Työvoimapula http://mira-veeraauer.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134333/all Tue, 03 Jul 2018 09:19:04 +0300 fi IT-alan työvoimapula on huoltovarmuuskysymys http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257779-it-alan-tyovoimapula-on-huoltovarmuuskysymys <p>Jyväskylän yliopiston&nbsp;<a href="https://www.iltalehti.fi/tyoelama/201801122200658098_tb.shtml">taannoisen selvityksen</a>&nbsp;mukaan IT-alalla olisi tarve jopa 8000 työntekijälle. Pulaa on niin koodareista ja tekoälyosaajista kuin järjestelmäarkkitehdeista ja laadunvarmistajistakin.</p><p>Alan kehittyessä nopeasti myös osaamistarpeet muuttuvat nopeasti. Kymmenen tai viisitoista vuotta vanha osaaminen vanhentuu nopeasti, jos ei jatkuvasti kouluta itseään.</p><p>Pula työntekijöistä vaikeuttaa myös suomalaisyritysten kasvua. Moni startup työntekijöistä kilpaillessaan tarjoaa koodareilleen reilun palkan lisäksi etätyömahdollisuuksia, mahdollisuuksia työskennellä ulkomailla, työpaikkaruokailuja sekä muita etuja. Silti hyviä tekijöitä voi olla vaikea saada ja pitää.</p><p>Työntekijäpula uhkaa vakavimmillaan talouskasvun lisäksi myös yhteiskunnan peruspalveluita. Julkisen sektorin on erityisen vaikea rekrytoida asiantuntijoita ja järjestelmien kehitys ei siksi ole riittävän nopeaa. Kun kilpailu parhaista asiantuntijoista on maailmanlaajuista, ei Suomen julkinen sektori valitettavasti aina ole houkuttelevimpien työnantajien joukossa.</p><p>Asia on vakava, muun muassa koska tietojärjestelmillä on merkittävä rooli myös sote-uudistuksen toteuttamisessa. Säästöjä on vaikea saada, jos toteuttajia ei löydetä. Pahimmassa tapauksessa vanhentuneet tai heikosti ylläpidetyt tietojärjestelmät voivat vaarantaa jopa sähkönjakelun tai liikenteen kaltaisia kriittisiä yhteiskunnan osia.</p><p>Työmarkkinoilla pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Koska näihin julkisalan työpaikkoihin ei välttämättä kohdistu suurta kysyntää, pitää varmistaa, että tarjontaa on riittävästi ja että osaajia riittää myös näihin tarpeisiin.</p><p>Maahanmuuttajien tarveharkinta on poistettu IT-alalla, mutta mitä kauempaa uusi työntekijä tulee, sitä pidempään myös perehdyttämiseen ja koulutukseen menee. Helpointa ja sujuvinta rekrytointi yleensä siksi olisi suomalaisten tai edes eurooppalaisten parista.</p><p>IT-alan koulutuspaikkoja on siksi lisättävä reilusti ja usealla eri tasolla. Ohjelmistoyrittäjät ry:n mukaan yliopistoista valmistuneiden IT-osaajien määrä pitäisi kaksinkertaistaa. Lisäksi muuntokoulutuksen keinoin pitäisi uudelleenkouluttaa alalla jo työskenteleviä, joiden osaaminen on syystä tai toisesta päivityksen tarpeessa.</p><p>Alan yliopisto-opiskelijoiden lisäksi tarvitsemme parempaa ymmärrystä tietotekniikasta kaikille suomalaisille. Reaktorin tekoälyverkkokurssi, jolla on tarkoitus kouluttaa prosentti suomalaisista tekoälyn perusteisiin, on erinomainen esimerkki muista uudenlaisista oppimisen muodoista, joita Suomi tarvitsee.</p><p>Julkisten palveluiden ja infran toimivuuden takaavien osaajien määrä on huoltovarmuuskysymys. Siksi Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa olla kouluttamatta lisää alan asiantuntijoita.</p><p>&nbsp;</p> Jyväskylän yliopiston taannoisen selvityksen mukaan IT-alalla olisi tarve jopa 8000 työntekijälle. Pulaa on niin koodareista ja tekoälyosaajista kuin järjestelmäarkkitehdeista ja laadunvarmistajistakin.

Alan kehittyessä nopeasti myös osaamistarpeet muuttuvat nopeasti. Kymmenen tai viisitoista vuotta vanha osaaminen vanhentuu nopeasti, jos ei jatkuvasti kouluta itseään.

Pula työntekijöistä vaikeuttaa myös suomalaisyritysten kasvua. Moni startup työntekijöistä kilpaillessaan tarjoaa koodareilleen reilun palkan lisäksi etätyömahdollisuuksia, mahdollisuuksia työskennellä ulkomailla, työpaikkaruokailuja sekä muita etuja. Silti hyviä tekijöitä voi olla vaikea saada ja pitää.

Työntekijäpula uhkaa vakavimmillaan talouskasvun lisäksi myös yhteiskunnan peruspalveluita. Julkisen sektorin on erityisen vaikea rekrytoida asiantuntijoita ja järjestelmien kehitys ei siksi ole riittävän nopeaa. Kun kilpailu parhaista asiantuntijoista on maailmanlaajuista, ei Suomen julkinen sektori valitettavasti aina ole houkuttelevimpien työnantajien joukossa.

Asia on vakava, muun muassa koska tietojärjestelmillä on merkittävä rooli myös sote-uudistuksen toteuttamisessa. Säästöjä on vaikea saada, jos toteuttajia ei löydetä. Pahimmassa tapauksessa vanhentuneet tai heikosti ylläpidetyt tietojärjestelmät voivat vaarantaa jopa sähkönjakelun tai liikenteen kaltaisia kriittisiä yhteiskunnan osia.

Työmarkkinoilla pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Koska näihin julkisalan työpaikkoihin ei välttämättä kohdistu suurta kysyntää, pitää varmistaa, että tarjontaa on riittävästi ja että osaajia riittää myös näihin tarpeisiin.

Maahanmuuttajien tarveharkinta on poistettu IT-alalla, mutta mitä kauempaa uusi työntekijä tulee, sitä pidempään myös perehdyttämiseen ja koulutukseen menee. Helpointa ja sujuvinta rekrytointi yleensä siksi olisi suomalaisten tai edes eurooppalaisten parista.

IT-alan koulutuspaikkoja on siksi lisättävä reilusti ja usealla eri tasolla. Ohjelmistoyrittäjät ry:n mukaan yliopistoista valmistuneiden IT-osaajien määrä pitäisi kaksinkertaistaa. Lisäksi muuntokoulutuksen keinoin pitäisi uudelleenkouluttaa alalla jo työskenteleviä, joiden osaaminen on syystä tai toisesta päivityksen tarpeessa.

Alan yliopisto-opiskelijoiden lisäksi tarvitsemme parempaa ymmärrystä tietotekniikasta kaikille suomalaisille. Reaktorin tekoälyverkkokurssi, jolla on tarkoitus kouluttaa prosentti suomalaisista tekoälyn perusteisiin, on erinomainen esimerkki muista uudenlaisista oppimisen muodoista, joita Suomi tarvitsee.

Julkisten palveluiden ja infran toimivuuden takaavien osaajien määrä on huoltovarmuuskysymys. Siksi Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa olla kouluttamatta lisää alan asiantuntijoita.

 

]]>
25 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257779-it-alan-tyovoimapula-on-huoltovarmuuskysymys#comments Kotimaa Työvoimapula Tue, 03 Jul 2018 06:19:04 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257779-it-alan-tyovoimapula-on-huoltovarmuuskysymys
Kauppalehti, työvoimapula ja maahanmuutto http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255561-kauppalehti-tyovoimapula-ja-maahanmuutto <p><strong>Se tapahtui taas. Yksi Kauppalehden virkaa tekevä kapitalisti <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tyovoimapula-ei-hellita-ilman-maahanmuuttoa/gfaDQk8n?ref=facebook:d8b3">julisti </a>aatetta: &quot;pidemmällä aikavälillä [työvoimapula] ei ratkea ilman työperäisen maahanmuuton huomattavaa lisäämistä&quot;.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Moni asia meni pieleen.</p><p>&nbsp;</p><p>1. Numeroja vailla on, mikä on tulevaisuuden nettotilanne. Eli paljonko työvoima vähenee <strong>ja </strong>paljonko työ vähenee. Joitain karkeita arveluja työn merkittävästä vähenemisestä on esitetty digitalisaation ja robotisaation takia mutta tosiasiassa emme tiedä. Joka tapauksessa Kauppalehden Janne Pöysti ohitti julistuksessaan työn vähenemisen vaikutuksen työvoiman tarpeeseen. Se on pelottava esimerkki ajattelusta, mikä wannabekapitalistien piirissä vallitsee. Pinnallisuus riittää monelle, jos toistaa oikeita saarnoja.</p><p>&nbsp;</p><p>2. On myös huomattava, että työvoimapulaa on aina ollut. Se ei siis itsessään riitä perusteluksi. Ei varsinkaan, kun pulaan vaikuttaa monia tekijöitä.</p><p>&nbsp;</p><p>3. Toimittajan kokoomus-EK-lainen ratkaisu on jo kokeiltu: Ruotsissa tarveharkinnan poisto ei poistanut työvoimapulaa vaan lisäsi halpaa työvoimaa siellä, missä sitä jo oli. Se on varmasti tiedossa niin EK:ssa, Kokoomuksessa kuin Kauppalehdessäkin.</p><p>&nbsp;</p><p>4. Toimittaja myöskin tietää, ettei meillä pääasiassa edes ole tarveharkintaa siellä missä tarve on suuri.</p><p>&nbsp;</p><p>5. Katso laatikkoon, älä vaihda sitä. Pöystin perustelu tarveharkinnan poistolle kertoo paljon: &quot;Jopa puolen vuoden epävarmat lupaprosessit ovat aivan liian jäykkiä työvoimaa heti tarvitseville yrityksille.&quot;</p><p>Aivan vasta kirjoitin tästä. Joillekuille maailma on yksinkertainen: jos jokin ei toimi, vaihdetaan se toiseen. &quot;Jos autossa on vika, vaihda se uuteen&quot; tai &quot;jos tarveharkinnan lupaprosessi on hidas, lopeta koko prosessi&quot;. Näinhän maailmaa ei johdeta. Viisas katsoo ensin olemassa olevaa ja koettaa korjata sitä, eikä heti vaihda uuteen. Lupaprosessin saa takuuvarmasti nopeaksi, mitä se osaa jo nytkin tapauksesta riippuen olla.</p><p>&nbsp;</p><p>6. Jutussaan Kauppalehden uutispäällikkö antaa ainakin allekirjoittaneelle lopuksi vaikutelman, että työvoimapulan ratkaisu on työikäisissä pakolaisissa. Hän ei voi olla tietämättä, etteivät he saa töitä. Silti hän näyttää pitävän heitä ratkaisuna. Hänen täytyy tietää, että yritysten rasismi ei ole keskeinen syy heikkoon työllistymiseen. Tärkeitä syitä ovat puutteet kielitaidossa ja monissa peruskoulutaidoissa. Koska palkkaaminen on iso päätös, se tehdään usein varovaisesti. Niinpä jo valmiiksi heikot valmiudet suurtyöttömyyden vaivaamassa maassa pitävät osan maahanmuuttajista sivussa.</p><p>&nbsp;</p><p>7. Koska olemme insinöörialoilla halpatyövoiman maa sekä lisäksi kylmä, tänne ei maailman lämpimistä maista huippuosaajat tungeksi koskaan. Unohtakaa se. Historia on osoittanut keitä tänne lähinnä tulee: venäläisiä ja virolaisia perusduuneihin. Toki, jos Suomi päättää alkaa panostaa kehittämiseen, voisimme menestyä turvallisena startup-ystävällisenä versiona Piilaaksosta.</p><p>&nbsp;</p><p>8. Toivoisi työvoimapulalla varoittelijoiden hakevan uskottavuutta katsomalla historiaan. Laajalla työvoimapulalla on näet varoiteltu vuosikymmeniä, eikä se oikeastaan ole koskaan tullut. Varoittelijoille on jo käynyt, kuten satujen varoittelijalle susista.</p><p>Osasyy on poliittisissa virheissä, joita Suomessa tuotetaan tuon tuosta. Mennyt ei ole tae tulevasta, mutta hyvä ennustaja. Olettakaamme siis, että jatkossakin yritysten edellytyksiä tuhotaan politiikan keinoin.</p><p>&nbsp;</p><p>9. Osa työvoimapulasta on itseaiheutettua, kun on laiminlyöty työttömyysjärjestelmien kehittäminen, mikä itsessään on ison haloon aihe.</p><p>&nbsp;</p><p>Tarveharkinnan poisto ei siis tuki Helsinki-Vantaan tuloterminaalia huippukoodareilla vaan enintään Vaalimaan raja-aseman halvoilla siivoojilla. Heidän perässään nousee kyllä aurinko Suomen taivaalle mutta ei sillä talouden haasteita ratkota. Heitä varten on toki moottoritie rajalta, joten venäläisen halvan työntekijän on helpompi tulla työn luo kuin monen suomalaisen. Kehittämisestä säästetään, mutta kun EU sanoo, että tehkää moottoritie korpeen, Suomi tekee. Kun pitäisi rakentaa toimivat palvelut suurelle määrälle työttömiä, ei tehdä. Arvopohja, vai miten se meni?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Se tapahtui taas. Yksi Kauppalehden virkaa tekevä kapitalisti julisti aatetta: "pidemmällä aikavälillä [työvoimapula] ei ratkea ilman työperäisen maahanmuuton huomattavaa lisäämistä".

 

Moni asia meni pieleen.

 

1. Numeroja vailla on, mikä on tulevaisuuden nettotilanne. Eli paljonko työvoima vähenee ja paljonko työ vähenee. Joitain karkeita arveluja työn merkittävästä vähenemisestä on esitetty digitalisaation ja robotisaation takia mutta tosiasiassa emme tiedä. Joka tapauksessa Kauppalehden Janne Pöysti ohitti julistuksessaan työn vähenemisen vaikutuksen työvoiman tarpeeseen. Se on pelottava esimerkki ajattelusta, mikä wannabekapitalistien piirissä vallitsee. Pinnallisuus riittää monelle, jos toistaa oikeita saarnoja.

 

2. On myös huomattava, että työvoimapulaa on aina ollut. Se ei siis itsessään riitä perusteluksi. Ei varsinkaan, kun pulaan vaikuttaa monia tekijöitä.

 

3. Toimittajan kokoomus-EK-lainen ratkaisu on jo kokeiltu: Ruotsissa tarveharkinnan poisto ei poistanut työvoimapulaa vaan lisäsi halpaa työvoimaa siellä, missä sitä jo oli. Se on varmasti tiedossa niin EK:ssa, Kokoomuksessa kuin Kauppalehdessäkin.

 

4. Toimittaja myöskin tietää, ettei meillä pääasiassa edes ole tarveharkintaa siellä missä tarve on suuri.

 

5. Katso laatikkoon, älä vaihda sitä. Pöystin perustelu tarveharkinnan poistolle kertoo paljon: "Jopa puolen vuoden epävarmat lupaprosessit ovat aivan liian jäykkiä työvoimaa heti tarvitseville yrityksille."

Aivan vasta kirjoitin tästä. Joillekuille maailma on yksinkertainen: jos jokin ei toimi, vaihdetaan se toiseen. "Jos autossa on vika, vaihda se uuteen" tai "jos tarveharkinnan lupaprosessi on hidas, lopeta koko prosessi". Näinhän maailmaa ei johdeta. Viisas katsoo ensin olemassa olevaa ja koettaa korjata sitä, eikä heti vaihda uuteen. Lupaprosessin saa takuuvarmasti nopeaksi, mitä se osaa jo nytkin tapauksesta riippuen olla.

 

6. Jutussaan Kauppalehden uutispäällikkö antaa ainakin allekirjoittaneelle lopuksi vaikutelman, että työvoimapulan ratkaisu on työikäisissä pakolaisissa. Hän ei voi olla tietämättä, etteivät he saa töitä. Silti hän näyttää pitävän heitä ratkaisuna. Hänen täytyy tietää, että yritysten rasismi ei ole keskeinen syy heikkoon työllistymiseen. Tärkeitä syitä ovat puutteet kielitaidossa ja monissa peruskoulutaidoissa. Koska palkkaaminen on iso päätös, se tehdään usein varovaisesti. Niinpä jo valmiiksi heikot valmiudet suurtyöttömyyden vaivaamassa maassa pitävät osan maahanmuuttajista sivussa.

 

7. Koska olemme insinöörialoilla halpatyövoiman maa sekä lisäksi kylmä, tänne ei maailman lämpimistä maista huippuosaajat tungeksi koskaan. Unohtakaa se. Historia on osoittanut keitä tänne lähinnä tulee: venäläisiä ja virolaisia perusduuneihin. Toki, jos Suomi päättää alkaa panostaa kehittämiseen, voisimme menestyä turvallisena startup-ystävällisenä versiona Piilaaksosta.

 

8. Toivoisi työvoimapulalla varoittelijoiden hakevan uskottavuutta katsomalla historiaan. Laajalla työvoimapulalla on näet varoiteltu vuosikymmeniä, eikä se oikeastaan ole koskaan tullut. Varoittelijoille on jo käynyt, kuten satujen varoittelijalle susista.

Osasyy on poliittisissa virheissä, joita Suomessa tuotetaan tuon tuosta. Mennyt ei ole tae tulevasta, mutta hyvä ennustaja. Olettakaamme siis, että jatkossakin yritysten edellytyksiä tuhotaan politiikan keinoin.

 

9. Osa työvoimapulasta on itseaiheutettua, kun on laiminlyöty työttömyysjärjestelmien kehittäminen, mikä itsessään on ison haloon aihe.

 

Tarveharkinnan poisto ei siis tuki Helsinki-Vantaan tuloterminaalia huippukoodareilla vaan enintään Vaalimaan raja-aseman halvoilla siivoojilla. Heidän perässään nousee kyllä aurinko Suomen taivaalle mutta ei sillä talouden haasteita ratkota. Heitä varten on toki moottoritie rajalta, joten venäläisen halvan työntekijän on helpompi tulla työn luo kuin monen suomalaisen. Kehittämisestä säästetään, mutta kun EU sanoo, että tehkää moottoritie korpeen, Suomi tekee. Kun pitäisi rakentaa toimivat palvelut suurelle määrälle työttömiä, ei tehdä. Arvopohja, vai miten se meni?

]]>
23 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255561-kauppalehti-tyovoimapula-ja-maahanmuutto#comments Maahanmuutto Työperäinen maahanmuutto Työvoimapula Sun, 20 May 2018 06:39:00 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255561-kauppalehti-tyovoimapula-ja-maahanmuutto
Ratkaisu työvoimapulaan - ei kun työttömyyteen http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255418-ratkaisu-tyovoimapulaan-ei-kun-tyottomyyteen <p>Ulkomaalaiset pääsevät jatkossa Suomeen töihin helpommin. Työvoimapula meitä uhkaa, ja siinä on on syy.</p><p>Otetaan siis tekijöitä ulkomailta koska Suomesta niitä ei löydy, hyvä!</p><p>Väitteeni: kyllä Suomesta tekijöitä löytyy jos heille tarjotaan samat edut kuin ulkomaalaisille. Siksi olen &quot;rasisti&quot;.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ulkomaalaiset pääsevät jatkossa Suomeen töihin helpommin. Työvoimapula meitä uhkaa, ja siinä on on syy.

Otetaan siis tekijöitä ulkomailta koska Suomesta niitä ei löydy, hyvä!

Väitteeni: kyllä Suomesta tekijöitä löytyy jos heille tarjotaan samat edut kuin ulkomaalaisille. Siksi olen "rasisti".

]]>
17 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255418-ratkaisu-tyovoimapulaan-ei-kun-tyottomyyteen#comments Työ Työttömyys Työvoimapula Thu, 17 May 2018 04:11:36 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255418-ratkaisu-tyovoimapulaan-ei-kun-tyottomyyteen
EVA ja Ahopelto haluavat tuoda 10 000 koodaria Suomeen http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253538-eva-ja-ahopelto-haluavat-tuoda-10-000-koodaria-suomeen <p><a href="http://www.eva.fi/blog/2018/04/06/paaomasijoittaja-timo-ahopelto-koodarivaje-uhkaa-kuihduttaa-suomen-halpatuotantomaaksi-nain-palaamme-huipulle/">Evan analyysissään</a> pääomasijoittaja ja teknologiayrittäjä Timo Ahopelto ehdottaa, että Suomeen pitäisi houkutella ja tuoda 10 000 ulkomaista koodaria Suomeen sekä houkutella verohelpotuksilla kansainvälisten jättien tuotekehityskeskuksia. Analyysissään hän nojaa erityisesti Israelin sekä Uuden-Seelannin toimenpiteisiin ja tilanteeseen. Molemmat maat ovat varsin erikoisia ja osa löydetyistä yhtymäkohdista tuntuu aika kaukaa haetuilta.</p><p>Itse olen tehnyt urani pääosin tuotekehityksessä sekä asiantuntijana että tiimin vetäjänä ja olen ollut huolissani tutkimuksen ja tuotekehityksen vähenemisestä Suomessa. Valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&amp;K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustetaan edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus).&nbsp; Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&amp;K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.</p><p>Konkreettiset ideat ja ajatukset ovat tervetulleita ja suunta olisi käännettävä, mutta en ole aivan vakuuttunut Ahopellon keinoista ja johtopäätöksistä. Etenkin mikäli katsomme maassa tehtyä politiikkaa ja suuntausta TEKES- ja koulutusleikkauksineen on vaikea nähdä kuinka näillä esitetyille keinoilla asia nopealla aikataululla ratkaistaisiin. Myöskin elinkeinoelämä on itse vähentänyt panostuksia koko 2010-luvun, mikä ei tee Suomesta kovin houkuttelevaa kohdetta. Tässä kohden yritysten on katsottava peiliin sivuuttaessaan kvartaalitalouden huumassa pitkän aikavälin kehityksen.</p><p><strong>Uuden-Seelannin ja Israelin esimerkit</strong></p><p>Uusi-Seelanti toteutti kampanjan, josta Ahopelto kertoo:</p><p><em>&quot;Uusi-Seelanti lupasi ennakkoluulottomasti hakemusten perusteella lennättää maahan omalla kustannuksellaan 100 koodaria ja tutustuttaa heidät Uuteen-Seelantiin ja tarjota matkan päätteeksi työpaikkaa.&quot;</em></p><p>Hakemuksia tuli peräti 48 000 ja verkkosivut jopa kaatuivat. Uusi-Seelanti on kuitenkin yksi monen unelmalomakohteista, jolla lienee suuri vaikutus houkuttelevuuteen enkä oikein usko, että Suomi moiseen pystyy luonnostaan ja muista hienouksistaan huolimatta.</p><p>Israel on taas todellinen teknologian edelläkävijämaa ja taloudeltaan aivan toisessa mittaluokassa kuin Suomi. Monista syistä Israel on noussut asemaansa, esimerkiksi aseteollisuudella on ollut suuri vaikutus teknologiakehitykseen sekä myös maan saamalla mittavalla tuella mm Yhdysvalloista. Lisäksi sääntelyn suhteen ko maa on melko lailla riippumaton eikä joudu esimerkiksi seuraamaan EU:n sääntöjä.</p><p><strong>Teknologiajättien tuotekehityskeskusten houkuttelu Suomeen</strong></p><p>Valitettavasti Suomi on melkoisella takamatkalla alustatalouden ja verkkokaupan suhteen, missä suurimmat yritykset kuten Google, Facebook ja Amazon toimivat. Itse uskon että ensisijaisesti teknologiajätit perustavat tuotekehityskeskuksiaan niihin maihin, missä on olemassa merkittävää osaamista tarvittavilta teknologia-alueilta ja pyrkivät sitten houkuttelemaan osaajia itselleen merkittävillä resursseillaan. Ajatus siitä, että pelkästään verohelpotuksilla ilman merkittäviä omia vahvuuksia saataisiin houkuteltua näitä Suomeen vaikuttaa melko huteralta ajatukselta. Se että olisimme niin houkutteleva maa, että tänne tuotaisiin merkittävä määrä osaajia ulkoa tällaisiin kehityskeskuksiin vaikuttaa mielestäni epärealistiselta.</p><p>Viime aikoina on ollut myös puhetta siitä, kuinka hallituksen strategiana on tehdä Suomesta tekoälyn johtava hyödyntäjämaa. Itse pidän tätä epärealistisena strategiana, sillä ilman omia merkittäviä panostuksia teknologian kehittämiseen sekä olematta mukana merkittävillä panostuksilla alueen tutkimuksessa ollaan jatkuvasti perässä. Moni yritys on yrittänyt tällaista strategiaa epäonnistuen pahasti.</p><p><strong>Suuntaa muutettava palveluliiketoimintaa edistäväksi</strong></p><p>Mielestäni meidän on löydettävä omia erikoisalueitamme ja lähestyttävä 2020-lukua niiden kautta. Perinteisen teollisuuden tukemista on vähennettävä ja siirrettävä painopistettä uuteen. Palveluliiketoiminnan osuus on ollut viennistämme jatkuvassa kasvussa ja pelastanut meidät Nokian romahduksen jälkeen. VATT:n tutkimuksen mukaan se vastasi viime vuonna 36 prosentista viennin kokonaisarvonlisäystä. Lisäksi palveluviennin osalta ns kotimainen arvonlisäys on huomattavasti tavaravientiä suurempi - esimerkiksi tavaraviennin uuden ykkösen dieselin kotimainen arvonlisäys on vain 17%.</p><p><a href="https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/nyt-on-masentava-ennuste-suomesta-tulossa-ohjelmistoalan-halpatuotantomaa-10-000-koodaria-palkattava-ulkomailta-6719049">Ahopellon päättelyssä</a> on mielenkiintoinen ristiriita, sillä hän ennustaa nykymenolla Suomesta tulevan ohjelmistoalan halpatuotantomaa. Eiköhän halpatuotanto tapahdu mm Intian kaltaisissa maissa eikä maassa, jossa on ohjelmoijista hänen kertomansa mukaan pulaa?</p><p>Toisaalta puhutaan koodaripulasta, mutta jostain syystä se ei näy esimerkiksi laajemmin alan palkkakehityksessä. On kyllä uutisoitu kuinka huippuosaaja voi saada 15 000 euroa, mutta kovin harvassa ovat tällaiset palkat Suomessa kokemukseni mukaan. Jos pula olisi merkittävä pullonkaula, niin sen pitäisi näkyä myös yleisessä palkkakehityksessä mikäli markkinat toimivat kuten pitäisi.</p><p>Hieman mietityttää onko tässä EVA:n ja Ahopellon tavoitteena tuoda ulkomailta halvempia koodareita vai aidosti huippuosaamista. Viime aikoina työvoimapulalla tunnutaan eri alueilla tekevän vahvasti omia etuja avajaa lobbausta halvemman ulkomaisen työvoiman saamiseksi helpommin käyttöön. Esimerkiksi Lapin matkailubuumista huolimatta palkkatasot eivät siellä nouse vaan käytetään yhä enenevässä määrin ulkomaista vuokratyövoimaa.</p><p>Lamavuosina erityisesti 2010-luvun alussa laitettiin todella paljon koodareita kortistoon yt-neuvotteluilla ja valitettavan usein ne kohdistuivat vanhempiin osaajiin, joiden osaamisen kehittymistä ei tuettu esimerkiksi koulutuksilla. Nyt olisi mm panostettava muuntokoulutukseen erilaisten ohjelmointikielien ja menetelmien osalta. Vanhempikin insinööri oppii kyllä uusia temppuja, kun siihen annetaan mahdollisuus. Myös yhteiskunnan tulisi tukea yli viisikymppisten palkkaamista, kun tällä hetkellä se saattaa jopa tuoda lisäkustannuksia.</p><p>Suomen on pienenä maana tehtävä nyt vaikeita valintoja ja mietittävä miten resurssit kohdennetaan parhaiten tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta.</p> Evan analyysissään pääomasijoittaja ja teknologiayrittäjä Timo Ahopelto ehdottaa, että Suomeen pitäisi houkutella ja tuoda 10 000 ulkomaista koodaria Suomeen sekä houkutella verohelpotuksilla kansainvälisten jättien tuotekehityskeskuksia. Analyysissään hän nojaa erityisesti Israelin sekä Uuden-Seelannin toimenpiteisiin ja tilanteeseen. Molemmat maat ovat varsin erikoisia ja osa löydetyistä yhtymäkohdista tuntuu aika kaukaa haetuilta.

Itse olen tehnyt urani pääosin tuotekehityksessä sekä asiantuntijana että tiimin vetäjänä ja olen ollut huolissani tutkimuksen ja tuotekehityksen vähenemisestä Suomessa. Valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustetaan edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus).  Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.

Konkreettiset ideat ja ajatukset ovat tervetulleita ja suunta olisi käännettävä, mutta en ole aivan vakuuttunut Ahopellon keinoista ja johtopäätöksistä. Etenkin mikäli katsomme maassa tehtyä politiikkaa ja suuntausta TEKES- ja koulutusleikkauksineen on vaikea nähdä kuinka näillä esitetyille keinoilla asia nopealla aikataululla ratkaistaisiin. Myöskin elinkeinoelämä on itse vähentänyt panostuksia koko 2010-luvun, mikä ei tee Suomesta kovin houkuttelevaa kohdetta. Tässä kohden yritysten on katsottava peiliin sivuuttaessaan kvartaalitalouden huumassa pitkän aikavälin kehityksen.

Uuden-Seelannin ja Israelin esimerkit

Uusi-Seelanti toteutti kampanjan, josta Ahopelto kertoo:

"Uusi-Seelanti lupasi ennakkoluulottomasti hakemusten perusteella lennättää maahan omalla kustannuksellaan 100 koodaria ja tutustuttaa heidät Uuteen-Seelantiin ja tarjota matkan päätteeksi työpaikkaa."

Hakemuksia tuli peräti 48 000 ja verkkosivut jopa kaatuivat. Uusi-Seelanti on kuitenkin yksi monen unelmalomakohteista, jolla lienee suuri vaikutus houkuttelevuuteen enkä oikein usko, että Suomi moiseen pystyy luonnostaan ja muista hienouksistaan huolimatta.

Israel on taas todellinen teknologian edelläkävijämaa ja taloudeltaan aivan toisessa mittaluokassa kuin Suomi. Monista syistä Israel on noussut asemaansa, esimerkiksi aseteollisuudella on ollut suuri vaikutus teknologiakehitykseen sekä myös maan saamalla mittavalla tuella mm Yhdysvalloista. Lisäksi sääntelyn suhteen ko maa on melko lailla riippumaton eikä joudu esimerkiksi seuraamaan EU:n sääntöjä.

Teknologiajättien tuotekehityskeskusten houkuttelu Suomeen

Valitettavasti Suomi on melkoisella takamatkalla alustatalouden ja verkkokaupan suhteen, missä suurimmat yritykset kuten Google, Facebook ja Amazon toimivat. Itse uskon että ensisijaisesti teknologiajätit perustavat tuotekehityskeskuksiaan niihin maihin, missä on olemassa merkittävää osaamista tarvittavilta teknologia-alueilta ja pyrkivät sitten houkuttelemaan osaajia itselleen merkittävillä resursseillaan. Ajatus siitä, että pelkästään verohelpotuksilla ilman merkittäviä omia vahvuuksia saataisiin houkuteltua näitä Suomeen vaikuttaa melko huteralta ajatukselta. Se että olisimme niin houkutteleva maa, että tänne tuotaisiin merkittävä määrä osaajia ulkoa tällaisiin kehityskeskuksiin vaikuttaa mielestäni epärealistiselta.

Viime aikoina on ollut myös puhetta siitä, kuinka hallituksen strategiana on tehdä Suomesta tekoälyn johtava hyödyntäjämaa. Itse pidän tätä epärealistisena strategiana, sillä ilman omia merkittäviä panostuksia teknologian kehittämiseen sekä olematta mukana merkittävillä panostuksilla alueen tutkimuksessa ollaan jatkuvasti perässä. Moni yritys on yrittänyt tällaista strategiaa epäonnistuen pahasti.

Suuntaa muutettava palveluliiketoimintaa edistäväksi

Mielestäni meidän on löydettävä omia erikoisalueitamme ja lähestyttävä 2020-lukua niiden kautta. Perinteisen teollisuuden tukemista on vähennettävä ja siirrettävä painopistettä uuteen. Palveluliiketoiminnan osuus on ollut viennistämme jatkuvassa kasvussa ja pelastanut meidät Nokian romahduksen jälkeen. VATT:n tutkimuksen mukaan se vastasi viime vuonna 36 prosentista viennin kokonaisarvonlisäystä. Lisäksi palveluviennin osalta ns kotimainen arvonlisäys on huomattavasti tavaravientiä suurempi - esimerkiksi tavaraviennin uuden ykkösen dieselin kotimainen arvonlisäys on vain 17%.

Ahopellon päättelyssä on mielenkiintoinen ristiriita, sillä hän ennustaa nykymenolla Suomesta tulevan ohjelmistoalan halpatuotantomaa. Eiköhän halpatuotanto tapahdu mm Intian kaltaisissa maissa eikä maassa, jossa on ohjelmoijista hänen kertomansa mukaan pulaa?

Toisaalta puhutaan koodaripulasta, mutta jostain syystä se ei näy esimerkiksi laajemmin alan palkkakehityksessä. On kyllä uutisoitu kuinka huippuosaaja voi saada 15 000 euroa, mutta kovin harvassa ovat tällaiset palkat Suomessa kokemukseni mukaan. Jos pula olisi merkittävä pullonkaula, niin sen pitäisi näkyä myös yleisessä palkkakehityksessä mikäli markkinat toimivat kuten pitäisi.

Hieman mietityttää onko tässä EVA:n ja Ahopellon tavoitteena tuoda ulkomailta halvempia koodareita vai aidosti huippuosaamista. Viime aikoina työvoimapulalla tunnutaan eri alueilla tekevän vahvasti omia etuja avajaa lobbausta halvemman ulkomaisen työvoiman saamiseksi helpommin käyttöön. Esimerkiksi Lapin matkailubuumista huolimatta palkkatasot eivät siellä nouse vaan käytetään yhä enenevässä määrin ulkomaista vuokratyövoimaa.

Lamavuosina erityisesti 2010-luvun alussa laitettiin todella paljon koodareita kortistoon yt-neuvotteluilla ja valitettavan usein ne kohdistuivat vanhempiin osaajiin, joiden osaamisen kehittymistä ei tuettu esimerkiksi koulutuksilla. Nyt olisi mm panostettava muuntokoulutukseen erilaisten ohjelmointikielien ja menetelmien osalta. Vanhempikin insinööri oppii kyllä uusia temppuja, kun siihen annetaan mahdollisuus. Myös yhteiskunnan tulisi tukea yli viisikymppisten palkkaamista, kun tällä hetkellä se saattaa jopa tuoda lisäkustannuksia.

Suomen on pienenä maana tehtävä nyt vaikeita valintoja ja mietittävä miten resurssit kohdennetaan parhaiten tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta.

]]>
25 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253538-eva-ja-ahopelto-haluavat-tuoda-10-000-koodaria-suomeen#comments Kotimaa Alustatalous Globaali kilpailu Tuotekehitys Työvoimapula Yritystuet Mon, 09 Apr 2018 08:01:39 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253538-eva-ja-ahopelto-haluavat-tuoda-10-000-koodaria-suomeen
"Työvoimapula", robotisaatio ja tulevaisuus http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253423-tyovoimapula-robotisaatio-ja-tulevaisuus <p>Suomessa on kuulemma työvoimapula. Todellisuudessa Suomessa oli <a href="http://www.findikaattori.fi/fi/34">helmikuussa 2018</a> virallisen tilaston mukaan 233&nbsp;000 työtöntä. Piilotyöttömiä on lisäksi jonkun verran ja lukuun pitäisi lisätä myös &rdquo;tempputyöllistetyt&rdquo;. Käsittääkseni myöskään työttömyystuella aikuisopiskelevat eivät ole kyseisessä tilastossa mukana.</p><p>&nbsp;</p><p>Avoimia työpaikkailmoituksia on mol.fi-sivustolla tällä hetkellä 22 178. Ero on siis valtava eikä suinkaan todista työvoimapulan puolesta. Ihan päinvastoin.</p><p>&nbsp;</p><p>No miksi Suomessa on sitten yhtään avointa työpaikka, kun työttömiä on noin paljon? Virallinen selitys on se, että työttömät ovat niin laiskoja, etteivät viitsi töitä ottaa vastaan. Todellisuudessa avoimista työpaikoista pitäisi poistaa ensin kaikki sellaiset, joilla ihminen ei voi tulla toimeen. Paljonkohan jäisi jäljelle? Jäljelle jääneisiin pitää olla koulutusta. Kiistatta, sillä nykymaailmassa ei pääse enää juuri mihinkään töihin ilman koulutusta. Mitä tekee valtio? Luulisi sen järjestävän koulutusta aikuisille ihmisille, jotta he pääsevät töihin? No ei. Ei järjestä. Se leikkaa työvoimakoulutuksesta ja muistakin työvoimapalveluista. Miten ihmeessä ihminen kouluttautuu ja saa niitä töitä, joita yhteiskunta vaatii häntä hakemaan ja ottamaan vastaan?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Olisi piristävää, kun joku keksisi joskus jonkun muunkin syntipukin kuin tavallisen ihmisen.</strong> Jolla ei ole tähän(kään) kinkkiseen tilanteeseen osaa eikä arpaa. Ilman koulutusta ei saa töitä ja koulutusta ei ole tarjolla. Ihmisen itsensä vika? Onpas se laiska ja itsekäs, kun ei viitsi töihin mennä&hellip;</p><p>&nbsp;</p><p>Ihmisiä koitetaan myös patistaa muuttamaan työn perässä. Tämä on ihan ymmärrettävää. Mutta kun sekään ei ole ihan niin yksinkertaista kaikille. Mitäpä jos perhe asuu Oulussa ja puolisolla on vakituinen työ? Pitäisikö toisen puolison silti muuttaa työn perässä Helsinkiin? Entäpä jos perheellä on jälkikasvua ja heidän elämänsä on Oulussa, pitääkö heidät väkisin muutattaa sieltä pois? Mitäpä jos perheellä on vielä asuntolainaa jäljellä ja asunto ei ole menossa kaupaksi lähiaikoina? Onko se vain voi voi ja kahden asunnon loukkuun on pakko lähteä? Eikä se Helsinkikään ole mikään työläisen onnela, ei sielläkään ole töitä kaikille eikä sinne koko Suomi mahdu. Ainakaan ihan lähiaikoina.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän hetken ilmiö työmarkkinapuheissa on robotisaatio. Monesta eri suunnasta toitotetaan, että kohta tulevat robotit ja tekevät suurimman osan töistä. Ihmisiä ei enää tarvita töihin. Eipä siinä mitään, mutta mites on sen työvoimapulan laita? Ainakaan tulevaisuudessa sitä ei tällöin voi olla, kun kerran robotit tulevat ja tekevät kaiken? Samaan aikaan ei voi olla tulevaisuudessa paheneva työvoimapula ja tulevaisuudessa tapahtuva robotisaatio. Vain toinen noista voi toteutua.</p><p>&nbsp;</p><p>Ja pakkohan se on lopuksi sanoa. Kun meillä ei kerran minkään tilaston mukaan ole työvoimapula eikä sitä ole tulevaisuudessakaan robotisaation ansiosta tulossa, niin mihin tarvitsemme väkisin työvoimaa ulkomailta? <strong>Minä en ymmärrä, en sitten millään, miten samat ihmiset voivat samaan aikaan puhua seuraavista kolmesta asiasta vakavalla naamalla:</strong></p><p>&nbsp;</p><ol><li>Suomessa on työvoimapula ja se vain pahenee tulevaisuudessa.</li><li>Robotisaatio tulee ja vie ison osan ihmisten työpaikoista.</li><li>Tarvitsemme työvoimaa ulkomailta, se on ihan elinehto Suomen tulevaisuuden kannalta.</li></ol><p>&nbsp;</p><p>Joku tuossa ei nyt täsmää. Kohta kaksi kumoaa kohdat yksi ja kolme. Ne eivät voi olla tosia samaan aikaan.</p><p>&nbsp;</p><p>ps. Nyt on tosiaan virallisesti 233&nbsp;000 työtöntä. Niiden kanssa ollaan (olevinaan) ihan nesteessä, että valtion rahat eivät riitä tukien maksuun. Asia selvä, hyväksytään tämä väite. Mutta tuota noin, mites sitten tulevaisuudessa? Kun robotit vievät ihmisten työt? Työttömien lukuun saa silloin laittaa nollan perään. Mitäs sille porukalle tehdään, jos meillä ei ole nytkään varaa maksaa tukia? Onko kukaan miettinyt sitä? Itse en ole huomannut ollenkaan, että siitä asiasta olisi mainittu edes sivulauseessa missään julkisessa keskustelussa.</p><p>&nbsp;</p><p>pps. Kuka ihme ostaa ne kaikki autot ja pehmolelut ja purkit ja pussukat, joita robotit tulevaisuudessa valmistavat? Millä rahalla?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on kuulemma työvoimapula. Todellisuudessa Suomessa oli helmikuussa 2018 virallisen tilaston mukaan 233 000 työtöntä. Piilotyöttömiä on lisäksi jonkun verran ja lukuun pitäisi lisätä myös ”tempputyöllistetyt”. Käsittääkseni myöskään työttömyystuella aikuisopiskelevat eivät ole kyseisessä tilastossa mukana.

 

Avoimia työpaikkailmoituksia on mol.fi-sivustolla tällä hetkellä 22 178. Ero on siis valtava eikä suinkaan todista työvoimapulan puolesta. Ihan päinvastoin.

 

No miksi Suomessa on sitten yhtään avointa työpaikka, kun työttömiä on noin paljon? Virallinen selitys on se, että työttömät ovat niin laiskoja, etteivät viitsi töitä ottaa vastaan. Todellisuudessa avoimista työpaikoista pitäisi poistaa ensin kaikki sellaiset, joilla ihminen ei voi tulla toimeen. Paljonkohan jäisi jäljelle? Jäljelle jääneisiin pitää olla koulutusta. Kiistatta, sillä nykymaailmassa ei pääse enää juuri mihinkään töihin ilman koulutusta. Mitä tekee valtio? Luulisi sen järjestävän koulutusta aikuisille ihmisille, jotta he pääsevät töihin? No ei. Ei järjestä. Se leikkaa työvoimakoulutuksesta ja muistakin työvoimapalveluista. Miten ihmeessä ihminen kouluttautuu ja saa niitä töitä, joita yhteiskunta vaatii häntä hakemaan ja ottamaan vastaan?

 

Olisi piristävää, kun joku keksisi joskus jonkun muunkin syntipukin kuin tavallisen ihmisen. Jolla ei ole tähän(kään) kinkkiseen tilanteeseen osaa eikä arpaa. Ilman koulutusta ei saa töitä ja koulutusta ei ole tarjolla. Ihmisen itsensä vika? Onpas se laiska ja itsekäs, kun ei viitsi töihin mennä…

 

Ihmisiä koitetaan myös patistaa muuttamaan työn perässä. Tämä on ihan ymmärrettävää. Mutta kun sekään ei ole ihan niin yksinkertaista kaikille. Mitäpä jos perhe asuu Oulussa ja puolisolla on vakituinen työ? Pitäisikö toisen puolison silti muuttaa työn perässä Helsinkiin? Entäpä jos perheellä on jälkikasvua ja heidän elämänsä on Oulussa, pitääkö heidät väkisin muutattaa sieltä pois? Mitäpä jos perheellä on vielä asuntolainaa jäljellä ja asunto ei ole menossa kaupaksi lähiaikoina? Onko se vain voi voi ja kahden asunnon loukkuun on pakko lähteä? Eikä se Helsinkikään ole mikään työläisen onnela, ei sielläkään ole töitä kaikille eikä sinne koko Suomi mahdu. Ainakaan ihan lähiaikoina.

 

Tämän hetken ilmiö työmarkkinapuheissa on robotisaatio. Monesta eri suunnasta toitotetaan, että kohta tulevat robotit ja tekevät suurimman osan töistä. Ihmisiä ei enää tarvita töihin. Eipä siinä mitään, mutta mites on sen työvoimapulan laita? Ainakaan tulevaisuudessa sitä ei tällöin voi olla, kun kerran robotit tulevat ja tekevät kaiken? Samaan aikaan ei voi olla tulevaisuudessa paheneva työvoimapula ja tulevaisuudessa tapahtuva robotisaatio. Vain toinen noista voi toteutua.

 

Ja pakkohan se on lopuksi sanoa. Kun meillä ei kerran minkään tilaston mukaan ole työvoimapula eikä sitä ole tulevaisuudessakaan robotisaation ansiosta tulossa, niin mihin tarvitsemme väkisin työvoimaa ulkomailta? Minä en ymmärrä, en sitten millään, miten samat ihmiset voivat samaan aikaan puhua seuraavista kolmesta asiasta vakavalla naamalla:

 

  1. Suomessa on työvoimapula ja se vain pahenee tulevaisuudessa.
  2. Robotisaatio tulee ja vie ison osan ihmisten työpaikoista.
  3. Tarvitsemme työvoimaa ulkomailta, se on ihan elinehto Suomen tulevaisuuden kannalta.

 

Joku tuossa ei nyt täsmää. Kohta kaksi kumoaa kohdat yksi ja kolme. Ne eivät voi olla tosia samaan aikaan.

 

ps. Nyt on tosiaan virallisesti 233 000 työtöntä. Niiden kanssa ollaan (olevinaan) ihan nesteessä, että valtion rahat eivät riitä tukien maksuun. Asia selvä, hyväksytään tämä väite. Mutta tuota noin, mites sitten tulevaisuudessa? Kun robotit vievät ihmisten työt? Työttömien lukuun saa silloin laittaa nollan perään. Mitäs sille porukalle tehdään, jos meillä ei ole nytkään varaa maksaa tukia? Onko kukaan miettinyt sitä? Itse en ole huomannut ollenkaan, että siitä asiasta olisi mainittu edes sivulauseessa missään julkisessa keskustelussa.

 

pps. Kuka ihme ostaa ne kaikki autot ja pehmolelut ja purkit ja pussukat, joita robotit tulevaisuudessa valmistavat? Millä rahalla?

]]>
6 http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253423-tyovoimapula-robotisaatio-ja-tulevaisuus#comments Epäloogisuus Robotisaatio Tulevaisuus Työttömät Työvoimapula Fri, 06 Apr 2018 14:15:45 +0000 Antti Rautio http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253423-tyovoimapula-robotisaatio-ja-tulevaisuus
Työnantajat valittavat työvoimapulasta, vaikka ovat sen itse luoneet http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253315-tyonantajat-valittavat-tyovoimapulasta-vaikka-ovat-sen-itse-luoneet <p>Jälleen on eri mediat nostaneet uutisoinnissaan esille termin työvoimapula. Näiden uutisten näkökulma asiaan on aina se, että jo se on kumma, kun ihmisiä ei kiinnosta työnteko. Minä kysyisin ennemmin, että mitä ihmeteltävää siinä on?</p><p>&nbsp;</p><p>Maailma toimii markkinatalouden ehdoilla. Työelämä toimii markkinatalouden ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että firmat haluavat työntekijöitä mahdollisimman halvalla tekemään töitä mahdollisimman tehokkaasti. Firmat haluavat myös pitää muut kulut, kuten raaka-aine-, materiaali- ja kuljetuskulut mahdollisimman alhaalla. Tämän kokonaisuuden tiedostavat kaikki työelämän osapuolet. Tämän takia sellutehdas siirtyy Uruguayhin tai villasukkatehdas Romaniaan. Firmat laskevat kylmästi, mitkä ovat kulut, mitä jää viivan alle ja toimivat pelkästään sen mukaan. Tähän soppaan lisätään myös verosuunnittelu, koska se kannattaa. Veroja ei välttämättä makseta sinne maahan juuri ollenkaan, missä työ tai bisnes fyysisesti tapahtuu. Firmat ovat myös täysin valmiita ottamaan valtioilta kaiken rahan vastaan, mitä saavat. Joskus jopa kiristävät valtiota, että &rdquo;jos ette tue meitä, niin lähdemme muualle&rdquo; ja lähtevät silti, vaikka tuettiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Tätä ylläolevaa kokonaisuutta poliitikot ehkä hieman varovaisesti ja populistisesti joskus kritisoivat. Heristävät sormea, puolueesta riippumatta. Kuitenkaan hekään eivät mitään asialle tee, sillä niin se maailma nyt vain makaa. Useat poliitikot näkevät myös asian sellaisena, johon ei ole edes syytä puuttua. Koska markkinatalous.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta entäpä, kun työntekijä alkaa tehdä tätä samaa? Kun Pertti Perusinsinöörin työllistänyt firma on ensin ottanut Suomen valtiolta irti kaiken, mikä on laillisesti mahdollista ja sitten siirtää koko tuotannon Intiaan, niin mitä Pertin pitäisi tehdä? Etsiä uusi firma ja mennä töihin? Mutta mitäpä jos Pertti alkaakin toimia samoin kuin hänet irtisanonut firma. Hän ottaa valtiolta kaikki tuet irti, mitä vain saa. Hän laskee työnteon ja vapaa-ajan kannattavuuden välisen suhteen ja toimii sen mukaan. Hän laskee, missä tilanteissa on taloudellisesti järkevää ottaa töitä vastaan ja missä ei. Tämä kokonaisuus kattaa lastenhoidon, työmatkan pituuden, työmatkakulut ja työmatkavähennykset, palkan, työajat, työehdot, veroprosentin suuruuden, jne. Koko paketin siis, kuten hänet irtisanonut firmakin on tehnyt omat laskelmansa.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten yhteiskunta suhtautuu Perttiin? Häntä syyllistetään. Eihän nyt noin saa tehdä, työ on otettava aina vastaan. Yhteiskunnan tuilla kikkailu on moraalitonta. Yksilön verosuunnittelu on moraalitonta. Pitäisi ajatella yhteiskuntaa ja sen muita toimijoita. Kuka maksaa tiestön ylläpidon, peruskoulutuksen, sosiaali- ja terveyspalvelut, poliisien palkat ja maahanmuuton kustannukset, jos Pertti heittäytyy yhteiskunnan elätiksi eikä enää maksa veroja? Kukaan ei muista sitä, että Pertti olisi kyllä maksanut veroja, mutta kun se työpaikka lähti alta. Koska firma ei nähnyt kannattavaksi jäädä Suomeen. Koska firma ei halunnut maksaa. Se ei ole Pertin vika millään tavalla.</p><p>&nbsp;</p><p>On myös suorastaan irvokasta, kun isojen firmojen johtohenkilöstö tai EK:n Jyri Häkämies syyllistävät työttömiä siitä, että työnteko ei kannata. Tai että pätevää työvoimaa on vaikea löytää. <strong>Työtön kyllä tulee töihin, jos hän näkee sen järkeväksi eli kannattavaksi.</strong>&nbsp;(Kannattavuus kuten myös järkevyys voi muuten tarkoittaa muutakin kuin rahaa.) Työvoiman pätevyyteen työtön ei itse voi vaikuttaa juuri ollenkaan. Jos koulutuksia ei ole, niin niitä ei ole. Työttöminä on myös todella päteviä työntekijöitä, mutta jos palkka on 9 &euro;/tunti epäsäännöllisestä vuorotyöstä, niin sekään ei ole työttömän vika, jos se ei houkuttele. Mitäpä jos maksaisitte siitä työstä 15 &euro;/tunti? Tai tekisitte työnteosta muilta ehdoin nykyistä inhimillisempää? Jos työvälineet olisivat kunnollisia suorittavan työn tekemiseen tai jos niitä työvälineitä ylipäätään olisi? Varmasti alkaisi päteviäkin työntekijöitä löytymään. Mutta ei, työntekijän pitäisi tulla töihin hinnalla ja ehdoilla millä hyvänsä, koska...? Niin miksi pitäisi?</p><p>&nbsp;</p><p>Tietenkin pitää erotella kaikesta työnteosta kaksi erilaista tarkoitusta: toinen ja yleisempi on se, että firman tarkoitus on tehdä rahaa omistajilleen. Nämä firmat eivät välitä mistään muusta, jos toisessa vaakakupissa on enemmän rahaa itselle. Miksi siis työntekijän pitäisi välittää mistään muusta kuin miten saa enemmän rahaa itselleen? Toinen tarkoitus taas joillakin (vähemmistössä olevilla) firmoilla on välttämättömien yhteiskunnallisten toimien suorittaminen ja ylläpitäminen. Kuten vaikkapa poliisit tai palomiehet tai julkisen puolen lähihoitajat. Heidän ei ole tarkoitus tehdä rahaa yhteiskunnalle, mutta heidänkin on tarkoitus tehdä työnsä mahdollisimman vähillä kuluilla. Säästää siis kaikesta mahdollisesta. Jos vaikkapa lähihoitajan työn tarkoitus on hoitaa 25 mummoa kiireessä juosten kahdeksassa tunnissa, niin miksi hän tekisi tai edes yrittäisi yhtään enempää? Miksi hän ei säästäisi omasta työpanoksestaankin, jos se on hänen kannaltaan järkevää?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työnantajat ovat omilla toimillaan luoneet raamit työnteolle. He ovat luoneet nykyisen työelämän ehdot. He ovat toimineet aina niin, mikä heille on parasta eli taloudellisinta. He käytännössä ovat luoneet raamit markkinataloudelle. Nyt kun työntekijät ovat alkaneet toimia samoin, niin mitä työnantajat tekevät? He valittavat mediassa isoon ääneen, että ei niin voi toimia. Siis ei voi toimia samoin, kuin he itse ovat toimineet koko ajan. Ristiriitaista? Itsekästä? Vai pelkästään puhdasta ajattelemattomuutta?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>--------</p><p>Olen huomannut, että täällä blogipalvelussa usein luullaan kirjoittajien kirjoittavan omasta tilanteestaan. Että jotenkin muuten ei maailmaa osattaisi nähdä, kuin oman navan kautta. Tiedoksi siis, että minä olen ihan vakituisessa työsuhteessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jälleen on eri mediat nostaneet uutisoinnissaan esille termin työvoimapula. Näiden uutisten näkökulma asiaan on aina se, että jo se on kumma, kun ihmisiä ei kiinnosta työnteko. Minä kysyisin ennemmin, että mitä ihmeteltävää siinä on?

 

Maailma toimii markkinatalouden ehdoilla. Työelämä toimii markkinatalouden ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että firmat haluavat työntekijöitä mahdollisimman halvalla tekemään töitä mahdollisimman tehokkaasti. Firmat haluavat myös pitää muut kulut, kuten raaka-aine-, materiaali- ja kuljetuskulut mahdollisimman alhaalla. Tämän kokonaisuuden tiedostavat kaikki työelämän osapuolet. Tämän takia sellutehdas siirtyy Uruguayhin tai villasukkatehdas Romaniaan. Firmat laskevat kylmästi, mitkä ovat kulut, mitä jää viivan alle ja toimivat pelkästään sen mukaan. Tähän soppaan lisätään myös verosuunnittelu, koska se kannattaa. Veroja ei välttämättä makseta sinne maahan juuri ollenkaan, missä työ tai bisnes fyysisesti tapahtuu. Firmat ovat myös täysin valmiita ottamaan valtioilta kaiken rahan vastaan, mitä saavat. Joskus jopa kiristävät valtiota, että ”jos ette tue meitä, niin lähdemme muualle” ja lähtevät silti, vaikka tuettiin.

 

Tätä ylläolevaa kokonaisuutta poliitikot ehkä hieman varovaisesti ja populistisesti joskus kritisoivat. Heristävät sormea, puolueesta riippumatta. Kuitenkaan hekään eivät mitään asialle tee, sillä niin se maailma nyt vain makaa. Useat poliitikot näkevät myös asian sellaisena, johon ei ole edes syytä puuttua. Koska markkinatalous.

 

Mutta entäpä, kun työntekijä alkaa tehdä tätä samaa? Kun Pertti Perusinsinöörin työllistänyt firma on ensin ottanut Suomen valtiolta irti kaiken, mikä on laillisesti mahdollista ja sitten siirtää koko tuotannon Intiaan, niin mitä Pertin pitäisi tehdä? Etsiä uusi firma ja mennä töihin? Mutta mitäpä jos Pertti alkaakin toimia samoin kuin hänet irtisanonut firma. Hän ottaa valtiolta kaikki tuet irti, mitä vain saa. Hän laskee työnteon ja vapaa-ajan kannattavuuden välisen suhteen ja toimii sen mukaan. Hän laskee, missä tilanteissa on taloudellisesti järkevää ottaa töitä vastaan ja missä ei. Tämä kokonaisuus kattaa lastenhoidon, työmatkan pituuden, työmatkakulut ja työmatkavähennykset, palkan, työajat, työehdot, veroprosentin suuruuden, jne. Koko paketin siis, kuten hänet irtisanonut firmakin on tehnyt omat laskelmansa.

 

Miten yhteiskunta suhtautuu Perttiin? Häntä syyllistetään. Eihän nyt noin saa tehdä, työ on otettava aina vastaan. Yhteiskunnan tuilla kikkailu on moraalitonta. Yksilön verosuunnittelu on moraalitonta. Pitäisi ajatella yhteiskuntaa ja sen muita toimijoita. Kuka maksaa tiestön ylläpidon, peruskoulutuksen, sosiaali- ja terveyspalvelut, poliisien palkat ja maahanmuuton kustannukset, jos Pertti heittäytyy yhteiskunnan elätiksi eikä enää maksa veroja? Kukaan ei muista sitä, että Pertti olisi kyllä maksanut veroja, mutta kun se työpaikka lähti alta. Koska firma ei nähnyt kannattavaksi jäädä Suomeen. Koska firma ei halunnut maksaa. Se ei ole Pertin vika millään tavalla.

 

On myös suorastaan irvokasta, kun isojen firmojen johtohenkilöstö tai EK:n Jyri Häkämies syyllistävät työttömiä siitä, että työnteko ei kannata. Tai että pätevää työvoimaa on vaikea löytää. Työtön kyllä tulee töihin, jos hän näkee sen järkeväksi eli kannattavaksi. (Kannattavuus kuten myös järkevyys voi muuten tarkoittaa muutakin kuin rahaa.) Työvoiman pätevyyteen työtön ei itse voi vaikuttaa juuri ollenkaan. Jos koulutuksia ei ole, niin niitä ei ole. Työttöminä on myös todella päteviä työntekijöitä, mutta jos palkka on 9 €/tunti epäsäännöllisestä vuorotyöstä, niin sekään ei ole työttömän vika, jos se ei houkuttele. Mitäpä jos maksaisitte siitä työstä 15 €/tunti? Tai tekisitte työnteosta muilta ehdoin nykyistä inhimillisempää? Jos työvälineet olisivat kunnollisia suorittavan työn tekemiseen tai jos niitä työvälineitä ylipäätään olisi? Varmasti alkaisi päteviäkin työntekijöitä löytymään. Mutta ei, työntekijän pitäisi tulla töihin hinnalla ja ehdoilla millä hyvänsä, koska...? Niin miksi pitäisi?

 

Tietenkin pitää erotella kaikesta työnteosta kaksi erilaista tarkoitusta: toinen ja yleisempi on se, että firman tarkoitus on tehdä rahaa omistajilleen. Nämä firmat eivät välitä mistään muusta, jos toisessa vaakakupissa on enemmän rahaa itselle. Miksi siis työntekijän pitäisi välittää mistään muusta kuin miten saa enemmän rahaa itselleen? Toinen tarkoitus taas joillakin (vähemmistössä olevilla) firmoilla on välttämättömien yhteiskunnallisten toimien suorittaminen ja ylläpitäminen. Kuten vaikkapa poliisit tai palomiehet tai julkisen puolen lähihoitajat. Heidän ei ole tarkoitus tehdä rahaa yhteiskunnalle, mutta heidänkin on tarkoitus tehdä työnsä mahdollisimman vähillä kuluilla. Säästää siis kaikesta mahdollisesta. Jos vaikkapa lähihoitajan työn tarkoitus on hoitaa 25 mummoa kiireessä juosten kahdeksassa tunnissa, niin miksi hän tekisi tai edes yrittäisi yhtään enempää? Miksi hän ei säästäisi omasta työpanoksestaankin, jos se on hänen kannaltaan järkevää?

 

Työnantajat ovat omilla toimillaan luoneet raamit työnteolle. He ovat luoneet nykyisen työelämän ehdot. He ovat toimineet aina niin, mikä heille on parasta eli taloudellisinta. He käytännössä ovat luoneet raamit markkinataloudelle. Nyt kun työntekijät ovat alkaneet toimia samoin, niin mitä työnantajat tekevät? He valittavat mediassa isoon ääneen, että ei niin voi toimia. Siis ei voi toimia samoin, kuin he itse ovat toimineet koko ajan. Ristiriitaista? Itsekästä? Vai pelkästään puhdasta ajattelemattomuutta?

 

--------

Olen huomannut, että täällä blogipalvelussa usein luullaan kirjoittajien kirjoittavan omasta tilanteestaan. Että jotenkin muuten ei maailmaa osattaisi nähdä, kuin oman navan kautta. Tiedoksi siis, että minä olen ihan vakituisessa työsuhteessa.

]]>
76 http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253315-tyonantajat-valittavat-tyovoimapulasta-vaikka-ovat-sen-itse-luoneet#comments EK Markkinatalous Oma etu Työnantajat Työvoimapula Wed, 04 Apr 2018 15:53:00 +0000 Antti Rautio http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253315-tyonantajat-valittavat-tyovoimapulasta-vaikka-ovat-sen-itse-luoneet
Erikoisosaajia Suomeen - ei onnistu http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244787-erikoisosaajia-suomeen-ei-onnistu <p>On paljon puhuttu osaajien pulasta ja heidän hankkimisesta Suomeen. Jos tänne olisi suorastaan korkeakoulutettujen erikoisosaajien tunkua, olisi heitä paljon tullut. Miksi ei ole?</p><p>&nbsp;</p><p>Puhe erikoisosaajien houkuttelemisesta on tavallista poliittista tyhjää haihattelua, kuten &quot;työttömyys pitää puolittaa&quot;. Ei onnistu. Suomessa korkeakoulutettujen palkat ovat alhaiset ja sää kylmä. Jos palkkoja ei nosteta kilpailukykyisiksi, saa houkuttelun unohtaa. Voimme toki keskittyä niihin, jotka eivät ole palkalle niin persoja, eikä sääkään hetkauta. Potentiaalisia lähtömaita täten olisivat halpa ja kylmä Venäjä sekä yhtä edullinen ja viileä Ruotsi. Näin siksikin, että ovat lähellä, jolloin askel muuttoon on matalampi. Koska euroton Ruotsi on insinööripulassa, jäljelle jää Venäjä. Muualta voimme odottaa vain hajanaista muuttoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Siinä ovat Suomen pelimerkit erikoisosaajien markkinoilla. Jos politiikassa jotain toivetta toistuvasti saatellaan vain sanan &#39;pitäisi&#39; avulla, luultavasti ei ole keinoja toiveen toteuttamiseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On paljon puhuttu osaajien pulasta ja heidän hankkimisesta Suomeen. Jos tänne olisi suorastaan korkeakoulutettujen erikoisosaajien tunkua, olisi heitä paljon tullut. Miksi ei ole?

 

Puhe erikoisosaajien houkuttelemisesta on tavallista poliittista tyhjää haihattelua, kuten "työttömyys pitää puolittaa". Ei onnistu. Suomessa korkeakoulutettujen palkat ovat alhaiset ja sää kylmä. Jos palkkoja ei nosteta kilpailukykyisiksi, saa houkuttelun unohtaa. Voimme toki keskittyä niihin, jotka eivät ole palkalle niin persoja, eikä sääkään hetkauta. Potentiaalisia lähtömaita täten olisivat halpa ja kylmä Venäjä sekä yhtä edullinen ja viileä Ruotsi. Näin siksikin, että ovat lähellä, jolloin askel muuttoon on matalampi. Koska euroton Ruotsi on insinööripulassa, jäljelle jää Venäjä. Muualta voimme odottaa vain hajanaista muuttoa.

 

Siinä ovat Suomen pelimerkit erikoisosaajien markkinoilla. Jos politiikassa jotain toivetta toistuvasti saatellaan vain sanan 'pitäisi' avulla, luultavasti ei ole keinoja toiveen toteuttamiseksi.

]]>
0 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244787-erikoisosaajia-suomeen-ei-onnistu#comments Korkeakoulutus Osaajapula Työperäinen maahanmuutto Työvoimapula Sat, 21 Oct 2017 09:47:21 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244787-erikoisosaajia-suomeen-ei-onnistu
Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244051-tyoperaisen-maahanmuuton-tarveharkinnasta <p>&nbsp;Eduskunnassa on tehty lakialoite tarveharkinnasta luopumisesta kokonaan työperäisessä maahanmuutossa. Aloite on kerännyt tukea puoluerajojen yli. Osa oman puolueeni kansanedustajista kannattaa aloitetta, osa ei.</p><p>En kannata täydellistä luopumista tarveharkinnasta. Muun muassa rakennustyömailla on nähty, että täysin rajoittamaton työperäinen maahanmuutto johtaisi siihen, että halpatyövoimaa tulisi tänne tekemään keikkatyötä täydellisesti poljetuin työehdoin.</p><p>Käytännössä suurin ongelma on se, että lähes rajoittamaton halpatyövoiman saanti johtaisi siihen, etteivät suomalaiset työttömät enää pystyisi työllistymään heidän korkeiden elinkustannustensa takia. Suomalaiset työttömät eivät voi tehdä töitä 800 euron kuukausipalkalla, esimerkiksi Afrikasta tai tietyistä Aasian maista tuleva rakennustyöläinen voi. Niin kauan kuin alipalkkaus ei ole kriminalisoitua ja ammattiliitoilla ei ole kanneoikeutta, ei alipalkkaukseen voida puuttua tehokkaasti millään muilla keinoilla. Kehitysmaista tuleva työvoima kuitenkin tekee töitä mielellään alipalkattuna, niin kauan kuin palkka riittää perheen elättämiseen kotimaassa.</p><p>Näistä syistä en luopuisi tarveharkinnasta kokonaan, tai jos eteen tulee tilanne jossa eduskunnan enemmistö kannattaisi sitä, pitäisi ehdottomasti ensin kriminalisoida alipalkkaus ja antaa ammattiliitoille kanneoikeus.</p><p>On kuitenkin todettava, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan ja etenkin asiantuntijoiden saamista Suomeen pitää helpottaa alalla kuin alalla. Nämä henkilöt pitäisi saada Suomeen erittäin nopean ja hakijalle edullisen prosessin kautta, jotta Suomeen saadaan lisää työvoimaa ja osaamista. Suomi nimittäin tarvitsee kipeästi sellaista työvoimaa, joka pelaa työehtojen osalta samassa sarjassa kuin suomalaiset ja ei ainakaan merkittävällä tavalla vaikeuta suomalaisten työttömien työllistymistä. Työvoimapula on huutava jo nyt monella alla ja tulevaisuudessa koko yhteiskunnassa ja sitä ei ratkaista pelkästään työllistämällä työttömät, vaan tarvitaan hallittua maahanmuuttoa.</p><p>Aihetta hiukan sivuten, mielestäni myös niiden turvapaikanhakijoiden, jotka ovat työllistyneet turvapaikanhakuprosessin aikana pysyvänluoteiseen ja työehtosopimusten mukaan palkattuun työsuhteeseen, pitäisi saada jonkinlainen oleskelulupa. Tällä hetkellä tämä ei nimittäin toteudu useasta osin <a href="https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/turvapaikanhakijan-oleskeluluvan-saanti-tyon-perusteella-on-lahes-mahdotonta">luonteeltaan pikkumaisesta syystä,</a> vaikka mitään teoreettista estettä (vaatisi toki varmaan lakimuutoksia) sille että työllistyneet turvapaikanhakijat saisivat jonkinlaisen oleskeluluvan ei ole. Kyse on jälleen kerran poliittisesta tahtotilasta, kuten myös esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisoinnin kohdalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Eduskunnassa on tehty lakialoite tarveharkinnasta luopumisesta kokonaan työperäisessä maahanmuutossa. Aloite on kerännyt tukea puoluerajojen yli. Osa oman puolueeni kansanedustajista kannattaa aloitetta, osa ei.

En kannata täydellistä luopumista tarveharkinnasta. Muun muassa rakennustyömailla on nähty, että täysin rajoittamaton työperäinen maahanmuutto johtaisi siihen, että halpatyövoimaa tulisi tänne tekemään keikkatyötä täydellisesti poljetuin työehdoin.

Käytännössä suurin ongelma on se, että lähes rajoittamaton halpatyövoiman saanti johtaisi siihen, etteivät suomalaiset työttömät enää pystyisi työllistymään heidän korkeiden elinkustannustensa takia. Suomalaiset työttömät eivät voi tehdä töitä 800 euron kuukausipalkalla, esimerkiksi Afrikasta tai tietyistä Aasian maista tuleva rakennustyöläinen voi. Niin kauan kuin alipalkkaus ei ole kriminalisoitua ja ammattiliitoilla ei ole kanneoikeutta, ei alipalkkaukseen voida puuttua tehokkaasti millään muilla keinoilla. Kehitysmaista tuleva työvoima kuitenkin tekee töitä mielellään alipalkattuna, niin kauan kuin palkka riittää perheen elättämiseen kotimaassa.

Näistä syistä en luopuisi tarveharkinnasta kokonaan, tai jos eteen tulee tilanne jossa eduskunnan enemmistö kannattaisi sitä, pitäisi ehdottomasti ensin kriminalisoida alipalkkaus ja antaa ammattiliitoille kanneoikeus.

On kuitenkin todettava, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan ja etenkin asiantuntijoiden saamista Suomeen pitää helpottaa alalla kuin alalla. Nämä henkilöt pitäisi saada Suomeen erittäin nopean ja hakijalle edullisen prosessin kautta, jotta Suomeen saadaan lisää työvoimaa ja osaamista. Suomi nimittäin tarvitsee kipeästi sellaista työvoimaa, joka pelaa työehtojen osalta samassa sarjassa kuin suomalaiset ja ei ainakaan merkittävällä tavalla vaikeuta suomalaisten työttömien työllistymistä. Työvoimapula on huutava jo nyt monella alla ja tulevaisuudessa koko yhteiskunnassa ja sitä ei ratkaista pelkästään työllistämällä työttömät, vaan tarvitaan hallittua maahanmuuttoa.

Aihetta hiukan sivuten, mielestäni myös niiden turvapaikanhakijoiden, jotka ovat työllistyneet turvapaikanhakuprosessin aikana pysyvänluoteiseen ja työehtosopimusten mukaan palkattuun työsuhteeseen, pitäisi saada jonkinlainen oleskelulupa. Tällä hetkellä tämä ei nimittäin toteudu useasta osin luonteeltaan pikkumaisesta syystä, vaikka mitään teoreettista estettä (vaatisi toki varmaan lakimuutoksia) sille että työllistyneet turvapaikanhakijat saisivat jonkinlaisen oleskeluluvan ei ole. Kyse on jälleen kerran poliittisesta tahtotilasta, kuten myös esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisoinnin kohdalla.

]]>
22 http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244051-tyoperaisen-maahanmuuton-tarveharkinnasta#comments Kotimaa Maahanmuutto Tarveharkinta Työperäinen maahanmuutto Työttömyys Työvoimapula Sat, 07 Oct 2017 09:20:32 +0000 Lassi Jääskeläinen http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244051-tyoperaisen-maahanmuuton-tarveharkinnasta
MIKSI ON YHTÄAIKAA TYÖVOIMAPULA JA SUURI TYÖTTÖMYYS? http://talvitie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243462-miksi-on-yhtaaikaa-tyovoimapula-ja-suuri-tyottomyys <p>EiIisessä Seinäjoellä järjestetyssä TEM:n alueellisten kehitysnäkymien julkistamistilaisuudessa tuli taas esiin yksi nykysysteemin heikkouksia.</p><p>On yhtä aikaa kova pula osaavasta työvoimasta ja samaan aikaan paljon työttömiä. Tätä sanotaan usein kohtaanto-ongelmaksi, mutta perimmäinen syy on seuraavassa.</p><p>Paljon työttömissä on niitä, joiden työn tuotto jää alle siitä maksettavan palkan. Työnantajat eivät palkkaa heitä.</p><p>Todelliset työn tuottavuuserot ovat kasvaneet paljon ja siihen maailmaan lähes tasapalkka sopii huonosti. Siksi olen siirtynyt kannattamaan jo 90-luvun lopulla negatiivistä tuloveromallia.</p><p>Se mahdollistaisi suuremmat palkkaerot ja mahdollisuuden teettää myös heikomman tuottavuuden töitä.</p><p>Palveluyhteiskunnassa on paljon kysyntää sellaiselle työlle, mutta nyt sitä ei kannata teettää.</p><p>Joudumme elämään itsepalveluyhteiskunnassa ja köyhäinavulla elättämään ne, joita ei kannata palkata etujärjestöjen monopolien määräämällä hinnalla töihin.</p><p>Myös Elina Lepomäki on tilimallissaan esittänyt ratkaisun tähän ongelmaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EiIisessä Seinäjoellä järjestetyssä TEM:n alueellisten kehitysnäkymien julkistamistilaisuudessa tuli taas esiin yksi nykysysteemin heikkouksia.

On yhtä aikaa kova pula osaavasta työvoimasta ja samaan aikaan paljon työttömiä. Tätä sanotaan usein kohtaanto-ongelmaksi, mutta perimmäinen syy on seuraavassa.

Paljon työttömissä on niitä, joiden työn tuotto jää alle siitä maksettavan palkan. Työnantajat eivät palkkaa heitä.

Todelliset työn tuottavuuserot ovat kasvaneet paljon ja siihen maailmaan lähes tasapalkka sopii huonosti. Siksi olen siirtynyt kannattamaan jo 90-luvun lopulla negatiivistä tuloveromallia.

Se mahdollistaisi suuremmat palkkaerot ja mahdollisuuden teettää myös heikomman tuottavuuden töitä.

Palveluyhteiskunnassa on paljon kysyntää sellaiselle työlle, mutta nyt sitä ei kannata teettää.

Joudumme elämään itsepalveluyhteiskunnassa ja köyhäinavulla elättämään ne, joita ei kannata palkata etujärjestöjen monopolien määräämällä hinnalla töihin.

Myös Elina Lepomäki on tilimallissaan esittänyt ratkaisun tähän ongelmaan.

]]>
9 http://talvitie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243462-miksi-on-yhtaaikaa-tyovoimapula-ja-suuri-tyottomyys#comments Etujärjestöt Lepomäki Negatiivinen tuloveromalli Työttömyys Työvoimapula Tue, 26 Sep 2017 07:19:59 +0000 Pauli Talvitie http://talvitie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243462-miksi-on-yhtaaikaa-tyovoimapula-ja-suuri-tyottomyys
Automaatio vs. työvoimapula http://tonipihkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243277-automatiikka-vs-tyovoimapula <p>Suomessa puhutaan paljon kestävyysvajeesta. Meillä on alhainen syntyvyys ja väestö vanhenee. Tarvitsemme maahanmuuttoa korjataksemme väestöpyramidin. Tämä sotii nykyisen automaation ja robotiikan kehityksen kanssa. OP:n Karhinen kommentoi näin ylellä 18.3.2017: Automaatio vie noin 30 prosenttia työpaikoista &ndash; &quot;Mitä näille ihmisille tehdään?&quot;</p><p>&quot;OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen kannustaa työmarkkinajärjestöjä ja päättäjiä valmistautumaan digitalisaation vaikutuksiin työmarkkinoilla. Automaatio ja digitalisaatio tulevat hävittämään perinteisiä työpaikkoja niin pankki- ja vakuutusalalla, kuin työmarkkinoilla laajemminkin, arvioi Karhinen TV1:n Ykkösaamussa.</p><p>&ndash; Noin 30 prosenttia kaikista suomalaista työpaikoista on sellaisia, jotka tulevat jollakin aikajänteellä automatisoitumaan, eli se työ poistuu. Mitä nämä ihmiset jatkossa tekevät?</p><p>&ndash; Tämä on se kysymys, josta meidän pitäisi puhua paljon, paljon enemmän. Mielestäni se on työmarkkinoiden isoin kysymys tällä hetkellä.&quot;</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9518250" title="https://yle.fi/uutiset/3-9518250">https://yle.fi/uutiset/3-9518250</a></p><p>Tämä on todellakin asia mistä pitäisi puhua paljon enemmän. Sen sijaan Suomessa puhutaan siitä, että tarvitsemme uusia käsiä esim. liittyen turvapaikanhakijoihin, vaikka maassa on nuorten miesten syrjäytymisongelma ja matalasti koulutettujen miesten työpaikat häviävät kehitysmaihin.</p><p>Mihin siis tarvitsemme massiivista maahanmuuttoa? Alakohtaista työvoimapulaa voi olla, ja sitä varten on työvoiman tarveharkinta ja siinä pitää pysyä. Silti jopa sekin on pohjimmiltaan koulutuspoliittinen ongelma. Meillä on aivan riittävä työvoimareservi Suomessa.</p><p>Tulevaisuuden yhteiskunnan ongelma ei todellakaan tule olemaan työvoimapula. Tulevaisuuden yhteiskunnan ongelma tulee olemaan se, että mitä järkevää tekemistä keksimme niille valtaville määrille ihmisiä joille ei yksinkertaisesti ole töitä. Ja miten pystymme jakamaan heille riittävät resurssit.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa puhutaan paljon kestävyysvajeesta. Meillä on alhainen syntyvyys ja väestö vanhenee. Tarvitsemme maahanmuuttoa korjataksemme väestöpyramidin. Tämä sotii nykyisen automaation ja robotiikan kehityksen kanssa. OP:n Karhinen kommentoi näin ylellä 18.3.2017: Automaatio vie noin 30 prosenttia työpaikoista – "Mitä näille ihmisille tehdään?"

"OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen kannustaa työmarkkinajärjestöjä ja päättäjiä valmistautumaan digitalisaation vaikutuksiin työmarkkinoilla. Automaatio ja digitalisaatio tulevat hävittämään perinteisiä työpaikkoja niin pankki- ja vakuutusalalla, kuin työmarkkinoilla laajemminkin, arvioi Karhinen TV1:n Ykkösaamussa.

– Noin 30 prosenttia kaikista suomalaista työpaikoista on sellaisia, jotka tulevat jollakin aikajänteellä automatisoitumaan, eli se työ poistuu. Mitä nämä ihmiset jatkossa tekevät?

– Tämä on se kysymys, josta meidän pitäisi puhua paljon, paljon enemmän. Mielestäni se on työmarkkinoiden isoin kysymys tällä hetkellä."

https://yle.fi/uutiset/3-9518250

Tämä on todellakin asia mistä pitäisi puhua paljon enemmän. Sen sijaan Suomessa puhutaan siitä, että tarvitsemme uusia käsiä esim. liittyen turvapaikanhakijoihin, vaikka maassa on nuorten miesten syrjäytymisongelma ja matalasti koulutettujen miesten työpaikat häviävät kehitysmaihin.

Mihin siis tarvitsemme massiivista maahanmuuttoa? Alakohtaista työvoimapulaa voi olla, ja sitä varten on työvoiman tarveharkinta ja siinä pitää pysyä. Silti jopa sekin on pohjimmiltaan koulutuspoliittinen ongelma. Meillä on aivan riittävä työvoimareservi Suomessa.

Tulevaisuuden yhteiskunnan ongelma ei todellakaan tule olemaan työvoimapula. Tulevaisuuden yhteiskunnan ongelma tulee olemaan se, että mitä järkevää tekemistä keksimme niille valtaville määrille ihmisiä joille ei yksinkertaisesti ole töitä. Ja miten pystymme jakamaan heille riittävät resurssit.

]]>
4 http://tonipihkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243277-automatiikka-vs-tyovoimapula#comments Automatiikka Maahanmuutto Työvoimapula Fri, 22 Sep 2017 14:45:36 +0000 Toni Pihkola http://tonipihkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243277-automatiikka-vs-tyovoimapula
Nälkämaa elää jo nousukautta - tervetuloa Kainuuseen! http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242571-nalkamaa-elaa-jo-nousukautta-tervetuloa-kainuuseen <p>Viime talvena kirjoitin tekstin <a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226769-kainuu-nousee"><em>Kainuu nousee! </em></a>ja käsittelin sitä, kuinka monilta osin kehitysnäkymät täällä ovat erinomaisia. Nyt voi jo selkä suorana sanoa, että me elämme täällä jo nousukautta. Ei mitään hiljaista kitkuttelua kohti parempaa, vaan aitoa tuntuvaa nousukautta. Maakunta joka on ollut vuosikymmeniä murheenkryyni talouden osalta - vaan ei monen muun - on nyt noussut sellaiseen sarjaan, että siellä emme ole ennen olleetkaan. Parantunut tilanne näkyy monilla keskeisillä mittareilla ja kyse ei ole hetken pyrähdyksestä, vaan 1-2 vuoden aikana käynnistyneestä noususta, jonka jatkuminen alkaa jo olla selvää nähtävissä olevien kehityskulkujen myötä.</p> <p><a href="https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/21657082/Kainuun+ty%C3%B6llisyyskatsaus+hein%C3%A4kuu+2017.pdf/b4fdf9a2-5325-498e-bcf9-8eed163bb9c9">Kainuun työttömyys </a>on laskenut jo kaksi vuotta ja on saavuttanut alimman tason tällä vuosikymmenellä. Nyt työttömyysaste on 13,4 % valtakunnallisen tason ollessa 12,5 %. Ero on historiallisen pieni ja kehityskulku sellainen, että vuosikymmeniä maamme kyseenalaisena ykkösenä keikkunut Kainuu tulee alittamaan valtakunnan keskiarvon hyvin pian. Kajaanin seutukunnan työttömyysaste on puolestaan 13 %, mikä on alle kaksi prosenttiyksikkö Helsingin työttömyyastetta korkeampi luku. Näin kapea ero ei ole ollut käsittääkseni koskaan modernin mittaushistorian aikana ja pääkaupunkimme ohi olemme kirkkaasti kiilaamassa jos ei lähikuukausina, niin ensi vuoden aikana viimeistään. Kainuulainen pessimismiin taipuvainen irvileuka voisi heittää, että työttömät ovat kuolleet, eläköityneet ja muuttaneet pois, mutta näille on pettymykseksi todettava, että valitettavasti kahdessa vuodessa työllisyysastekin on noussut kahdeksalla prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa sitä että työtä tekevien määrä on kasvanut nelinumeroisella määrällä. Toki 64,4 % työllisyysasteesta on vielä matkaa ennen kuin voi henkseleitä paukutella, mutta suunta on selvä. Itse asiassa olemme tilanteessa, jossa Kainuussa on enenvässä määrin haastavaa&nbsp;<em>löytää työvoimaa.&nbsp;</em>Me tarvitsemme tekijöitä. &nbsp;</p> <p>Kuluvan vuoden aikana on tapahtunut paljon sellaisia asioita, jotka luovat optimismia jatkonkin suhteen.&nbsp;</p> <p>Kainuun uutta keskussairaalaa rakennetaan mikä on tietysti merkittävä työvoimaa, mutta myös kriittisen tärkeä maakuntamme tulevaisuuden kannalta. Kajaanissa olemme ottaneet käyttöön uuden modernin koulun ja seuraava suuri korjaushanke on käynnistymässä - toisin kuin suurimmassa osassa Suomea, me voimme sanoa että täällä opiskellaan terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. Toki joitakin ongelmapaikkoja on, mutta rajallisten resurssien maailmassa näin lienee väistämättä, mutta kokonaisuuteen voi olla erittäin tyytyväinen.</p> <p>Elokuussa Transtechin saatua jälleen uuden tilauksen elokuussa, on täystyöllisyys tehtaalla varmistettu vuoden 2019 loppuun ja itse asiassa työntekijöitä ollaan palkkaamassa kymmeniä lisää. Tampereen ja Helsingin raitiovaunutilaukset kantavat aina 2021 saakka. Harvinaista herkkua konepajapuolella ja hyvässä lykyssä Norjan suunnalta kuullaan tulevana talvena seuraavat hyvät uutiset.&nbsp;</p> <p>Kaivospuolelta Talvivaarasta tuli Terrafame ja tilanne on vakiintumassa tuomionpäivänlankisten toiveista huolimatta kutakuinkin suunniteltujen askelten tahdissa. Nyt kaivoksella työskentelee omia ja alihankkijoiden työntekijöitä yli 1000, mikä on yli kaksinkertainen määrä pahimpaan kuoppaan nähden. Keskipitkällä aikavälillä työntekijöiden määrä on myös kasvussa, vaikka tämän vuoden aikana toimintaa on virtaviivaistettu. Jos aiemmat suunnitelmat pitävät paikkansa, Terrafame tulee suoraan ja alihankkijoidensa kautta työllistämään vielä satoja lisää - kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan.</p> <p>Kahdesta merkittävästä kaivosprojektista toinen eli Sotkamo Silverin hopeakaivoshanke etenee ja on varmistamassa rahoituksen. Kaivoksen on määrä olla tuotannossa ensi vuoden lopussa, joten luvassa on töitä kolminumeroiselle määrälle rakentajia, minkä jälkeen itse kaivos työllistää suoraan hiukan yli sata ihmistä ja parisensataa muuta. Siihen talouden kerrannaisvaikutukset päälle. Sotkamo Silverin hanketta selvästi suurempi Otanmäen kaivoksen uudelleenavaus etenee sekin hiljalleen yhtiön hankittua viime talvella kaivosalueen ja sen infran omistukseensa. Työ jatkuu hiljakseen, mutta olemassaolevan kaivoksen käynnistäminen on paljon, paljon helpompaa kuin uuden rakentaminen. Kunhan Otanmäellä työt taas käynnistyvät, niin suoria työpaikkoja kaivokselle on syntymässä reilut kolme sataa.</p> <p>Paltamoon rakennetava KaiCell Fibersin uuden sukupolven sellu-/biotuotelaitos etenee. Tuoreimmat esisopimukset ovat kesältä ja rahoituspäätös pitäisi saada ensi vuonna. Kaksi vuotta kestävä rakentaminen toisi alueelle yli 2000 työntekijää, minkä jälkeen tehtaalle syntyisi reilu 200 työpaikkaa ja jopa tuhatkunta työpaikkaa epäsuorina ja suorina vaikutuksina. &nbsp;</p> <p>Matkailu ja peliteollisuus ovat niin&acute;ikään kasvualoja, joilla näkymät ovat positiiviset. Edelleenkin näistä voi todeta, että potentiaalia on paljon ja suunta on hyvä. Ensimmäinen miljoonainvestointi kajaanilaiseen pelialan yritykseen on saatu ja kokonaan leipänsä tai ainakin merkityksellisiä sivutuloja ansaitsee kolminumeroinen määrä kaupunkimme asukkaita. Ei hullumpaa nollasta ponnistettuna tilanteessa, jossa aluksi alalle vielä naureskeltiin. Nyt pelialan, tai sitä sivuavan simulaattoripuolen yritykset tahkoavat vientieuroja ja kasvavat kovaa vauhtia. Yhdessä muiden kanssa ne siivittivät viime vuonna Kainuun viennin kasvun maakuntien korkeimmaksi (Uudenmaan vielä ollessa tukevasti pakkasella). Kainuun ja muun Suomen BKT-ero on kaventunut vauhdilla, eikä se johdu vain muiden vaikeuksista, vaan aidosti ja merkittävästä kasvusta täällä.&nbsp;</p> <p>Positiivinen vire näkyy myös ihmisten toiminnassa. Asuntokauppa käy Kajaanissa (eikä yksin Kajaanissa) vilkkaammin kuin vuosiin ja uusien autojen myynti on ampaissut jyrkkään kasvuun. Nuoret ovat palanneet kunnolla asuntomarkkinoille ostajina ja miksipä eivät olisi sillä, täällä heillä on siihen todella varaa ja näkymät ovat hyvät. &nbsp;</p> <p>Mailla vierahilla asuville on todettava, että nyt on hyvä aika harkita muuttoa tänne, missä arki sujuu ja normaali-ihmisten tuloilla voi lapsiperhekin saavuttaa elintason, josta vaikkapa Uudellamaalla voi vain haaveilla. Kainuu on hyvä paikka olla ja elää.</p> <p>Tervetuloa mahdollisuuksien maakuntaan! Tänne tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat hyödyntää sitä, mitä meillä on ja nähdä mahdollisuuksina asiat, joita meillä ei ole! Työtä riittää!</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p> <p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä:&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank" title="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta">https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta</a></p> <p>Poliitikko-profiilini löytyy täältä:&nbsp;https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime talvena kirjoitin tekstin Kainuu nousee! ja käsittelin sitä, kuinka monilta osin kehitysnäkymät täällä ovat erinomaisia. Nyt voi jo selkä suorana sanoa, että me elämme täällä jo nousukautta. Ei mitään hiljaista kitkuttelua kohti parempaa, vaan aitoa tuntuvaa nousukautta. Maakunta joka on ollut vuosikymmeniä murheenkryyni talouden osalta - vaan ei monen muun - on nyt noussut sellaiseen sarjaan, että siellä emme ole ennen olleetkaan. Parantunut tilanne näkyy monilla keskeisillä mittareilla ja kyse ei ole hetken pyrähdyksestä, vaan 1-2 vuoden aikana käynnistyneestä noususta, jonka jatkuminen alkaa jo olla selvää nähtävissä olevien kehityskulkujen myötä.

Kainuun työttömyys on laskenut jo kaksi vuotta ja on saavuttanut alimman tason tällä vuosikymmenellä. Nyt työttömyysaste on 13,4 % valtakunnallisen tason ollessa 12,5 %. Ero on historiallisen pieni ja kehityskulku sellainen, että vuosikymmeniä maamme kyseenalaisena ykkösenä keikkunut Kainuu tulee alittamaan valtakunnan keskiarvon hyvin pian. Kajaanin seutukunnan työttömyysaste on puolestaan 13 %, mikä on alle kaksi prosenttiyksikkö Helsingin työttömyyastetta korkeampi luku. Näin kapea ero ei ole ollut käsittääkseni koskaan modernin mittaushistorian aikana ja pääkaupunkimme ohi olemme kirkkaasti kiilaamassa jos ei lähikuukausina, niin ensi vuoden aikana viimeistään. Kainuulainen pessimismiin taipuvainen irvileuka voisi heittää, että työttömät ovat kuolleet, eläköityneet ja muuttaneet pois, mutta näille on pettymykseksi todettava, että valitettavasti kahdessa vuodessa työllisyysastekin on noussut kahdeksalla prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa sitä että työtä tekevien määrä on kasvanut nelinumeroisella määrällä. Toki 64,4 % työllisyysasteesta on vielä matkaa ennen kuin voi henkseleitä paukutella, mutta suunta on selvä. Itse asiassa olemme tilanteessa, jossa Kainuussa on enenvässä määrin haastavaa löytää työvoimaa. Me tarvitsemme tekijöitä.  

Kuluvan vuoden aikana on tapahtunut paljon sellaisia asioita, jotka luovat optimismia jatkonkin suhteen. 

Kainuun uutta keskussairaalaa rakennetaan mikä on tietysti merkittävä työvoimaa, mutta myös kriittisen tärkeä maakuntamme tulevaisuuden kannalta. Kajaanissa olemme ottaneet käyttöön uuden modernin koulun ja seuraava suuri korjaushanke on käynnistymässä - toisin kuin suurimmassa osassa Suomea, me voimme sanoa että täällä opiskellaan terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. Toki joitakin ongelmapaikkoja on, mutta rajallisten resurssien maailmassa näin lienee väistämättä, mutta kokonaisuuteen voi olla erittäin tyytyväinen.

Elokuussa Transtechin saatua jälleen uuden tilauksen elokuussa, on täystyöllisyys tehtaalla varmistettu vuoden 2019 loppuun ja itse asiassa työntekijöitä ollaan palkkaamassa kymmeniä lisää. Tampereen ja Helsingin raitiovaunutilaukset kantavat aina 2021 saakka. Harvinaista herkkua konepajapuolella ja hyvässä lykyssä Norjan suunnalta kuullaan tulevana talvena seuraavat hyvät uutiset. 

Kaivospuolelta Talvivaarasta tuli Terrafame ja tilanne on vakiintumassa tuomionpäivänlankisten toiveista huolimatta kutakuinkin suunniteltujen askelten tahdissa. Nyt kaivoksella työskentelee omia ja alihankkijoiden työntekijöitä yli 1000, mikä on yli kaksinkertainen määrä pahimpaan kuoppaan nähden. Keskipitkällä aikavälillä työntekijöiden määrä on myös kasvussa, vaikka tämän vuoden aikana toimintaa on virtaviivaistettu. Jos aiemmat suunnitelmat pitävät paikkansa, Terrafame tulee suoraan ja alihankkijoidensa kautta työllistämään vielä satoja lisää - kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan.

Kahdesta merkittävästä kaivosprojektista toinen eli Sotkamo Silverin hopeakaivoshanke etenee ja on varmistamassa rahoituksen. Kaivoksen on määrä olla tuotannossa ensi vuoden lopussa, joten luvassa on töitä kolminumeroiselle määrälle rakentajia, minkä jälkeen itse kaivos työllistää suoraan hiukan yli sata ihmistä ja parisensataa muuta. Siihen talouden kerrannaisvaikutukset päälle. Sotkamo Silverin hanketta selvästi suurempi Otanmäen kaivoksen uudelleenavaus etenee sekin hiljalleen yhtiön hankittua viime talvella kaivosalueen ja sen infran omistukseensa. Työ jatkuu hiljakseen, mutta olemassaolevan kaivoksen käynnistäminen on paljon, paljon helpompaa kuin uuden rakentaminen. Kunhan Otanmäellä työt taas käynnistyvät, niin suoria työpaikkoja kaivokselle on syntymässä reilut kolme sataa.

Paltamoon rakennetava KaiCell Fibersin uuden sukupolven sellu-/biotuotelaitos etenee. Tuoreimmat esisopimukset ovat kesältä ja rahoituspäätös pitäisi saada ensi vuonna. Kaksi vuotta kestävä rakentaminen toisi alueelle yli 2000 työntekijää, minkä jälkeen tehtaalle syntyisi reilu 200 työpaikkaa ja jopa tuhatkunta työpaikkaa epäsuorina ja suorina vaikutuksina.  

Matkailu ja peliteollisuus ovat niin´ikään kasvualoja, joilla näkymät ovat positiiviset. Edelleenkin näistä voi todeta, että potentiaalia on paljon ja suunta on hyvä. Ensimmäinen miljoonainvestointi kajaanilaiseen pelialan yritykseen on saatu ja kokonaan leipänsä tai ainakin merkityksellisiä sivutuloja ansaitsee kolminumeroinen määrä kaupunkimme asukkaita. Ei hullumpaa nollasta ponnistettuna tilanteessa, jossa aluksi alalle vielä naureskeltiin. Nyt pelialan, tai sitä sivuavan simulaattoripuolen yritykset tahkoavat vientieuroja ja kasvavat kovaa vauhtia. Yhdessä muiden kanssa ne siivittivät viime vuonna Kainuun viennin kasvun maakuntien korkeimmaksi (Uudenmaan vielä ollessa tukevasti pakkasella). Kainuun ja muun Suomen BKT-ero on kaventunut vauhdilla, eikä se johdu vain muiden vaikeuksista, vaan aidosti ja merkittävästä kasvusta täällä. 

Positiivinen vire näkyy myös ihmisten toiminnassa. Asuntokauppa käy Kajaanissa (eikä yksin Kajaanissa) vilkkaammin kuin vuosiin ja uusien autojen myynti on ampaissut jyrkkään kasvuun. Nuoret ovat palanneet kunnolla asuntomarkkinoille ostajina ja miksipä eivät olisi sillä, täällä heillä on siihen todella varaa ja näkymät ovat hyvät.  

Mailla vierahilla asuville on todettava, että nyt on hyvä aika harkita muuttoa tänne, missä arki sujuu ja normaali-ihmisten tuloilla voi lapsiperhekin saavuttaa elintason, josta vaikkapa Uudellamaalla voi vain haaveilla. Kainuu on hyvä paikka olla ja elää.

Tervetuloa mahdollisuuksien maakuntaan! Tänne tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat hyödyntää sitä, mitä meillä on ja nähdä mahdollisuuksina asiat, joita meillä ei ole! Työtä riittää!

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä: https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta

Poliitikko-profiilini löytyy täältä: https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/

]]>
3 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242571-nalkamaa-elaa-jo-nousukautta-tervetuloa-kainuuseen#comments Kainuu Kajaani Talous Työttömyys Työvoimapula Sun, 10 Sep 2017 03:55:00 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242571-nalkamaa-elaa-jo-nousukautta-tervetuloa-kainuuseen
Löytyykö työlle tekijöitä http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241829-loytyyko-tyolle-tekijoita <p>Kerimäellä toimivan puuelementtitehtaan johtaja sanoi maanantaina, että ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Se hidastaa yrityksen kasvua. Tuotteilla olisi menekkiä ripeämminkin.</p><p>Imatralla toimiva metallialan yrittäjä kertoi heinäkuussa, että vaikka ammattitaitovaatimukset eivät ole kovin korkeat, ei riittävästi tekijöitä löydy. Toimitusajat venyvät.</p><p>Helsinkiläinen isä kertoi ammattikoulussa opiskelevasta pojastaan, jolle tarjottiin vakipaikkaa ravintola-alalta, vaikka opinnot ovat vielä kesken.</p><p>Sama tarina toistuu eri puolilla maata. Kun Suomen talous on käännetty viimein nousuun, alkaa työvoimapula rajoittaa monen yrityksen kasvua.</p><p>Työttömyysaste painui heinäkuussa jo 7,5 prosenttiin. Ilahduttavasti työttömyys oli alentunut niin nuorilla kuin pitkäaikaistyöttömilläkin. Silti tilastokeskuksen mukaan meillä oli edelleen 207000 työtöntä.</p><p>Koska samaan aikaan on sekä työvoimapulaa että runsaasti työttömyyttä, on hallituksen mietittävä keinoja, miten työ ja tekijät kohtaisivat nykyistä paremmin. Tarvitaan lisää koulutusta alanvaihtajille sekä kannusteita ottaa työtä vastaan.</p><p>Juuri nyt on hyvät mahdollisuudet saada työtä uudelleen kouluttautumalla. Esimerkiksi mainitsemani kerimäkeläinen firma oli palkannut hiljattain työntekijöitä räätälöidystä koulutuksesta.</p><p>Talouden ja työllisyyden kasvu merkitsee, että velaksi eläminen Suomessa lähenee loppuaan. Vielä tarvitaan malttia, mutta talouden saneerauksen jälkeen on aika alkaa miettiä yhteiskuntaa ja kestävää kehitystä edistäviä uudistuksia. Niillä 100-vuotiasta Suomea luotsataan tulevaisuuteen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kerimäellä toimivan puuelementtitehtaan johtaja sanoi maanantaina, että ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Se hidastaa yrityksen kasvua. Tuotteilla olisi menekkiä ripeämminkin.

Imatralla toimiva metallialan yrittäjä kertoi heinäkuussa, että vaikka ammattitaitovaatimukset eivät ole kovin korkeat, ei riittävästi tekijöitä löydy. Toimitusajat venyvät.

Helsinkiläinen isä kertoi ammattikoulussa opiskelevasta pojastaan, jolle tarjottiin vakipaikkaa ravintola-alalta, vaikka opinnot ovat vielä kesken.

Sama tarina toistuu eri puolilla maata. Kun Suomen talous on käännetty viimein nousuun, alkaa työvoimapula rajoittaa monen yrityksen kasvua.

Työttömyysaste painui heinäkuussa jo 7,5 prosenttiin. Ilahduttavasti työttömyys oli alentunut niin nuorilla kuin pitkäaikaistyöttömilläkin. Silti tilastokeskuksen mukaan meillä oli edelleen 207000 työtöntä.

Koska samaan aikaan on sekä työvoimapulaa että runsaasti työttömyyttä, on hallituksen mietittävä keinoja, miten työ ja tekijät kohtaisivat nykyistä paremmin. Tarvitaan lisää koulutusta alanvaihtajille sekä kannusteita ottaa työtä vastaan.

Juuri nyt on hyvät mahdollisuudet saada työtä uudelleen kouluttautumalla. Esimerkiksi mainitsemani kerimäkeläinen firma oli palkannut hiljattain työntekijöitä räätälöidystä koulutuksesta.

Talouden ja työllisyyden kasvu merkitsee, että velaksi eläminen Suomessa lähenee loppuaan. Vielä tarvitaan malttia, mutta talouden saneerauksen jälkeen on aika alkaa miettiä yhteiskuntaa ja kestävää kehitystä edistäviä uudistuksia. Niillä 100-vuotiasta Suomea luotsataan tulevaisuuteen.

]]>
48 http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241829-loytyyko-tyolle-tekijoita#comments Talouskasvu Työvoimapula Thu, 24 Aug 2017 13:06:35 +0000 Kimmo Tiilikainen http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241829-loytyyko-tyolle-tekijoita
Uudenmaan maalaripula hävettää http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240458-uudenmaan-maalaripula-havettaa <p>&nbsp;</p><p>Ely keskus on joutunut turvautumaan Eu ulkopuoliseen työvoimaan Uudenmaan maalaripulan torjunnassa. Ei riittänyt eu:n omat noin 500 miljoonaa kansalaista. Pakko myöntää, häpeän puna levisi kasvoilleni kun luin uutisen. Minulle rakennusliiton aktiivina asia tuli yllätyksenä, en arvannut tilanteen olevan niin paha. Olemme sössineet ja se on tunnustettava rehellisesti. Ei tule Kreikan tai Espanjan maalarit suomeen eikä meikäläiset nuoret hakeudu alalle.</p><p>Uudenmaan Ely keskuksen päätös:</p><p><em>Uudenmaan ELY-keskus on päivittänyt alueen työlupalinjausta, mikä tarkoittaa, että tietyillä pitkään jatkuneesta työvoimapulasta kärsivillä aloilla voidaan sujuvoittaa lupaprosessia EU:n ulkopuolelta tuleva työntekijää palkattaessa. Työlupalinjausta päivitetään kaksi kertaa vuodessa Uudenmaan työmarkkinatilanteen perusteella yhdessä eri toimijoiden kanssa.</em></p><p><em>Työlupalinjauksen mukaan seuraavissa rakennusalan ammateissa voidaan pitää tällä hetkellä oletuksena, ettei työvoimaa Uudellamaalla ole riittävästi saatavilla: talonrakentajat, betonirakentajat ja raudoittajat, kirvesmiehet ja rakennuspuusepät, putkiasentajat sekä rakennusmaalarit.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Asiaan kiinnitti huomiota jopa entinen pääministeri Matti Vanhanen.( Länsi-Suomi 26.5.2017.)</p><p>&nbsp;</p><p><em>Täytyykö Raumalla maksaa yhtä suuria palkkoja kuin pääkaupunkiseudulla, kun asuminen ja eläminen täällä on paljon halvempaa? Sitäkin kysyi entinen pääministeri ja nykyinen presidenttiehdokas Matti Vanhanen (kesk.) puhuessaan Rauman kauppakamarin kevätkokouksessa.</em></p><p>Matti huomasi ongelman. Pääkaupunkiseudulla on kallista asua mutta palkat ovat samaa tason kuin Raumalla.</p><p>Ongelmaan on monta ratkaisua mutta rakennusliitolla vain yksi. Houkutellaan nuoria rakennusmaalareiksi. Tähän hätään niitä ei ehdi kouluttamaan joten työssä oppivan maalarisukupolven kasvattaminen on aloitettava.</p><p><strong>Adam Smith</strong> tiesi kertoa, työvoimapulasta kärsivillä aloilla palkat nousevat ja se houkuttaa työvoimaa muilta aloilta tai tässä tapauksessa työttömyyskortistosta. <strong>Matti Vanhasen</strong> huomaama ongelma, asumiskustannuksiin riittämätön palkkataso on korjattava kilpailukykyiseksi aluekohtaisella sopimuksella. Liiton on välittömästi aloitettava neuvottelut, aloittelevan maalarin palkka on saatava tasolle joka houkuttaa ihmisiä töihin. Ei ehkä niin korkeaksi että kreikkalaiset tänne tulisi mutta sen verran korkeaksi että työttömät motivoituvat töihin.</p><p>Minun on mahdotonta euromääriä sanoa mutta uskoisin 40 &euro; minimipalkan kattavan asumiskustannukset. Korotus voitaneen tehdä maakuntakohtaisena koska muualta maasta ei noin hälyttäviä uutisia ole kuulunut. Koska ongelma ei ole vanhojen maalareiden alalla pysyminen vaan uusien saaminen, tekisin poikkeuksellisen ratkaisun. Kaikille koulutuksesta ja kokemuksesta riippumatta sama minimipalkka. Jos joku ammattitaitolisiä kaipaa, sen voi neuvotella yrityskohtaisesti.</p><p>Sopimus voidaan tehdä määräaikaisena niin että entisiin palkkaluokkiin palataan jahka työvoimapula hellittää. Tämä helpottaa akuuttia kriisiä ja antaa nuorille motivaation hankkia ammattitaito kun aikaa on.</p><p><br />Kirjotin tuon alunperin kolumniksi mutta jäi julkaisematta. Nyt kun taas sossu uutisia jakaa facessa kaikki, lienee ajankohtainen julkaista. Niissä sossu uutisissa nimittäin kerrotaan, toimeentulotuki on isompi kuin palkata. (Tosin uutisten lähde tarkastelu ei tue väitettä mutta tuo esittämäni keino joka tapauksessa takaa sen että sosusta saa vähemmän kuin töissä.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Ely keskus on joutunut turvautumaan Eu ulkopuoliseen työvoimaan Uudenmaan maalaripulan torjunnassa. Ei riittänyt eu:n omat noin 500 miljoonaa kansalaista. Pakko myöntää, häpeän puna levisi kasvoilleni kun luin uutisen. Minulle rakennusliiton aktiivina asia tuli yllätyksenä, en arvannut tilanteen olevan niin paha. Olemme sössineet ja se on tunnustettava rehellisesti. Ei tule Kreikan tai Espanjan maalarit suomeen eikä meikäläiset nuoret hakeudu alalle.

Uudenmaan Ely keskuksen päätös:

Uudenmaan ELY-keskus on päivittänyt alueen työlupalinjausta, mikä tarkoittaa, että tietyillä pitkään jatkuneesta työvoimapulasta kärsivillä aloilla voidaan sujuvoittaa lupaprosessia EU:n ulkopuolelta tuleva työntekijää palkattaessa. Työlupalinjausta päivitetään kaksi kertaa vuodessa Uudenmaan työmarkkinatilanteen perusteella yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Työlupalinjauksen mukaan seuraavissa rakennusalan ammateissa voidaan pitää tällä hetkellä oletuksena, ettei työvoimaa Uudellamaalla ole riittävästi saatavilla: talonrakentajat, betonirakentajat ja raudoittajat, kirvesmiehet ja rakennuspuusepät, putkiasentajat sekä rakennusmaalarit.

 

Asiaan kiinnitti huomiota jopa entinen pääministeri Matti Vanhanen.( Länsi-Suomi 26.5.2017.)

 

Täytyykö Raumalla maksaa yhtä suuria palkkoja kuin pääkaupunkiseudulla, kun asuminen ja eläminen täällä on paljon halvempaa? Sitäkin kysyi entinen pääministeri ja nykyinen presidenttiehdokas Matti Vanhanen (kesk.) puhuessaan Rauman kauppakamarin kevätkokouksessa.

Matti huomasi ongelman. Pääkaupunkiseudulla on kallista asua mutta palkat ovat samaa tason kuin Raumalla.

Ongelmaan on monta ratkaisua mutta rakennusliitolla vain yksi. Houkutellaan nuoria rakennusmaalareiksi. Tähän hätään niitä ei ehdi kouluttamaan joten työssä oppivan maalarisukupolven kasvattaminen on aloitettava.

Adam Smith tiesi kertoa, työvoimapulasta kärsivillä aloilla palkat nousevat ja se houkuttaa työvoimaa muilta aloilta tai tässä tapauksessa työttömyyskortistosta. Matti Vanhasen huomaama ongelma, asumiskustannuksiin riittämätön palkkataso on korjattava kilpailukykyiseksi aluekohtaisella sopimuksella. Liiton on välittömästi aloitettava neuvottelut, aloittelevan maalarin palkka on saatava tasolle joka houkuttaa ihmisiä töihin. Ei ehkä niin korkeaksi että kreikkalaiset tänne tulisi mutta sen verran korkeaksi että työttömät motivoituvat töihin.

Minun on mahdotonta euromääriä sanoa mutta uskoisin 40 € minimipalkan kattavan asumiskustannukset. Korotus voitaneen tehdä maakuntakohtaisena koska muualta maasta ei noin hälyttäviä uutisia ole kuulunut. Koska ongelma ei ole vanhojen maalareiden alalla pysyminen vaan uusien saaminen, tekisin poikkeuksellisen ratkaisun. Kaikille koulutuksesta ja kokemuksesta riippumatta sama minimipalkka. Jos joku ammattitaitolisiä kaipaa, sen voi neuvotella yrityskohtaisesti.

Sopimus voidaan tehdä määräaikaisena niin että entisiin palkkaluokkiin palataan jahka työvoimapula hellittää. Tämä helpottaa akuuttia kriisiä ja antaa nuorille motivaation hankkia ammattitaito kun aikaa on.


Kirjotin tuon alunperin kolumniksi mutta jäi julkaisematta. Nyt kun taas sossu uutisia jakaa facessa kaikki, lienee ajankohtainen julkaista. Niissä sossu uutisissa nimittäin kerrotaan, toimeentulotuki on isompi kuin palkata. (Tosin uutisten lähde tarkastelu ei tue väitettä mutta tuo esittämäni keino joka tapauksessa takaa sen että sosusta saa vähemmän kuin töissä.)

]]>
18 http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240458-uudenmaan-maalaripula-havettaa#comments Työvoimapula Mon, 24 Jul 2017 15:32:45 +0000 Auvo Rouvinen http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240458-uudenmaan-maalaripula-havettaa
Orastava nousukausi http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237118-orastava-nousukausi <p>Alkava orastava nousukausi ei näytäkään &nbsp;tuovan tuo mukanaan helpotusta Suomen tilanteeseen, vaan yhä uusia ratkaistavia ongelmia.</p><p>Nyt nousukauden orastaessa pitäisi turvata työllisyyden paraneminen, josta syystä palkkoja ei pitäisi korottaa, sanoi &nbsp;Jyri Häkämies TV:ssä &nbsp;juuri äsken. Toisaalta valitetaan ettei Suomesta saa työvoimaa auki oleviin työpaikkoihin, hakemuksia ei tule, tai hakijat eivät ole avoimeen työpaikkaan soveltuvia.</p><p>Mikä neuvoksi? &nbsp;</p><p>Yritykset tarvitsisivat työvoimaa, jotta vaihtotasetta saataisiin parannettua, ihmisiä työllistettyä ja valtiolle lisää &nbsp;verotuloja.</p><p>Erityisen tärkeää olisi saada valtiolle verotuloja, jotta valtio selviäisi velvoitteistaan. Suomalaiset eivät suostu valtion menojen leikkaamiseen, toisaalta suomalaiset eivät suostu myöskään veronkorotuksiin. &nbsp;Valtion on siis pakko aina vain lainata lisää rahaa kuluihinsa ja velkataakka vain kasvaa.</p><hr /><p>Kun kun suomalaisille tuotteille ja tavaroille kysyntää nyt taas olisi ja vientikin vetää, niin nyt olisi asia korjattavissa sillä että työntekijöiden, eli veronmaksajien määrää voitaisiin lisätä ja samalla pienentää työttömyyskuluja, mutta aloille jotka voisivat uutta väkeä palkata, ei löydy Suomesta sopivaa väkeä.</p><p>Ulkomailta sopivaa väkeä kyllä löytyisi paiskimaan töitä Suomessa, mutta miten xenofobinen suomen kansa siihen suhtautusi? &nbsp;&nbsp;Hallituksesesta kolmannes muodostuu vierastyöntekijöihin xenofobisesti suhtautuvan puolueen ministereistä ja tämän xenofobisen puolueen johtoon on nousemassa ääri-xenofobinen ja &nbsp;äär-ioikeistolainen fanaatikko, joka haluaisi sulkea ulkomaalaisilta työntekijöiltä pääsyn Suomeen ja haluaisi jopa katkaista Suomen kauppayhteydet ulkomaille, erityisesti Eurooppaan</p><hr /><p>Eihän tämä hölmöläiskansa saa näillä eväillä asioitaan ratkaistuksi, ei edes noususuhdanteessa. Parempi paiskata pyyhe kehään ja luovuttaa. &nbsp;Kenties Putin osaisi johtaa meitä paremmin kuin nykyiset johtajamme, jotka kyllä tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta eivät saa kansaa taakseen.</p><p>Suomen kansa kaikkivaltias ehkä uskoisi paremmin Putinia kuin Sipilää ja muita omia johtajiaan, mutta mihin Putin meidät johtaisi, takaisin Impivaaraan ja keskiajalle varmaan.</p><hr /><p>Vielä tästä suomalaisten työllistymättömyydestä sen verran että se johtuu kahdesta syystä. &nbsp;</p><p>Toinen syy on se että suomalaiset ovat tarjolla oleviin tehtäviin ylikoulutettuja, &nbsp;tai heillä on ylisuuret palkkavaatimukset.</p><p>Toinen syy on se että osa työtä hakevista työttömistä ovat kouluttamattomia ja pätemättömiä avoimina oleviin paikkoihin. &nbsp;Näiden &nbsp;työntekijöiden osalta meiltä puuttuu helppoja alhaisen palkkatason työpaikkoja, sellaisia töitä joita jokainen pystyisi tekemään kansakoulupohjalta, ilman jatkokoulutusta, tarvittaisiin vain työhaluja ja työintoa. &nbsp;</p><p>Toisaalta, vaikka näitä helppoja töitä olisikin tarjolla, niistä maksettava palkka ei kiinnosta työttömiä, jotka saavat kelalta paremman tilin tekemättä mitään.</p><p>Tilanne voitaisiin korjata siten että kelan korvaukset sidottaisiin työntekoon ja rahaa tulisi sitä enemmän mitä ahkerammin tekisi töitä ja mitä vaativampi työ. Perustoimeentuloa vastaavan perustyön pitäisi kuitenkin olla niin helppoa ja yksinkertaista että siihen pystyisi jokainen kansakoulupohjalla, ilman lisäkoulutusta.</p><p>Turha puhua etteikö sellaisia töitä olisi olemassa. &nbsp;Kyllä on, jos vain työt organisoidaan vähän järkevämmin, niin että huippupalkkaisten huippuosaajien ei tarvitse tehdä enää kaikkia yksinkertaisia työkuvaansa liittyviä töitä, vaan hänellä voi olla apulaisia tekemässä nämä helpommat hommat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alkava orastava nousukausi ei näytäkään  tuovan tuo mukanaan helpotusta Suomen tilanteeseen, vaan yhä uusia ratkaistavia ongelmia.

Nyt nousukauden orastaessa pitäisi turvata työllisyyden paraneminen, josta syystä palkkoja ei pitäisi korottaa, sanoi  Jyri Häkämies TV:ssä  juuri äsken. Toisaalta valitetaan ettei Suomesta saa työvoimaa auki oleviin työpaikkoihin, hakemuksia ei tule, tai hakijat eivät ole avoimeen työpaikkaan soveltuvia.

Mikä neuvoksi?  

Yritykset tarvitsisivat työvoimaa, jotta vaihtotasetta saataisiin parannettua, ihmisiä työllistettyä ja valtiolle lisää  verotuloja.

Erityisen tärkeää olisi saada valtiolle verotuloja, jotta valtio selviäisi velvoitteistaan. Suomalaiset eivät suostu valtion menojen leikkaamiseen, toisaalta suomalaiset eivät suostu myöskään veronkorotuksiin.  Valtion on siis pakko aina vain lainata lisää rahaa kuluihinsa ja velkataakka vain kasvaa.


Kun kun suomalaisille tuotteille ja tavaroille kysyntää nyt taas olisi ja vientikin vetää, niin nyt olisi asia korjattavissa sillä että työntekijöiden, eli veronmaksajien määrää voitaisiin lisätä ja samalla pienentää työttömyyskuluja, mutta aloille jotka voisivat uutta väkeä palkata, ei löydy Suomesta sopivaa väkeä.

Ulkomailta sopivaa väkeä kyllä löytyisi paiskimaan töitä Suomessa, mutta miten xenofobinen suomen kansa siihen suhtautusi?   Hallituksesesta kolmannes muodostuu vierastyöntekijöihin xenofobisesti suhtautuvan puolueen ministereistä ja tämän xenofobisen puolueen johtoon on nousemassa ääri-xenofobinen ja  äär-ioikeistolainen fanaatikko, joka haluaisi sulkea ulkomaalaisilta työntekijöiltä pääsyn Suomeen ja haluaisi jopa katkaista Suomen kauppayhteydet ulkomaille, erityisesti Eurooppaan


Eihän tämä hölmöläiskansa saa näillä eväillä asioitaan ratkaistuksi, ei edes noususuhdanteessa. Parempi paiskata pyyhe kehään ja luovuttaa.  Kenties Putin osaisi johtaa meitä paremmin kuin nykyiset johtajamme, jotka kyllä tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta eivät saa kansaa taakseen.

Suomen kansa kaikkivaltias ehkä uskoisi paremmin Putinia kuin Sipilää ja muita omia johtajiaan, mutta mihin Putin meidät johtaisi, takaisin Impivaaraan ja keskiajalle varmaan.


Vielä tästä suomalaisten työllistymättömyydestä sen verran että se johtuu kahdesta syystä.  

Toinen syy on se että suomalaiset ovat tarjolla oleviin tehtäviin ylikoulutettuja,  tai heillä on ylisuuret palkkavaatimukset.

Toinen syy on se että osa työtä hakevista työttömistä ovat kouluttamattomia ja pätemättömiä avoimina oleviin paikkoihin.  Näiden  työntekijöiden osalta meiltä puuttuu helppoja alhaisen palkkatason työpaikkoja, sellaisia töitä joita jokainen pystyisi tekemään kansakoulupohjalta, ilman jatkokoulutusta, tarvittaisiin vain työhaluja ja työintoa.  

Toisaalta, vaikka näitä helppoja töitä olisikin tarjolla, niistä maksettava palkka ei kiinnosta työttömiä, jotka saavat kelalta paremman tilin tekemättä mitään.

Tilanne voitaisiin korjata siten että kelan korvaukset sidottaisiin työntekoon ja rahaa tulisi sitä enemmän mitä ahkerammin tekisi töitä ja mitä vaativampi työ. Perustoimeentuloa vastaavan perustyön pitäisi kuitenkin olla niin helppoa ja yksinkertaista että siihen pystyisi jokainen kansakoulupohjalla, ilman lisäkoulutusta.

Turha puhua etteikö sellaisia töitä olisi olemassa.  Kyllä on, jos vain työt organisoidaan vähän järkevämmin, niin että huippupalkkaisten huippuosaajien ei tarvitse tehdä enää kaikkia yksinkertaisia työkuvaansa liittyviä töitä, vaan hänellä voi olla apulaisia tekemässä nämä helpommat hommat.

]]>
2 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237118-orastava-nousukausi#comments Massatyöttömyys Nousukausi Työvoimapula Wed, 17 May 2017 13:02:49 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237118-orastava-nousukausi
EK ja "rakennus- ja palvelualojen rekrytointivaikeudet" http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236529-ek-ja-rakennus-ja-palvelualojen-rekrytointivaikeudet <p>Elinkeinoelämän Keskusliitto on julkaissut sivuillaan <a href="https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2017/05/03/47795/" target="_blank">tiedotteen suhdanteiden kääntymisestä nousuun</a>. Paikkansa pitäessään tällainen käänne on ilman muuta toivottu, koska nousukausi johtaa todennäköisesti työllisyyden paranemiseen ja bruttokansantuotteen nousuun, jolloin esimerkiksi sosiaalimenot alenevat ja valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen pienenee, erityisesti, mikäli menokurista muistetaan huolehtia.</p><p>EK:n tiedote pitää sisällään myös tällaisen mielenkiintoisen maininnan:</p><p>&quot; <em>Rekrytointivaikeudet ovat jo melko yleisiä erityisesti rakentamisessa ja palvelualoilla</em>. &quot;</p><p>Useiden palvelualojen avainsanana tässä on tietenkin <strong>riittävä palkka ja järkevät työehdot</strong>. Kun ne ovat kohdallaan, hakijoitakin riittää. Rakennusalalla tilanne on sen sijaan monimutkaisempi. Jos useamman vuoden ajan sen alan töissä, jotka vaativat koulutusta ja ovat raskaita ja vaarallisia, on pidemmän aikaa palkkoja poljettu, työnantajavelvoitteita kierretty ja työsuhteita pätkitty, siitä seuraa hystereesivaikutus, koska se voi tehdä peruskoulunsa päättävien nuorten keskuudessa alalle kouluttautumisestakin epäsuosittua, jolloin osaavaa työvoimaa ei palkkoja nostamallakaan saada lähivuosina työmaille.</p><p>Pessimistisemmän kuvan avoimista työpaikoista ja niiden tosiasiallisesta luonteesta antaa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas <a href="https://rakennusliitto.fi/2017/05/01/kyosti-suokas-riihimaella-tyottomien-kurittaminen-osoittaa-taydellista-inhimillisyyden-puutetta/" target="_blank">Rakennusliiton sivuilla julkaisemassaan artikkelissa</a>, joka myös kannattaa lukea.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elinkeinoelämän Keskusliitto on julkaissut sivuillaan tiedotteen suhdanteiden kääntymisestä nousuun. Paikkansa pitäessään tällainen käänne on ilman muuta toivottu, koska nousukausi johtaa todennäköisesti työllisyyden paranemiseen ja bruttokansantuotteen nousuun, jolloin esimerkiksi sosiaalimenot alenevat ja valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen pienenee, erityisesti, mikäli menokurista muistetaan huolehtia.

EK:n tiedote pitää sisällään myös tällaisen mielenkiintoisen maininnan:

" Rekrytointivaikeudet ovat jo melko yleisiä erityisesti rakentamisessa ja palvelualoilla. "

Useiden palvelualojen avainsanana tässä on tietenkin riittävä palkka ja järkevät työehdot. Kun ne ovat kohdallaan, hakijoitakin riittää. Rakennusalalla tilanne on sen sijaan monimutkaisempi. Jos useamman vuoden ajan sen alan töissä, jotka vaativat koulutusta ja ovat raskaita ja vaarallisia, on pidemmän aikaa palkkoja poljettu, työnantajavelvoitteita kierretty ja työsuhteita pätkitty, siitä seuraa hystereesivaikutus, koska se voi tehdä peruskoulunsa päättävien nuorten keskuudessa alalle kouluttautumisestakin epäsuosittua, jolloin osaavaa työvoimaa ei palkkoja nostamallakaan saada lähivuosina työmaille.

Pessimistisemmän kuvan avoimista työpaikoista ja niiden tosiasiallisesta luonteesta antaa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas Rakennusliiton sivuilla julkaisemassaan artikkelissa, joka myös kannattaa lukea.

]]>
0 http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236529-ek-ja-rakennus-ja-palvelualojen-rekrytointivaikeudet#comments Elinkeinoelämän keskusliitto Palveluala Rakennusliitto Työvoimapula Wed, 03 May 2017 18:49:40 +0000 Mikko Nummelin http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236529-ek-ja-rakennus-ja-palvelualojen-rekrytointivaikeudet