaa. Tähän vaaditaan luonnollisesti se, että tiedustelulait hyväksytään eduskunnassa, mikä on suomalaisten turvallisuuden kannalta välttämätöntä.</li></ul><p>Pienituloisten ja vähävaraisten asemaa parannetaan:</p><ul><li>Pieni ja keskituloisten verotus kevenee.</li><li>Solidaarisuusveron alemman alarajan voimassaolo jatkuu ensi vuonna, joten suurituloiset osallistuvat talkoisiin.</li><li>Otetaan käyttöön Sinisten esittämä oppimateriaalilisä, joka suunnataan vähävaraisten perheiden alle 20-vuotiaille toisen asteen opiskelijoille. Oppimateriaalilisää maksetaan 46,80 euroa kuukaudessa, ja lisäpanostuksena oppimateriaalilisä ei tule leikkaamaan toimeentulotukea.</li><li>Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korottamiseen kohdistetaan 10 milj. euroa lisää.</li><li>Pienimpiä päivärahoja korotetaan noin 80 eurolla kuukaudessa.</li><li>Sairauspäivärahan 55 päivän omavastuuaika poistetaan kaikista pienituloisimmilta.</li></ul><p>Hallituksen kunnianhimoinen tavoite nostaa työllisyys 72 prosenttiin tällä kaudella toteutuu, ja panostuksia työllisyyteen jatketaan:</p><ul><li>Lex Lindström uusitaan. Toteutimme siis Lex Lindströmin kahdesti tällä hallituskaudella, toisin kuin vasemmisto koskaan. Siniset tekevät, punaiset puhuvat.</li><li>Työkykyohjelma perustetaan, kuten työministeri Lindström on esittänyt.</li><li>Yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturva paranee, mikä oli Sinisten&nbsp;<a href="https://www.sininentulevaisuus.fi/sosiaaliturva/">sosiaaliturvaohjelman</a>&nbsp;esitys.</li></ul><p>Lisäksi maatalouteen saadaan tukipaketti nopeutetussa aikataulussa lisäbudjetin kautta. Suomalaisen ruuantuotannon turvaaminen on huoltovarmuuskysymys, joten on välttämätöntä tarjota apua maatalouden kriisiin.</p><p>Yksityisautoilu on keskeinen kansalaisoikeus. Ajoneuvoveroa päätettiin laskea 50 miljoonalla euroa vuonna 2020. Ja hallitusohjelman mukaisesti autovero edelleen laskee.</p><p>Myös Sinisten tuoreessa&nbsp;<a href="https://www.sininentulevaisuus.fi/maahanmuutto/">maahanmuutto-ohjelmassa</a>&nbsp;esitetty anonyymi työnhaku etenee, kun hallitus tekee selvityksen aiheesta. Sinisten linjauksien mukaan kiintiöpakolaisten määrä ei nouse, eikä ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luovuta.</p><p>Vielä lopuksi urheiluministerin näkökulmasta kaksi tärkeää hanketta. Liikkuva koulu -hanke on ollut menestystarina, joka tarvitsee jatko-osan. Siksi ohjelma laajennetaan toisen asteen opiskelijat kattavaksi Liikkuva opiskelu -ohjelmaksi, jota rahoitetaan vuonna 2019 2,8 miljoonalla eurolla. Lisäksi perustetaan Olympiarahasto, joka on tärkeä askel suomalaisen huippu-urheilun tukemiseksi. Rahaston tuottoa käytetään urheilijan polun tukemiseen, kuten päivittäisharjoittelun toimintaympäristöjen kehittämiseen sekä urheilijoiden sosioekonomisen aseman parantamiseen.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen tänään päättyneessä budjettiriihessä neuvoteltiin ensi vuoden budjetista. Sinisten kannalta riihen tulos oli erinomainen, ja monet tavoitteemme toteutuivat.

Sinisten tavoitteet budjettiriihessä voi tiivistää kolmeen teehen: työ, talous ja turvallisuus. Tärkeimmät panostukset riihessä tehtiin nimenomaan näihin.

Turvallisuuteen tehtiin seuraavia panostuksia:

  • Puolustusvoimille lisätään 100 henkilötyövuotta, kuten puolustusministeri Niinistö on esittänyt.
  • Poliisin toiminnan turvaamiseksi kohdennetaan jo kehysriihessä päätetyn 18 miljoonan euron lisäksi lähes 6 miljoonaa euroa lisärahaa. Tällä summalla perustetaan haja-asutusalueille ensi vuonna noin 60 uutta virkaa ja suunnataan panostuksia lähiöpoliiseihin.
  • Sotilastiedustelulain toimeenpanoon liittyviin laite- ja tietojärjestelmäkustannuksiin suunnataan 4 miljoonaa. Tähän vaaditaan luonnollisesti se, että tiedustelulait hyväksytään eduskunnassa, mikä on suomalaisten turvallisuuden kannalta välttämätöntä.

Pienituloisten ja vähävaraisten asemaa parannetaan:

  • Pieni ja keskituloisten verotus kevenee.
  • Solidaarisuusveron alemman alarajan voimassaolo jatkuu ensi vuonna, joten suurituloiset osallistuvat talkoisiin.
  • Otetaan käyttöön Sinisten esittämä oppimateriaalilisä, joka suunnataan vähävaraisten perheiden alle 20-vuotiaille toisen asteen opiskelijoille. Oppimateriaalilisää maksetaan 46,80 euroa kuukaudessa, ja lisäpanostuksena oppimateriaalilisä ei tule leikkaamaan toimeentulotukea.
  • Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korottamiseen kohdistetaan 10 milj. euroa lisää.
  • Pienimpiä päivärahoja korotetaan noin 80 eurolla kuukaudessa.
  • Sairauspäivärahan 55 päivän omavastuuaika poistetaan kaikista pienituloisimmilta.

Hallituksen kunnianhimoinen tavoite nostaa työllisyys 72 prosenttiin tällä kaudella toteutuu, ja panostuksia työllisyyteen jatketaan:

  • Lex Lindström uusitaan. Toteutimme siis Lex Lindströmin kahdesti tällä hallituskaudella, toisin kuin vasemmisto koskaan. Siniset tekevät, punaiset puhuvat.
  • Työkykyohjelma perustetaan, kuten työministeri Lindström on esittänyt.
  • Yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturva paranee, mikä oli Sinisten sosiaaliturvaohjelman esitys.

Lisäksi maatalouteen saadaan tukipaketti nopeutetussa aikataulussa lisäbudjetin kautta. Suomalaisen ruuantuotannon turvaaminen on huoltovarmuuskysymys, joten on välttämätöntä tarjota apua maatalouden kriisiin.

Yksityisautoilu on keskeinen kansalaisoikeus. Ajoneuvoveroa päätettiin laskea 50 miljoonalla euroa vuonna 2020. Ja hallitusohjelman mukaisesti autovero edelleen laskee.

Myös Sinisten tuoreessa maahanmuutto-ohjelmassa esitetty anonyymi työnhaku etenee, kun hallitus tekee selvityksen aiheesta. Sinisten linjauksien mukaan kiintiöpakolaisten määrä ei nouse, eikä ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luovuta.

Vielä lopuksi urheiluministerin näkökulmasta kaksi tärkeää hanketta. Liikkuva koulu -hanke on ollut menestystarina, joka tarvitsee jatko-osan. Siksi ohjelma laajennetaan toisen asteen opiskelijat kattavaksi Liikkuva opiskelu -ohjelmaksi, jota rahoitetaan vuonna 2019 2,8 miljoonalla eurolla. Lisäksi perustetaan Olympiarahasto, joka on tärkeä askel suomalaisen huippu-urheilun tukemiseksi. Rahaston tuottoa käytetään urheilijan polun tukemiseen, kuten päivittäisharjoittelun toimintaympäristöjen kehittämiseen sekä urheilijoiden sosioekonomisen aseman parantamiseen.

 

]]>
4 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260156-sinisten-tuloksia-budjettiriihesta#comments Wed, 29 Aug 2018 12:47:09 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260156-sinisten-tuloksia-budjettiriihesta
IT-alan työvoimapula on huoltovarmuuskysymys http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257779-it-alan-tyovoimapula-on-huoltovarmuuskysymys <p>Jyväskylän yliopiston&nbsp;<a href="https://www.iltalehti.fi/tyoelama/201801122200658098_tb.shtml">taannoisen selvityksen</a>&nbsp;mukaan IT-alalla olisi tarve jopa 8000 työntekijälle. Pulaa on niin koodareista ja tekoälyosaajista kuin järjestelmäarkkitehdeista ja laadunvarmistajistakin.</p><p>Alan kehittyessä nopeasti myös osaamistarpeet muuttuvat nopeasti. Kymmenen tai viisitoista vuotta vanha osaaminen vanhentuu nopeasti, jos ei jatkuvasti kouluta itseään.</p><p>Pula työntekijöistä vaikeuttaa myös suomalaisyritysten kasvua. Moni startup työntekijöistä kilpaillessaan tarjoaa koodareilleen reilun palkan lisäksi etätyömahdollisuuksia, mahdollisuuksia työskennellä ulkomailla, työpaikkaruokailuja sekä muita etuja. Silti hyviä tekijöitä voi olla vaikea saada ja pitää.</p><p>Työntekijäpula uhkaa vakavimmillaan talouskasvun lisäksi myös yhteiskunnan peruspalveluita. Julkisen sektorin on erityisen vaikea rekrytoida asiantuntijoita ja järjestelmien kehitys ei siksi ole riittävän nopeaa. Kun kilpailu parhaista asiantuntijoista on maailmanlaajuista, ei Suomen julkinen sektori valitettavasti aina ole houkuttelevimpien työnantajien joukossa.</p><p>Asia on vakava, muun muassa koska tietojärjestelmillä on merkittävä rooli myös sote-uudistuksen toteuttamisessa. Säästöjä on vaikea saada, jos toteuttajia ei löydetä. Pahimmassa tapauksessa vanhentuneet tai heikosti ylläpidetyt tietojärjestelmät voivat vaarantaa jopa sähkönjakelun tai liikenteen kaltaisia kriittisiä yhteiskunnan osia.</p><p>Työmarkkinoilla pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Koska näihin julkisalan työpaikkoihin ei välttämättä kohdistu suurta kysyntää, pitää varmistaa, että tarjontaa on riittävästi ja että osaajia riittää myös näihin tarpeisiin.</p><p>Maahanmuuttajien tarveharkinta on poistettu IT-alalla, mutta mitä kauempaa uusi työntekijä tulee, sitä pidempään myös perehdyttämiseen ja koulutukseen menee. Helpointa ja sujuvinta rekrytointi yleensä siksi olisi suomalaisten tai edes eurooppalaisten parista.</p><p>IT-alan koulutuspaikkoja on siksi lisättävä reilusti ja usealla eri tasolla. Ohjelmistoyrittäjät ry:n mukaan yliopistoista valmistuneiden IT-osaajien määrä pitäisi kaksinkertaistaa. Lisäksi muuntokoulutuksen keinoin pitäisi uudelleenkouluttaa alalla jo työskenteleviä, joiden osaaminen on syystä tai toisesta päivityksen tarpeessa.</p><p>Alan yliopisto-opiskelijoiden lisäksi tarvitsemme parempaa ymmärrystä tietotekniikasta kaikille suomalaisille. Reaktorin tekoälyverkkokurssi, jolla on tarkoitus kouluttaa prosentti suomalaisista tekoälyn perusteisiin, on erinomainen esimerkki muista uudenlaisista oppimisen muodoista, joita Suomi tarvitsee.</p><p>Julkisten palveluiden ja infran toimivuuden takaavien osaajien määrä on huoltovarmuuskysymys. Siksi Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa olla kouluttamatta lisää alan asiantuntijoita.</p><p>&nbsp;</p> Jyväskylän yliopiston taannoisen selvityksen mukaan IT-alalla olisi tarve jopa 8000 työntekijälle. Pulaa on niin koodareista ja tekoälyosaajista kuin järjestelmäarkkitehdeista ja laadunvarmistajistakin.

Alan kehittyessä nopeasti myös osaamistarpeet muuttuvat nopeasti. Kymmenen tai viisitoista vuotta vanha osaaminen vanhentuu nopeasti, jos ei jatkuvasti kouluta itseään.

Pula työntekijöistä vaikeuttaa myös suomalaisyritysten kasvua. Moni startup työntekijöistä kilpaillessaan tarjoaa koodareilleen reilun palkan lisäksi etätyömahdollisuuksia, mahdollisuuksia työskennellä ulkomailla, työpaikkaruokailuja sekä muita etuja. Silti hyviä tekijöitä voi olla vaikea saada ja pitää.

Työntekijäpula uhkaa vakavimmillaan talouskasvun lisäksi myös yhteiskunnan peruspalveluita. Julkisen sektorin on erityisen vaikea rekrytoida asiantuntijoita ja järjestelmien kehitys ei siksi ole riittävän nopeaa. Kun kilpailu parhaista asiantuntijoista on maailmanlaajuista, ei Suomen julkinen sektori valitettavasti aina ole houkuttelevimpien työnantajien joukossa.

Asia on vakava, muun muassa koska tietojärjestelmillä on merkittävä rooli myös sote-uudistuksen toteuttamisessa. Säästöjä on vaikea saada, jos toteuttajia ei löydetä. Pahimmassa tapauksessa vanhentuneet tai heikosti ylläpidetyt tietojärjestelmät voivat vaarantaa jopa sähkönjakelun tai liikenteen kaltaisia kriittisiä yhteiskunnan osia.

Työmarkkinoilla pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Koska näihin julkisalan työpaikkoihin ei välttämättä kohdistu suurta kysyntää, pitää varmistaa, että tarjontaa on riittävästi ja että osaajia riittää myös näihin tarpeisiin.

Maahanmuuttajien tarveharkinta on poistettu IT-alalla, mutta mitä kauempaa uusi työntekijä tulee, sitä pidempään myös perehdyttämiseen ja koulutukseen menee. Helpointa ja sujuvinta rekrytointi yleensä siksi olisi suomalaisten tai edes eurooppalaisten parista.

IT-alan koulutuspaikkoja on siksi lisättävä reilusti ja usealla eri tasolla. Ohjelmistoyrittäjät ry:n mukaan yliopistoista valmistuneiden IT-osaajien määrä pitäisi kaksinkertaistaa. Lisäksi muuntokoulutuksen keinoin pitäisi uudelleenkouluttaa alalla jo työskenteleviä, joiden osaaminen on syystä tai toisesta päivityksen tarpeessa.

Alan yliopisto-opiskelijoiden lisäksi tarvitsemme parempaa ymmärrystä tietotekniikasta kaikille suomalaisille. Reaktorin tekoälyverkkokurssi, jolla on tarkoitus kouluttaa prosentti suomalaisista tekoälyn perusteisiin, on erinomainen esimerkki muista uudenlaisista oppimisen muodoista, joita Suomi tarvitsee.

Julkisten palveluiden ja infran toimivuuden takaavien osaajien määrä on huoltovarmuuskysymys. Siksi Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa olla kouluttamatta lisää alan asiantuntijoita.

 

]]>
24 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257779-it-alan-tyovoimapula-on-huoltovarmuuskysymys#comments Kotimaa Työvoimapula Tue, 03 Jul 2018 06:19:04 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257779-it-alan-tyovoimapula-on-huoltovarmuuskysymys
Mielenkiintoinen islamin kriitikko http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257555-mielenkiintoinen-islamin-kriitikko <p>Tapasin tiistaina entisen ministerin ja professorin, ranskalaisen kulttuurivaikuttaja Jeannette Bougrabin. Hän on Helsingissä toimivan Ranskan kulttuuri-instituutin Institut Francaisen johtaja. Nyt hänen kautensa on päättymässä, ja hän on muuttamassa takaisin Ranskaan.</p><p>Bougrab on algerialaiseen muslimiperheeseen syntynyt ranskalainen, joka on kirjoittanut paljon maahanmuutosta ja sen haasteista eurooppalaisille arvoille. Bougrabin syy tulla Suomeenkin liittyy maahanmuuttoon ja islamilaiseen terrorismiin. Hän kyllästyi Charlie Hebdo -iskun jälkeen Ranskan kyvyttömyyteen puuttua maan koraanikouluissa kasvavaan terrorismiongelmaan. Hän sai myös itse uhkauksia ja päätti poistua Ranskasta. Hän valitsi Suomen hyvämaineisen koulujärjestelmämme takia.</p><p>Bougrab ei vastusta arabien tai muslimien maahanmuuttoa &ndash; onhan hän maahanmuuttajataustainen itsekin &ndash; mutta ihmettelee, miksi Eurooppa ei tee mitään, kun öljyllä rikastuneet arabimaat rahoittavat ääri-islamin levittämistä.</p><p>Bougrab on oikeistolainen feministi ja yksi merkittävimmistä islamin naispuolisista kriitikoista, joten hän herättää tietysti myös ristiriitoja. Hän pitää Ranskassa tehtyjen maahanmuuton virheiden syypäänä vasemmistolaisia idealisteja, joita hän kutsuu termillä&nbsp;<em>les bien-pensants</em>, eli &rdquo;oikein ajattelevat&rdquo;. Erityisen huolissaan Bougrab on naisten asemasta islamilaisessa kulttuurissa, joka Euroopassakin leviää.</p><p>Keskustelussamme sivuttiin islamin ohella muun muassa Suomen ja Ranskan kulttuuripolitiikkaa. Hän ylisti suomalaista kulttuuria ja monia taiteilijoitamme, sekä sitä, kuinka helpoksi ja edulliseksi kulttuurin tavoitettavuus on Suomessa tehty.</p><p>Bougrab on tosiaankin mielenkiintoinen henkilö, joka uhmaa kategorisointia. Hän on myös julkaissut kolme islamia kriittisesti käsittelevää kirjaa, joista yhtäkään ei ole vielä käännetty suomeksi. Kiinnostuneita lukijoita kyllä olisi varmasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tapasin tiistaina entisen ministerin ja professorin, ranskalaisen kulttuurivaikuttaja Jeannette Bougrabin. Hän on Helsingissä toimivan Ranskan kulttuuri-instituutin Institut Francaisen johtaja. Nyt hänen kautensa on päättymässä, ja hän on muuttamassa takaisin Ranskaan.

Bougrab on algerialaiseen muslimiperheeseen syntynyt ranskalainen, joka on kirjoittanut paljon maahanmuutosta ja sen haasteista eurooppalaisille arvoille. Bougrabin syy tulla Suomeenkin liittyy maahanmuuttoon ja islamilaiseen terrorismiin. Hän kyllästyi Charlie Hebdo -iskun jälkeen Ranskan kyvyttömyyteen puuttua maan koraanikouluissa kasvavaan terrorismiongelmaan. Hän sai myös itse uhkauksia ja päätti poistua Ranskasta. Hän valitsi Suomen hyvämaineisen koulujärjestelmämme takia.

Bougrab ei vastusta arabien tai muslimien maahanmuuttoa – onhan hän maahanmuuttajataustainen itsekin – mutta ihmettelee, miksi Eurooppa ei tee mitään, kun öljyllä rikastuneet arabimaat rahoittavat ääri-islamin levittämistä.

Bougrab on oikeistolainen feministi ja yksi merkittävimmistä islamin naispuolisista kriitikoista, joten hän herättää tietysti myös ristiriitoja. Hän pitää Ranskassa tehtyjen maahanmuuton virheiden syypäänä vasemmistolaisia idealisteja, joita hän kutsuu termillä les bien-pensants, eli ”oikein ajattelevat”. Erityisen huolissaan Bougrab on naisten asemasta islamilaisessa kulttuurissa, joka Euroopassakin leviää.

Keskustelussamme sivuttiin islamin ohella muun muassa Suomen ja Ranskan kulttuuripolitiikkaa. Hän ylisti suomalaista kulttuuria ja monia taiteilijoitamme, sekä sitä, kuinka helpoksi ja edulliseksi kulttuurin tavoitettavuus on Suomessa tehty.

Bougrab on tosiaankin mielenkiintoinen henkilö, joka uhmaa kategorisointia. Hän on myös julkaissut kolme islamia kriittisesti käsittelevää kirjaa, joista yhtäkään ei ole vielä käännetty suomeksi. Kiinnostuneita lukijoita kyllä olisi varmasti.

]]>
10 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257555-mielenkiintoinen-islamin-kriitikko#comments Thu, 28 Jun 2018 14:18:51 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257555-mielenkiintoinen-islamin-kriitikko
EU-kiintiöpakolaisten määrän kasvattaminen ei ratkaise siirtolaiskriisiä http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257387-eu-kiintiopakolaisten-maaran-kasvattaminen-ei-ratkaise-siirtolaiskriisia <p>Kokoomuksen sisäministeri Mykkänen teki juhannuksena&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10269925">avauksen</a>, että EU:n kiintiöpakolaisten määrä voitaisiin tulevaisuudessa 10-kertaistaa. Tämä ehdotus ei käy. Se ei toimi käytännössä, eikä edes teoriassa.</p><p>Vaikka uudistus ei automaattisesti merkitsisi Suomen pakolaiskiintiön kymmenkertaistumista, se tulisi kasvattamaan Suomen vuosittain vastaanottamien pakolaisten määrää tuhansilla. Perheenyhdistämiset huomioiden humanitaarisen maahanmuuton määrä nousisi jopa kymmenillä tuhansilla ihmisillä. Kriisivuoden 2015 tasokaan ei olisi kaukana. Humanitaarisen maahanmuuton määrä olisi silloin Suomessa jopa kymmenien prosenttien luokkaa maassa syntyvästä ikäluokasta.</p><p>Tällaiset määrät olisivat yksiselitteisesti kestämättömiä. Julkistaloutemme romahtaisi, palvelumme ajettaisiin alas, yhteiskuntamme (kuten sen nyt tunnemme) hajoaisi. Silti auttaisimme vain mitätöntä prosenttia maailman paisuvasta väestöstä, joka kehitysmaissa jatkaa hallitsematonta kasvuaan.</p><p>Suomen ja monen muun Euroopan maan ratkaisematon ongelma on se, että yritämme sovittaa yhteen kahta yhteen sovittamatonta käytäntöä: avoimia rajoja ja kaikkien nauttimia hyvinvointipalveluja. Tätä periaatetta noudattaen me olemme houkuttelevia nimenomaan kouluttamattomien siirtolaisten sosiaaliselle maahanmuutolle (laajat julkiset palvelut ja taattu toimeentulo), ja taas luotaantyöntäviä koulutettujen osaajien työperäiselle maahanmuutolle (korkeat verot).</p><p>Euroopan on välttämättä otettava siirtolaisuus entistä vahvemmin hallintaan. Tässä keskeisin välitön ratkaisu olisi siirtää koko turvapaikkaprosessi EU:n ulkopuolelle, jolloin ihmissalakuljetus lakkaisi ja järjestelmän väärinkäyttö elintasopakolaisuuteen tulisi huomattavasti vaikeammaksi. Samalla vapautuisi resursseja, jotka voitaisiin käyttää oikeasti hädänalaisten auttamiseen.</p><p>Länsimaiden tulisikin keskittää tarmonsa ja auttamiseensa varatut resurssit ennen kaikkea lähtöalueille ja niiden läheisyyteen, joilla tälläkin hetkellä suurin osa maailman pakolaisista on. Samoin on tuettava sellaisia rakenteita, joilla luodaan kehitysmaihin koulutusta, työpaikkoja ja hillitään väestönkasvua.</p><p>Nähdäkseni Mykkäsen avaus siis vain vahvistaisi nykyisiä järjestelmiä, jotka ovat raskaita ja toimimattomia, ja vastaavasti lykkäisi niitä uudistuksia, jotka väistämättä ovat edessä. Nyt on jo yhdestoista hetki ajatella asioita uudelleen ja käydä toimeen.</p><p>&nbsp;</p> Kokoomuksen sisäministeri Mykkänen teki juhannuksena avauksen, että EU:n kiintiöpakolaisten määrä voitaisiin tulevaisuudessa 10-kertaistaa. Tämä ehdotus ei käy. Se ei toimi käytännössä, eikä edes teoriassa.

Vaikka uudistus ei automaattisesti merkitsisi Suomen pakolaiskiintiön kymmenkertaistumista, se tulisi kasvattamaan Suomen vuosittain vastaanottamien pakolaisten määrää tuhansilla. Perheenyhdistämiset huomioiden humanitaarisen maahanmuuton määrä nousisi jopa kymmenillä tuhansilla ihmisillä. Kriisivuoden 2015 tasokaan ei olisi kaukana. Humanitaarisen maahanmuuton määrä olisi silloin Suomessa jopa kymmenien prosenttien luokkaa maassa syntyvästä ikäluokasta.

Tällaiset määrät olisivat yksiselitteisesti kestämättömiä. Julkistaloutemme romahtaisi, palvelumme ajettaisiin alas, yhteiskuntamme (kuten sen nyt tunnemme) hajoaisi. Silti auttaisimme vain mitätöntä prosenttia maailman paisuvasta väestöstä, joka kehitysmaissa jatkaa hallitsematonta kasvuaan.

Suomen ja monen muun Euroopan maan ratkaisematon ongelma on se, että yritämme sovittaa yhteen kahta yhteen sovittamatonta käytäntöä: avoimia rajoja ja kaikkien nauttimia hyvinvointipalveluja. Tätä periaatetta noudattaen me olemme houkuttelevia nimenomaan kouluttamattomien siirtolaisten sosiaaliselle maahanmuutolle (laajat julkiset palvelut ja taattu toimeentulo), ja taas luotaantyöntäviä koulutettujen osaajien työperäiselle maahanmuutolle (korkeat verot).

Euroopan on välttämättä otettava siirtolaisuus entistä vahvemmin hallintaan. Tässä keskeisin välitön ratkaisu olisi siirtää koko turvapaikkaprosessi EU:n ulkopuolelle, jolloin ihmissalakuljetus lakkaisi ja järjestelmän väärinkäyttö elintasopakolaisuuteen tulisi huomattavasti vaikeammaksi. Samalla vapautuisi resursseja, jotka voitaisiin käyttää oikeasti hädänalaisten auttamiseen.

Länsimaiden tulisikin keskittää tarmonsa ja auttamiseensa varatut resurssit ennen kaikkea lähtöalueille ja niiden läheisyyteen, joilla tälläkin hetkellä suurin osa maailman pakolaisista on. Samoin on tuettava sellaisia rakenteita, joilla luodaan kehitysmaihin koulutusta, työpaikkoja ja hillitään väestönkasvua.

Nähdäkseni Mykkäsen avaus siis vain vahvistaisi nykyisiä järjestelmiä, jotka ovat raskaita ja toimimattomia, ja vastaavasti lykkäisi niitä uudistuksia, jotka väistämättä ovat edessä. Nyt on jo yhdestoista hetki ajatella asioita uudelleen ja käydä toimeen.

 

]]>
10 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257387-eu-kiintiopakolaisten-maaran-kasvattaminen-ei-ratkaise-siirtolaiskriisia#comments Kotimaa Pakolaisuus Siirtolaisuus Turvapaikanhakijat Mon, 25 Jun 2018 09:57:04 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257387-eu-kiintiopakolaisten-maaran-kasvattaminen-ei-ratkaise-siirtolaiskriisia
EU viimeisellä rannalla http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257169-eu-viimeisella-rannalla <p>Suuresti kunnioittamani Harvardin yliopiston historian sekä Harvard Business Schoolin professori&nbsp;<strong>Niall Ferguson</strong>&nbsp;lateli&nbsp;<a href="https://www.thetimes.co.uk/article/the-eu-melting-pot-is-melting-down-hfw3975q8">maanantaina The Times -lehden kolumnissaa</a>n tähän asti realistisimman kuvauksen Euroopan unionia koettelevasta pakolaiskriisistä.&nbsp;Suosittelen lukemaan alkuperäisen kirjoituksen, mutta yksinkertaistaen Fergusonin ajatukset ovat seuraavat:</p><ul><li>Tulevaisuuden historioitsijat tulevat näkemään vuoden 2015 pakolaiskriisin sytykkeenä koko Euroopan unionin hajoamiselle. Brexit tullaan tulevaisuudessa näkemään ainoastaan yhtenä ensimmäisistä oireista kohti kiihtyvää hajoamiskehitystä.</li><li>Perinteisten puolueiden yritys yhdistää hyvinvointivaltio ja avoimet rajat on tuomittu epäonnistumaan. Maahanmuutto vähentää yhteiskuntien solidaarisuutta ja tekee korkeisiin veroihin ja tulonsiirtoihin perustuvista järjestelmistä tulevaisuudessa mahdottomia.</li><li>Eurooppalaiset työmarkkinat eivät ole onnistuneet työllistämään maahanmuuttajia, ja maahantulijoiden määrä, etenkin Afrikasta, tulee väestönkehityksellisistä syistä kasvamaan massiivisesti tulevaisuudessa.</li><li>Siirtolaisuutta Euroopassa ja Yhdysvalloissa ei voi verrata keskenään. Eurooppa ei ole sulatusuuni vaan siirtolaisuus sirpaloittaa ja hajottaa sitä. Fergusonin sanoin kyse on fuusion sijaan fissiosta.</li></ul><p>Tämän kehityskulun päässä on hyvin erilainen Eurooppa, jossa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen asema olisi nykyistä paljon heikompi. Fergusonin ennustus on synkkä ja silti realistinen &ndash; mutta myös vältettävissä.</p><p>Kuten me&nbsp;<a href="http://sampoterho.fi/?p=4025">Siniset toistuvasti olemme ehdottaneet</a>, on luotava järjestelmä, jossa koko turvapaikkaprosessi siirretään EU:n ulkopuolelle. Tämä olisi paras keino torjua turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä. Näin toimimalla vapautuisi myös huomattavasti resursseja todellisten hädänalaisten auttamiseen.</p><p>Mahdotonta, on meille toistuvasti väitetty, mutta järki saattaa silti vihdoin olla voittamassa. Vastikään vuodettujen asiakirjojen mukaan&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10264005">EU:ssa on nyt suunnitteilla tämän suuntainen ratkaisu</a>, jossa turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin esimerkiksi Pohjois-Afrikkaan perustettavissa käsittelykeskuksissa. Tätä ajatusta Suomenkin kannattaa tukea voimakkaasti!</p><p>Maahanmuutto on tällä hetkellä keskeisin eurooppalainen poliittinen teema, suoranainen kohtalonkysymys hallituksille muun muassa Italiassa ja Saksassa. Jos EU-maiden valtapuolueet eivät suostu järkeistämään vanhentunutta maahanmuuttopolitiikkaansa, äänestäjät korvaavat heidät (hyvästä syystä) sellaisilla, jotka suostuvat.</p><p>Euroopassa onkin noussut esiin uudistusmielisiä johtajia, jotka ymmärtävät, mihin maahanmuuttokriisi voi johtaa. Saksan&nbsp;<strong>Horst Seehofer</strong>, Itävallan Liittokansleri&nbsp;<strong>Sebastian Kurz</strong>&nbsp;ja Tanskan pääministeri&nbsp;<strong>Lars Løkke Rasmussen</strong>&nbsp;ovat hyviä esimerkkejä.</p><p>Nyt on korkea aika käydä toimeen. EU on viimeisellä rannalla, jolla unionin tulevaisuus voidaan pelastaa. Tai paremminkin EU:n on vaikutettava viimeisellä rannalla, jolla unioni voidaan pelastaa. Tuo ranta on Pohjois-Afrikassa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suuresti kunnioittamani Harvardin yliopiston historian sekä Harvard Business Schoolin professori Niall Ferguson lateli maanantaina The Times -lehden kolumnissaan tähän asti realistisimman kuvauksen Euroopan unionia koettelevasta pakolaiskriisistä. Suosittelen lukemaan alkuperäisen kirjoituksen, mutta yksinkertaistaen Fergusonin ajatukset ovat seuraavat:

  • Tulevaisuuden historioitsijat tulevat näkemään vuoden 2015 pakolaiskriisin sytykkeenä koko Euroopan unionin hajoamiselle. Brexit tullaan tulevaisuudessa näkemään ainoastaan yhtenä ensimmäisistä oireista kohti kiihtyvää hajoamiskehitystä.
  • Perinteisten puolueiden yritys yhdistää hyvinvointivaltio ja avoimet rajat on tuomittu epäonnistumaan. Maahanmuutto vähentää yhteiskuntien solidaarisuutta ja tekee korkeisiin veroihin ja tulonsiirtoihin perustuvista järjestelmistä tulevaisuudessa mahdottomia.
  • Eurooppalaiset työmarkkinat eivät ole onnistuneet työllistämään maahanmuuttajia, ja maahantulijoiden määrä, etenkin Afrikasta, tulee väestönkehityksellisistä syistä kasvamaan massiivisesti tulevaisuudessa.
  • Siirtolaisuutta Euroopassa ja Yhdysvalloissa ei voi verrata keskenään. Eurooppa ei ole sulatusuuni vaan siirtolaisuus sirpaloittaa ja hajottaa sitä. Fergusonin sanoin kyse on fuusion sijaan fissiosta.

Tämän kehityskulun päässä on hyvin erilainen Eurooppa, jossa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen asema olisi nykyistä paljon heikompi. Fergusonin ennustus on synkkä ja silti realistinen – mutta myös vältettävissä.

Kuten me Siniset toistuvasti olemme ehdottaneet, on luotava järjestelmä, jossa koko turvapaikkaprosessi siirretään EU:n ulkopuolelle. Tämä olisi paras keino torjua turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä. Näin toimimalla vapautuisi myös huomattavasti resursseja todellisten hädänalaisten auttamiseen.

Mahdotonta, on meille toistuvasti väitetty, mutta järki saattaa silti vihdoin olla voittamassa. Vastikään vuodettujen asiakirjojen mukaan EU:ssa on nyt suunnitteilla tämän suuntainen ratkaisu, jossa turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin esimerkiksi Pohjois-Afrikkaan perustettavissa käsittelykeskuksissa. Tätä ajatusta Suomenkin kannattaa tukea voimakkaasti!

Maahanmuutto on tällä hetkellä keskeisin eurooppalainen poliittinen teema, suoranainen kohtalonkysymys hallituksille muun muassa Italiassa ja Saksassa. Jos EU-maiden valtapuolueet eivät suostu järkeistämään vanhentunutta maahanmuuttopolitiikkaansa, äänestäjät korvaavat heidät (hyvästä syystä) sellaisilla, jotka suostuvat.

Euroopassa onkin noussut esiin uudistusmielisiä johtajia, jotka ymmärtävät, mihin maahanmuuttokriisi voi johtaa. Saksan Horst Seehofer, Itävallan Liittokansleri Sebastian Kurz ja Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen ovat hyviä esimerkkejä.

Nyt on korkea aika käydä toimeen. EU on viimeisellä rannalla, jolla unionin tulevaisuus voidaan pelastaa. Tai paremminkin EU:n on vaikutettava viimeisellä rannalla, jolla unioni voidaan pelastaa. Tuo ranta on Pohjois-Afrikassa.

 

]]>
30 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257169-eu-viimeisella-rannalla#comments Tue, 19 Jun 2018 18:34:21 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257169-eu-viimeisella-rannalla
Siniset 1 v http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257118-siniset-1-v <p>Sininen tulevaisuus -yhdistyksen (joka sittemmin eteni puolueeksi) perustamisesta on tänään päivälleen vuosi. Valtava määrä työtä on takana. Lähdimme liikkeelle pelkkänä eduskuntaryhmänä, ilman rahoitusta, ilman kenttäorganisaatiota. Edes nimeä ei ollut valmiina, saatikka minkäänlaista suunnitelmaa. Ne harvat jotka yhä väittävät, että oli olemassa jokin ennakkosuunnitelma, valehtelevat räikeästi.</p><p>Nyt vuotta myöhemmin olemme rakentaneet maan kattavan piiriorganisaatioiden verkon, keränneet puolueen perustamiseksi vaadittavat kannattajakortit, tehneet kymmenittäin poliittisia avauksia ja perusteellista ohjelmatyötä. Meillä on visuaalinen ilme, kotisivut ja jäsenille yhteinen sähköinen keskustelualusta.</p><p>Kaikki tämä on tehty ilman puoluetukea ja samalla täysipainoisesti hallitustyötä jatkaen. Olisi ollut tuhoisaa päästää sosialistit hallitukseen vuosi sitten. Olimme sitoutuneet hallitusohjelman hyviin tavoitteisiin ja halusimme viedä ne maaliin. Siniset varmisti hallitukseen jäämisellään Suomen vuosi sitten vasta orastaneen talousnousun. Vuodessa on saatu noin 50&nbsp;000 uutta työpaikkaa ja paljon muita hyviä uudistuksia, kuten vapaampi alkoholilaki. Talous ja vienti ovat kunnossa, velkaantuminen taittuu. Suomi tulee vuoden päästä jäämään seuraavalle hallitukselle kiistattomasti paremmassa kunnossa kuin itse sen saimme.</p><p>Sininen liike on aatteellinen. Nimenomaan käytännön tulokset yhteisen hyvän edistymisestä ovat meille tärkeitä. Vastustajamme ja median kommentaattorit irvailevat gallupeista ja kertovat viisaina, ettei uudella liikkeellämme ole menestyksen mahdollisuuksia. Kiitos paljon, mutta ensinnäkään puoluepolitiikka ei ole meille ensisijaista, toisekseen kaikki uuden puolueen haasteet olivat kyllä ennakolta tiedossamme.</p><p>Kilpailu vuosisataisten vanhojen puolueiden koneistojen kanssa on uudelle tulokkaalle totta kai kova urakka, etenkin kun aloittaa aivan tyhjästä ja ilman puoluetukea. Jotta menestys on mahdollista, vaaditaan malttia. Kannatuksemme on nyt samaa luokkaa kuin Perussuomalaisilla oli 8 vuoden toiminnan jälkeen vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, joissa itsekin olin ensi kertaa mukana nuorena idealistina.</p><p>Kaikki sanoivat tuolloin, ettei toivoa menestyksestä ole. Uskoin, että oli. Samoin uskon ja tiedän nyt olevan.</p><p>Olemme tehneet valtavan työn puoluettamme rakentaessa. Kiitos siitä kaikille aktiiveillemme ja niille monille kansalaisille, jotka ovat meitä kannustaneet eteenpäin! Kaikkialla länsimaissa on suuri kaipuu politiikan toimintatapojen parantamiseen ja yhteiskunnallisiin uudistuksiin.</p><p>Me Siniset tarjoamme Suomessa rakentavan vaihtoehdon maamme uudistamiseen &ndash; perinteisten arvojen pohjalle. Meitä eivät ohjaa edunvalvontaryhmät. Me emme puoluepolitikoi. Me sanomme suoraan niin kuin asiat ovat.</p><p>Rakennetaan yhdessä Suomesta maailman vaurain ja vapain maa! Se on&nbsp;<a href="https://www.sininentulevaisuus.fi/periaateohjelma/">Sininen aate</a>&nbsp;ja tämän aatteen tiellä jatkamme.&nbsp;<a href="https://www.sininentulevaisuus.fi/liity/">Tervetuloa mukaan</a>&nbsp;jos haluat muutosta &ndash; se on mahdollista kun uskot siihen.</p><p>&nbsp;</p> Sininen tulevaisuus -yhdistyksen (joka sittemmin eteni puolueeksi) perustamisesta on tänään päivälleen vuosi. Valtava määrä työtä on takana. Lähdimme liikkeelle pelkkänä eduskuntaryhmänä, ilman rahoitusta, ilman kenttäorganisaatiota. Edes nimeä ei ollut valmiina, saatikka minkäänlaista suunnitelmaa. Ne harvat jotka yhä väittävät, että oli olemassa jokin ennakkosuunnitelma, valehtelevat räikeästi.

Nyt vuotta myöhemmin olemme rakentaneet maan kattavan piiriorganisaatioiden verkon, keränneet puolueen perustamiseksi vaadittavat kannattajakortit, tehneet kymmenittäin poliittisia avauksia ja perusteellista ohjelmatyötä. Meillä on visuaalinen ilme, kotisivut ja jäsenille yhteinen sähköinen keskustelualusta.

Kaikki tämä on tehty ilman puoluetukea ja samalla täysipainoisesti hallitustyötä jatkaen. Olisi ollut tuhoisaa päästää sosialistit hallitukseen vuosi sitten. Olimme sitoutuneet hallitusohjelman hyviin tavoitteisiin ja halusimme viedä ne maaliin. Siniset varmisti hallitukseen jäämisellään Suomen vuosi sitten vasta orastaneen talousnousun. Vuodessa on saatu noin 50 000 uutta työpaikkaa ja paljon muita hyviä uudistuksia, kuten vapaampi alkoholilaki. Talous ja vienti ovat kunnossa, velkaantuminen taittuu. Suomi tulee vuoden päästä jäämään seuraavalle hallitukselle kiistattomasti paremmassa kunnossa kuin itse sen saimme.

Sininen liike on aatteellinen. Nimenomaan käytännön tulokset yhteisen hyvän edistymisestä ovat meille tärkeitä. Vastustajamme ja median kommentaattorit irvailevat gallupeista ja kertovat viisaina, ettei uudella liikkeellämme ole menestyksen mahdollisuuksia. Kiitos paljon, mutta ensinnäkään puoluepolitiikka ei ole meille ensisijaista, toisekseen kaikki uuden puolueen haasteet olivat kyllä ennakolta tiedossamme.

Kilpailu vuosisataisten vanhojen puolueiden koneistojen kanssa on uudelle tulokkaalle totta kai kova urakka, etenkin kun aloittaa aivan tyhjästä ja ilman puoluetukea. Jotta menestys on mahdollista, vaaditaan malttia. Kannatuksemme on nyt samaa luokkaa kuin Perussuomalaisilla oli 8 vuoden toiminnan jälkeen vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, joissa itsekin olin ensi kertaa mukana nuorena idealistina.

Kaikki sanoivat tuolloin, ettei toivoa menestyksestä ole. Uskoin, että oli. Samoin uskon ja tiedän nyt olevan.

Olemme tehneet valtavan työn puoluettamme rakentaessa. Kiitos siitä kaikille aktiiveillemme ja niille monille kansalaisille, jotka ovat meitä kannustaneet eteenpäin! Kaikkialla länsimaissa on suuri kaipuu politiikan toimintatapojen parantamiseen ja yhteiskunnallisiin uudistuksiin.

Me Siniset tarjoamme Suomessa rakentavan vaihtoehdon maamme uudistamiseen – perinteisten arvojen pohjalle. Meitä eivät ohjaa edunvalvontaryhmät. Me emme puoluepolitikoi. Me sanomme suoraan niin kuin asiat ovat.

Rakennetaan yhdessä Suomesta maailman vaurain ja vapain maa! Se on Sininen aate ja tämän aatteen tiellä jatkamme. Tervetuloa mukaan jos haluat muutosta – se on mahdollista kun uskot siihen.

 

]]>
34 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257118-siniset-1-v#comments Kotimaa Eduskuntapuolueet Sininen tulevaisuus Tue, 19 Jun 2018 05:18:45 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257118-siniset-1-v
Pohjoismainen yhteistyö on myös maahanmuuton osalta järkevää http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256560-pohjoismainen-yhteistyo-on-myos-maahanmuuton-osalta-jarkevaa <p>Pohjoismaat ovat Suomelle keskeinen arvoyhteisö ja viiteryhmä. Viime aikoina eri Pohjoismaista tulleista avauksista olen huomannut, että meillä on nyt mahdollisuus rakentaa kunnianhimoista yhteistyötä pohjoismaisen maahanmuuttopolitiikan osalta.</p><p>Mikään puolue tai maa ei voi yksin kääntää koko Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikan suuntaa, mutta se on mahdollista ennakkoluulottomalla yhteistyöllä. Pohjoismaiden kannat olivat maahanmuuton suhteen pitkään hajallaan, mutta tämä on muuttumassa nopeasti. Viimeksi Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen osoitti visionääristä otetta&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005709139.html">hahmotellessaan EU:lle järkevää ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa</a>, jossa turvapaikanhakijat koottaisiin pakolaisleireille johonkin EU:n ulkopuoliseen Euroopan maahan.</p><p><a href="http://sampoterho.fi/?p=3961">Olen itse jo aikaisemmin esittänyt</a>&nbsp;Sinisten puheenjohtajana, että turvapaikkahakemusten käsittely on siirrettävä EU-alueen ulkopuolelle. Tämä olisi paras keino torjua turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä. Näin toimimalla vapautuisi huomattavasti resursseja todellisten hädänalaisten auttamiseen.</p><p>Lisäksi esimerkiksi Tanskan sosiaalidemokraatit ovat jo&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005554190.html">aikaisemmin ehdottaneet</a>turvapaikkahakemusten käsittelyn siirtämistä EU:n ulkopuolelle. Ruotsin Kokoomus&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9885569">vaati taannoin</a>, ettei turvapaikkaa voisi hakea yksittäisestä EU-maasta, vaan esimerkiksi EU:n rajojen ulkopuolisilla pakolaisleireillä.&nbsp;Myös Ruotsin pääministeri (sosiaalidemokraatti)&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005667463.html">Stefan Löfvenkin on todennut</a>, että Ruotsi on ottanut liikaa turvapaikanhakijoita ja linjaa pitää kiristää. Myös Norjassa maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettu viime vuosina tuntuvasti.</p><p>On huomionarvoista, että järkevän maahanmuuttopolitiikan ajamisesta on Pohjolassa tullut niin oikeiston kuin vasemmiston asia. Jos toimimme maahanmuuttopolitiikassa järkevästi ja yhdessä, niin uskon, ettei maahanmuuton tarvitse olla jatkuvan poliittisen konfliktin aihe, vaan ongelmat tälläkin politiikan alalla ovat ratkaistavissa. Muutos parempaan vaatii kuitenkin rohkeutta uudenlaiseen ajatteluun, yhteistyötä ja käytännön tekoja.</p><p>Siniset tukee voimakkaasti sitä, että pohjoismainen vuoropuhelu ja yhteistyö maahanmuuttopolitiikassa tiivistyvät. Jos emme ole aktiivisia ja ennakkoluulottomia, Suomi saattaa tällä politiikan alalla olla ajautumassa pohjoismaisessa yhteistyössä ulkokehälle. Meidän olisikin otettava rohkeasti oma paikkamme osana pohjoismaista perhettämme ja olla tasavertaisena perheenjäsenenä ajamassa järkevää maahanmuuttopolitiikka koko Eurooppaan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pohjoismaat ovat Suomelle keskeinen arvoyhteisö ja viiteryhmä. Viime aikoina eri Pohjoismaista tulleista avauksista olen huomannut, että meillä on nyt mahdollisuus rakentaa kunnianhimoista yhteistyötä pohjoismaisen maahanmuuttopolitiikan osalta.

Mikään puolue tai maa ei voi yksin kääntää koko Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikan suuntaa, mutta se on mahdollista ennakkoluulottomalla yhteistyöllä. Pohjoismaiden kannat olivat maahanmuuton suhteen pitkään hajallaan, mutta tämä on muuttumassa nopeasti. Viimeksi Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen osoitti visionääristä otetta hahmotellessaan EU:lle järkevää ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa, jossa turvapaikanhakijat koottaisiin pakolaisleireille johonkin EU:n ulkopuoliseen Euroopan maahan.

Olen itse jo aikaisemmin esittänyt Sinisten puheenjohtajana, että turvapaikkahakemusten käsittely on siirrettävä EU-alueen ulkopuolelle. Tämä olisi paras keino torjua turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä. Näin toimimalla vapautuisi huomattavasti resursseja todellisten hädänalaisten auttamiseen.

Lisäksi esimerkiksi Tanskan sosiaalidemokraatit ovat jo aikaisemmin ehdottaneetturvapaikkahakemusten käsittelyn siirtämistä EU:n ulkopuolelle. Ruotsin Kokoomus vaati taannoin, ettei turvapaikkaa voisi hakea yksittäisestä EU-maasta, vaan esimerkiksi EU:n rajojen ulkopuolisilla pakolaisleireillä. Myös Ruotsin pääministeri (sosiaalidemokraatti) Stefan Löfvenkin on todennut, että Ruotsi on ottanut liikaa turvapaikanhakijoita ja linjaa pitää kiristää. Myös Norjassa maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettu viime vuosina tuntuvasti.

On huomionarvoista, että järkevän maahanmuuttopolitiikan ajamisesta on Pohjolassa tullut niin oikeiston kuin vasemmiston asia. Jos toimimme maahanmuuttopolitiikassa järkevästi ja yhdessä, niin uskon, ettei maahanmuuton tarvitse olla jatkuvan poliittisen konfliktin aihe, vaan ongelmat tälläkin politiikan alalla ovat ratkaistavissa. Muutos parempaan vaatii kuitenkin rohkeutta uudenlaiseen ajatteluun, yhteistyötä ja käytännön tekoja.

Siniset tukee voimakkaasti sitä, että pohjoismainen vuoropuhelu ja yhteistyö maahanmuuttopolitiikassa tiivistyvät. Jos emme ole aktiivisia ja ennakkoluulottomia, Suomi saattaa tällä politiikan alalla olla ajautumassa pohjoismaisessa yhteistyössä ulkokehälle. Meidän olisikin otettava rohkeasti oma paikkamme osana pohjoismaista perhettämme ja olla tasavertaisena perheenjäsenenä ajamassa järkevää maahanmuuttopolitiikka koko Eurooppaan.

 

]]>
8 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256560-pohjoismainen-yhteistyo-on-myos-maahanmuuton-osalta-jarkevaa#comments Maahanmuutto Fri, 08 Jun 2018 12:56:55 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256560-pohjoismainen-yhteistyo-on-myos-maahanmuuton-osalta-jarkevaa